Kiusaaminen
on samaan henkiloon toistuvasti kohdistuvaa tarkoituksellista loukkaamista, vahingoittamista tai syrjimista. Kiusaaminen voi olla fyysista, kuten toniminen tai lyominen, sanallista, kuten haukkuminen tai pilkkaaminen, tai psykologista, kuten yksin jattaminen tai eristaminen sosiaalisesta kanssakaymisesta. Kiusaajan ja kiusatun suhde on epatasa-arvoinen, silla kiusattu on alakynnessa ja puolustuskyvyton. Kiusaamisen jatkuvuus erottaa sen ohimenevista riidoista.
[1]
Koulukiusaaminen
on yhden tai useamman oppilaan tai opettajan harjoittamaa kiusaamista, joka kohdistuu yhteen ja samaan oppilaaseen.
[2]
[3]
Myos oppilaiden harjoittama opettajien kiusaaminen on yleista Suomessa ja monissa muissa maissa.
[4]
Tyopaikkakiusaaminen
on yleensa henkista kiusaamista, joka kohdistuu tyopaikalla tyontekijaan.
[5]
Verkkokiusaaminen
on kiusaamista verkossa ja internetymparistossa, kuten
sosiaalisessa mediassa
, viestialustoilla, pelialustoilla tai matkapuhelimen kautta. Se voi olla esimerkiksi valheiden levittamista, kiusallisten valokuvien julkaisemista, loukkaavien viestien tai uhkausten lahettelya, tai viestien lahettelya uhrin nimissa.
[6]
Elisan
syksylla 2018 teettamassa selvityksessa paljastui, etta 15?17-vuotiasta suomalaisista nuorista 15 prosenttia oli joutunut nettikiusaamisen kohteeksi ja yli 60 prosenttia vastanneista oli kokenut lievempaa hairikointia verkossa. Yleisin verkkokiusaamisen ja -hairikoinnin muoto oli ryhman ulkopuolelle jattaminen, jota oli kokenut 40 prosenttia tytoista ja 24 prosenttia pojista. Muita yleisia kiusaamistapoja olivat kielteisten huhujen levittaminen, ahdistelu ja ilkeat kommentit, kuten kuvien ja videoiden levittely, uhkailu ja yksityiset kiusaamisviestit.
[7]
Opettajista 66 prosenttia opettajista on joutunut uransa aikana oppilaiden loukkaavan kaytoksen kohteeksi, esimerkiksi omaisuuteen kohdistuvaa ilkivaltaa tai kotirauhan hairintaa on kokenut 30 prosenttia ja vakivallan uhkaa 24 prosenttia. Fyysisen vakivallan kohteeksi on joutunut 11 ja sukupuolisen hairinnan kohteeksi 8 prosenttia. Muista maista on saatu samankaltaisia tuloksia.
[4]
Lapsena kiusatuilla esiintyy aikuisialla tavallista enemman ahdistuneisuutta, masennusta, paniikkihairiota, psykooseja ja itsemurhia seka somaattisia oireita.
[8]
Muiden lasten kiusaamaksi joutuneilla esiintyy aikuisena jopa enemman mielenterveysongelmia kuin aikuisten kaltoinkohtelemaksi joutuneilla
[9]
.
Kanadalaisen Simon Fraser Universityn tutkijoiden mukaan kiusaaminen olisi peritty ja
evoluution
suosima ominaisuus, joka parantaa kiusaajan sosiaalista asemaa ja viehatysvoimaa. Kiusaajilla havaittiin tutkimuksessa olevan keskimaaraista selvasti korkeampi asema ja itsetunto seka vahemman masennusta kuin niilla oppilailla, jotka eivat kiusanneet muita. Tutkimuksen tekijoiden mukaan kiusaajat kayttivat aggressiivista kaytosta keinona edeta sosiaalisissa hierarkioissa. Kun kayttaytyminen tekijoiden mukaan on perittya, niin pikemmin kuin pyrkia muuttamaan naita perinnollisia asenteita ja kayttaytymistapoja, tulisi nain toimiville tarjota kilpailevia vaihtoehtoja saavuttaa samat sosiaaliet ja psykologiset edut.
King’s College Londonin
tutkimuksessa vuonna 2007 havaittiin, etta kiusaajaksi tulemisen riskista 61 prosenttia ja kiusatuksi tulemisen riskista 73 prosenttia perustui perinnollisiin tekijoihin.
[10]
Kiusaamisen ehkaisemisen parissa tyoskentelevat tahot ovat arvostelleet naita nakemyksia, koska niiden on katsottu oikeuttavan kiusaajien kayttaytymista. Heidan mukaansa kiusaajat ovat yleensa vailla ystavia ja etsivat epatoivoisesti hyvaksyntaa. Toinen tutkimus myos osoitti, etta kotonaan vakivaltaa kokeneet lapset paatyivat kiusaajiksi todennakoisemmin kuin vakaammista perheoloista tulevat.
[10]
- ↑
Mita kiusaaminen on?
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
. 4.8.2017. Viitattu 13.2.2021.
- ↑
koulukiusaaminen.
Kielitoimiston sanakirja
. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑
Kuka voi puuttua, jos opettaja kiusaa oppilasta? ? Kiusatun vanhempi: "Onko virkasuoja vahvempi kuin lapsen etu?"
Yle Uutiset
. 3.5.2021. Viitattu 8.3.2022.
- ↑
a
b
Kauppi, Teemu & Porhola, Maili:
Peruskoulun opettajat oppilaidensa kiusaamina: kiusaamisen muodot, kohteena olevat opettajat ja kiusaavat oppilaat
Tyoelaman tutkimus 0/2010
- ↑
tyopaikkakiusaaminen.
Kielitoimiston sanakirja
. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑
Verkkokiusaaminen: mita se on ja miten sen voi estaa
16.9.2020. Yhdistyneiden kansakuntien alueellinen tiedotuskeskus. Viitattu 14.2.2021.
- ↑
Nettikiusaamista kokee joka seitsemas 15?17-vuotias, ilmenee selvityksesta
Yle Uutiset
. Viitattu 9.4.2019.
- ↑
Anat Brunstein Klomek, Andre Sourander, Henrik Elonheimo: Bullying by peers in childhood and effects on psychopathology, suicidality, and criminality in adulthood.
The Lancet Psychiatry
, 1.10.2015, 2. vsk, nro 10, s. 930?941.
doi
:
10.1016/S2215-0366(15)00223-0
.
ISSN 2215-0366
.
Artikkelin verkkoversio
. English
- ↑
Kiusaajalapsi tuottaa pahimmat vammat
Tiede
. 5.8.2015. Viitattu 8.3.2022.
- ↑
a
b
Conor Gaffey:
Bullies Have Higher Sex Appeal and Social Status, Says Study
Newsweek
. 29.7.2015. Viitattu 16.3.2021.
Commons
|
|---|
| Hairinta internetissa
Hairinta on usein
rikoksena rangaistavaa
.
| Kiusaaminen
| |
|---|
| Ahdistelu
| |
|---|
| Vainoaminen
| |
|---|
| Huijaaminen
| |
|---|
| Poliittinen terrorismi
| |
|---|
|
|---|
| Verkkorikollisuus
Katso myos
pimea verkko
| Varkaudet ja huijaukset
| |
|---|
| Murtautuminen ja hyokkaykset
| |
|---|
| | |
|---|
| Piratismi
| |
|---|
| Tunnettuja rikollisia
| |
|---|
|
|---|
| | Torjunta
| Oikeusjarjestelma
| |
|---|
| Mielipidevaikuttaminen
| |
|---|
| Suojausohjelmat
| |
|---|
|
|---|
| |
|