Taras ?evt?enkolle nimetty Kiovan kansallinen yliopisto
Ки?вський нац?ональний ун?верситет ?мен? Тараса Шевченка
Kiovan kansallisen yliopiston punamusta paarakennus, punainen korpus , jonka varit tulevat 1782 perusterun Pyhan Vladimirin sotilaskunniamerkin nauhojen vareista.
engl. Taras Shevchenko National University of Kyiv
Motto	lat. Utilitas honor et gloria
Perustettu	15. heinakuuta 1834 (avajaiset) [1]
Tyyppi	kansallinen yliopisto
Opiskelijoita	26 000 [2]
Jatko-opiskelijoita	noin 1 660 [2]
Sijainti	Kiova , Ukraina ( 50.4419°N , 30.5115°E )
Osoite	vul. Volodymyrska 64/13, 01601 Kiova, Ukraina [3]
Sivusto	www .univ .kiev .ua /en /
Infobox OK

Kiovan kansallinen yliopisto , virallisesti Taras ?evt?enkolle nimetty Kiovan kansallinen yliopisto ( ukr. Ки?вський нац?ональний ун?верситет ?мен? Тараса Шевченка , Kyjivskyi natsionalnyi universytet imeni Tarasa ?evt?enka ), on arvostettu, ja Ukrainan kolmanneksi vanhin, ukrainalainen yliopisto Ukrainan paakaupungissa Kiovassa . ^[4] Yliopistossa opetetaan ukrainaksi, venajaksi ja englanniksi . ^[5]

Yliopisto nimettiin alun perin pyhan Vladimirin, Vladimir Suuren mukaan. Han oli Kiovan Rusin hallitsija 980 ? 1015 ja liitti maansa lopullisesti ortodoksisen kirkon piiriin. Tunnuslauseensa ja paarakennuksensa punamustat varit yliopisto on saanut 1782 perustetun pyhan Vladimirin sotilaskunniamerkin punamustasta nauhasta. ^[6]

Yliopistorakennuksen suunnitteli arkkitehti V. I. Beretti , ja sen toteuttamista johti hanen poikansa Alexander Beretti . Rakennuksesta piti suunnittelijan ajatuksen mukaan tulla keltainen, mutta keisarin paatoksella siita tuli punainen. ^[7] Se on rakennettu vuosina 1837 ? 1842 . Rakennuksen julkisivu on 145,68 metria pitka ja arkkitehtuuriltaan se on nelion muotoinen sulkien sisaansa puutarhan, jonne paasee paasisaankaynnin kautta. Paarakennuksen etelapuolella oleva rakennus on rehtorin hallintotoimisto, rektoraatti, jossa hoidetaan opiskelijoihin ja kouluun liittyvia hallinnollisia asioita.

Yliopiston punaisen korpuksen lahella on toinen klassista tyylia edustava rakennus, keltainen korpus, joka aikaisemmin oli toiminut lukiona. Keltainen rakennus on 1800-luvulta, mutta se ei sisalla sisapuutarhaa, vaan on arkkitehtuuriltaan nelion muotoinen.

Suuren opiskelijamaaran vuoksi suuri osa opiskelijoista on majoitettuna Lomonosovin kadulla kilometrien paassa lahes kaupungin keskustasta sijaitsevista rakennuksista sijaitseviin asuntoloihin, joista kuljetaan johdinautoilla yliopistolle. Yliopiston jatko-opintoja suorittavia asuu lisaksi Kosmonauttien aukion lahella olevassa Jerevanskaja-kadulla sijaitsevassa asuntolassa.

Yliopisto perustettiin 8. marraskuuta 1833 keisari Nikolai I :n ukaasilla ja se aloitti toimintansa 15. kesakuuta 1834 nimella pyhan Vladimirin yliopisto. Kulttuuripoliittisena motiivina oli vastustaa Kiovan oppineiston puolalaistumista juuri Puolan kapinan 1830?1831 jalkeen. Tarpeet yliopiston perustamiseksi Ukrainaan olivat olleet olemassa, mutta sen oli pelatty muodostuvan ukrainalaisen kansallistietoisuuden keskukseksi. Koska Lansi-Ukrainassa ja myos idempana puolalaisuuteen liittyi usein katolilaisuus, liitettiin yliopiston nimeen Kiovan Rusj:n idan kreikkalais-katoliseen piiriin liittanyt Kiovan Rusjin hallitsija Vladimir I Suuri . Yliopiston ensimmaiseksi rehtoriksi asetettiin Moskovan yliopiston professori, filologi ja historioitsija Mihail Aleksandrovit? Maksimovit? . ^[8]

Perustamisvaiheessaan yliopistolla oli 62 opiskelijaa filosofisessa tiedekunnassaan, joka jakautui historiallis-filosofiseen ja fyysillis-matemaattiseen laitokseen. 1835 perustettiin oikeustieteellinen tiedekunta ja 1847 laaketieteellinen tiedekunta. Filosofisen tiedekuntien laitoksista tuli myohemmin itsenaisia tiedekuntia, missa kokoonpanossa yliopisto toimi 1920 -luvulle saakka suuritta organisatorisitta muutoksitta. 1900-luvun alussa yliopiston opiskelijoiden keskuudessa vallitsi myos yhteiskunnallista radikalismia.

Ensimmaisen maailmansodan aikana yliopisto evakuoitiin vuoksiksi 1915 ? 1916 Saratoviin , koska Ukraina oli sotatoimialuetta vaikkakaan Kiovaan eivat saksalaiset tai itavaltalaiset ennattaneet ennen Brest-Litovskin rauhansopimukseen johtanutta hyokkaysta.

Yliopisto suljettiin 1918, mutta avattiin uudelleen 29. maaliskuuta 1919 . Yliopiston nimi muutettiin 23. huhtikuuta 1919 Kiovan yliopistoksi. 1920 yliopisto organisoitiin uudelleen jakamalla se ylimman kansanopetuksen Myh’ailo Drahomanov?ille nimetyksi instituutiksi, yhteiskunnallisen opetuksen instituutiksi, ammatillisen opetuksen instituutiksi seka fysiikan, kemian ja matematiikan instituuttiin.

1. tammikuuta 1933 Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan opetusasiainkansankomissariaatin kollegion asetuksella muodostettiin Ukrainaan valtionyliopistot, joista yksi oli Kiovan valtionyliopisto, jossa oli seitseman tiedekuntaa. Yliopisto nimettiin Ukrainan kansallisrunoilija Taras ?evt?enkon mukaan 1939 , joka oli Pietarin akatemian suoritettuaan toiminut maantieteellis-arkeologisessa komissiossa 1845 ? 1846 yliopistolla. ?evt?enko jouduttiin erottamaan yliopiston palveluksesta Pyhan Kyrilloksen ja Methodioksen veljeskuntaan kuulumisensa vuoksi. 1939 oli tullut kuluneeksi 125 vuotta kansallisrunoilijan syntymasta.

Neuvostoliiton liittymiseen toiseen maailmansotaan mennessa 1941 oli Kiovan valtionyliopisto Neuvostoliiton kolmanneksi suurin yliopisto Moskovan valtionyliopiston ja Leningradin valtionyliopiston jalkeen. Sodan aikana se yhdistettiin joksikin aikaa Harkovan valtionyliopiston kanssa Ukrainan yhdistetyksi valtionyliopistoksi , joka evakuoitiin Kazahstanin Qızılordaan .

Yliopiston nimesta poistettiin maininta valtiollinen Ukrainan itsenaistymisen jalkeen, vaikka se rahoitukseltaan ja hallinnoltaan edelleen jatkui valtiollisena. Myohemmin yliopisto nimitettiin Kiovan kansalliseksi yliopistoksi. Sana kansallinen lisattiin presidentti Leonid Kravt?ukin kaudella vuonna 1999. ^[9] Nykyaan Kiovan kansallisella yliopistolla on 26 000 opiskelijaa, 14 tiedekuntaa ja viisi instituuttia. Kiovan yliopiston klassinen paarakennus on punainen, jonka pielet ovat mustat. Lahella yliopistolla on myos pienempi keltainen rakennus, jossa 1800-luvulla toimi lukio.

Vuonna 2021 yliopistossa opiskeli hieman yli 26 000 opiskelijaa. Henkilokunnasta professoreita oli 514, apulaisprofessoreita 1218 ja muuta opetushenkilokuntaa 2360. ^[5]

Tama artikkeli tai osio on keskenerainen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua . Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .

Suomi ja Neuvostoliitto solmivat valtiosopimuksen tieteellis-teknis-taloudellisesta yhteistyosta, minka seurauksena suomalaisille korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille seka tutkijoille avautui mahdollisuuksia opiskella neuvostoliittolaisissa korkeakouluissa, yliopistoissa ja instituuteissa. Kiova oli yksi Neuvostoliiton ulkomaisten opiskelijoiden opintojen keskuksista Leningradin ja Moskovan ohella.

Suomesta Suomen opetusministerion stipendiaatteja Kiovan valtionyliopistoon lahetettiin lukuvuodeksi vuosittain 20, joista 15 oli kielitieteiden opiskelijoita paaasiassa Tampereen yliopistosta , mutta myos Turun yliopistosta ja Helsingin yliopistosta . Viisi paikkaa oli jarjestetty suomalaisille kauppatieteiden ylioppilaille, joista yleensa yksi oli ruotsinsuomalainen ruotsalaisesta korkeakoulusta tai yliopistosta, yksi Svenska handelshogskolanista , kaksi Turun kauppakorkeakoulusta ja yksi Helsingin kauppakorkeakoulusta . Yksi vaihtoon kuuluneista on Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen . Myos tutkijavaihtoa oli mm. Tampereen yliopistosta . Tampere on Kiovan ystavyyskaupunki. ^[10]

Valtiostipendiaattien lisaksi myos ystavyysseura Suomi?Neuvostoliitto-Seura jarjesti opiskelijoille stipendeja, jotka olivat viiden vuoden pituisia. Ensimmainen vuosi suoritettiin valmistavassa tiedekunnassa venajan kielen oppimiseksi ja muu aika opiskeltiin tavanomaisen opetussuunnitelman mukaan. Koska valtion stipendiaatit olivat yliopistossa vain vuoden eivatka kokonaisen tutkinnon suorittamista varten, kutsuttiin viiden vuoden pituista stipendia puhekielessa elinkautiseksi . Ensimmainen vuosi vietettiin valmistavassa tiedekunnassa, missa varmistuttiin yliopisto-opinnoille riittavasta venajan kielen taidosta.

SKP :n kautta oli myos jarjestetavissa valtion stipendipaikkoja, yleensa vuodeksi Kiovan yliopiston kieli-instituuttiin ja viideksi vuotta varsinaista yliopisto-opiskelua varten. SKP:n kautta Kiovan yliopistoon meni vuosittain 5-10 opiskelijaa. Yksi SKP:n valityksella Kiovan yliopiston kieli-instituutissa valtion stipendilla lukuvuoden opiskellut oli Kimmo Kiljunen vuonna 1970. Muiden vasemmistolaisten puolueiden kuin SKP:n valityksella tulleita opiskelijoita Kiovan valtionyliopistossa oli runsaasti eri puolilta maailmaa. Lansimaihin kuuluvista maista kuitenkin viela 1980-luvun lopulla lahettivat Kiovan valtionyliopistoon vain Kreikan ja Portugalin kommunistiset puolueet, ei esimerkiksi viela verrattain vahva Italian kommunistinen puolue.

Neuvostoliiton purkauduttua ja Ukrainan itsenaistyttya ei enaa TTT-sopimuksiin perustuva oppilasvaihto toiminut, koska TTT perustui Neuvostoliiton ja Suomen valtiollisiin sopimuksiin, joiden kansainvalis-oikeudellinen seuraajavaltio oli Venajan federaatio. Nain ollen TTT ja Neuvostoliitosta johtunut opiskelijavaihto ei enaa sitonut itsenaistynytta Ukrainaa, vaan vaihtoa suoritetaan muin keinoin. Myos Suomi-Neuvostoliitto-Seura pelkistyi Suomen ja Venajan kansojen ystavyysjarjestoksi, minka vuoksi kansalaisjarjestoyhteydet Ukrainaan heikkenivat. Tampereen kaupungissa kuitenkin perustettiin Ukrainan ystavyyskaupunkisuhteita varten Ukraina-seura, koska Tampere on Kiovan ystavyyskaupunki. Sama toistui Lahdessa, jonka ystavyyskaupunki on Zapori??ja .

Tampereen yliopistosta joitain opiskelijoita kay ulkomaalaisille suunnatun venajan kielen opetuksen laitoksella opiskelemassa joinain vuosina. Laitoksella on markkinaehtoisesti opiskelemassa mm. iranilaisia ja kiinalaisia.

Kiovain kansallinen yliopisto kuuluu Ukrainan arvostetuimpiin. Vuonna 2013 suoritetussa kahdensadan ukrainalaisen yliopiston vertailussa se pisteytettiin Ukrainan toiseksi parhaaksi yliopistoksi. ^{[11] [12]} Espanjalainen Webometrics luokitteli yliopiston puolestaan sijaluvulle 1. ^[13]

• Mihail Bulgakov , kirjailija, Saatana saapuu Moskovaan -kirjan kirjoittaja
• Maryna Vjazovska , Fieldsin mitalilla 2022 palkittu matemaatikko ^{[14] [15]}

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiovan kansallinen yliopisto Wikimedia Commonsissa

• Kyiv University (englanniksi)