Keuhkoputkentulehdus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keuhkoputkentulehdus
Bronkiitissa keuhkoputkiston limakalvo tulehtuu ja limaneritys lisääntyy.
Bronkiitissa keuhkoputkiston limakalvo tulehtuu ja limaneritys lisaantyy.
Luokitus
ICD -10 J 20
ICD -9 466
Tautitietokanta 29135
MedlinePlus 001087
MeSH D001991
Huom! Tama artikkeli tarjoaa vain yleista tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna laaketieteellista neuvontaa .

Keuhkoputkentulehdus eli bronkiitti on henkitorven ja keuhkoputkien (lat. bronchii ) tulehdus . Useimmiten nimityksella tarkoitetaan akillista (akuuttia) keuhkoputkentulehdusta, joka on infektiosairaus [1] . Keuhkoputkentulehdus voi olla myos pitkaaikainen (krooninen), mika liittyy yleensa tupakointiin ja katsotaan osaksi keuhkoahtaumatautia [2] .

Aikuisen akuutti keuhkoputkentulehdus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Akuutista keuhkoputkentulehduksesta puhutaan yleensa silloin, kun oireet ovat kestaneet alle 3 viikkoa (joidenkin maaritelmien mukaan jopa 6 viikkoa); yskan lisaksi ilmenee yskoksia, hengenahdistusta, hengityksen vinkumista tai rintakipua; eivatka oireet johdu keuhkokuumeesta, ylahengitysteiden tulehduksesta tai pitkaaikaisesta keuhkosairaudesta kuten astmasta [1] [3] . Se on yleinen sairaus ja vuodessa sen sairastanee noin joka kymmenes ihminen [1] .

Akillisen keuhkoputkentulehduksen keskeinen aiheuttaja lienee yli 90 %:ssa taudeista jokin ”flunssaviruksista” (esim. rinovirus , koronavirus , adenovirus tai RSV ) tai influenssavirus ; viitteita bakteeri-infektiosta kuten mykoplasmasta , keuhkoklamydiasta tai hinkuyskasta loytyy 1?10 %:lta potilaista [4] . Bakteerien merkitys sairauden synnyssa on kuitenkin jaanyt epaselvaksi, silla koepaloissa niiden ei ole todettu tunkeutuvan limakalvoon eivatka antibiootitkaan yleensa auta [5] . Suuren osan tapauksista ajatellaan olevan useamman mikrobin aiheuttamia sekainfektioita [1] .

Akuutin keuhkoputkentulehduksen hoito

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuten flunssaan, myoskaan akilliseen keuhkoputkentulehdukseen ei ole keksitty tehokasta hoitoa. Antibioottia ja lumelaaketta vertaavissa tutkimuksissa antibiootit eivat ole osoittautuneet yleensa terveiden aikuisten keuhkoputkentulehduksissa hyodyllisiksi, eika niiden kayttoa puolleta suomalaisissa tai kansainvalisissa hoitosuosituksissa [6] [7] [8] [9] [3] [10] . Kaytannossa laakari maaraa silti antibioottia Euroopassa alueesta riippuen noin 20?90 %:lle potilaista [11] . Yskanlaakkeiden lumelaaketta paremmasta tehosta ei juuri ole nayttoa [12] . Astmalaakkeet saattavat auttaa osaa niista, joilla ilmenee hengityksen vinkumista, mutta yleisesti ottaen niiden ei ole naytetty keuhkoputkentulehduksessa auttavan; toisaalta toistuvien keuhkoputkioireiden syy on usein nimenomaan toteamatta jaanyt astma tai muu krooninen keuhkosairaus [4] [5] .

Akillinen keuhkoputkentulehdus paranee lahes aina omia aikojaan, ellei vastustuskyky ole sairauden tai laakehoidon heikentama. Harvoin tauti etenee keuhkokuumeeksi , joka vaatii antibioottihoitoa. Tyypillinen yskan kesto aikuisen akuutissa hengitystieinfektiossa on noin 2?3 viikkoa, mutta neljanneksella yska voi kestaa yli kuukauden [13] .

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b c d Halme, Maija: ”Alahengitystieinfektiot”,  Keuhkosairaudet , s. 154?165. Kustannus Oy Duodecim, 2013. ISBN 978-951-656-575-3 . (suomeksi)
  2. ↑ Katajisto, Milla; Harju, Terttu; Kinnula, Vuokko: ”Keuhkoahtaumatauti”,  Keuhkosairaudet , s. 124?136. Kustannus Oy Duodecim, 2013. ISBN 978-951-656-575-3 . (suomeksi)
  3. ↑ a b Harris, Aaron M.; Hicks, Lauri A.; Qaseem, Amir; High Value Care Task Force of the American College of Physicians and for the Centers for Disease Control and Prevention: Appropriate antibiotic use for acute respiratory tract infection in adults: advice for high-value care from the American College of Physicians and the Centers for Disease Control and Prevention. Annals of Internal Medicine , 15.3.2016, 164. vsk, nro 6, s. 425?434. PubMed: 26785402 . doi : 10.7326/M15-1840 . Artikkelin verkkoversio . (englanniksi)
  4. ↑ a b Kinkade, Scott; Long, Natalie A.: Acute bronchitis. American Family Physician , 1.10.2016, 94. vsk, nro 7, s. 560?565. PubMed: 27929206 . Artikkelin verkkoversio . (englanniksi)
  5. ↑ a b Wenzel, Richard P.; Fowler, Alpha A. III: Acute bronchitis. The New England Journal of Medicine , 16.11.2006, 355. vsk, nro 20, s. 2125?2130. PubMed: 17108344 . doi : 10.1056/NEJMcp061493 . Artikkelin verkkoversio . (englanniksi)
  6. ↑ Sipila, Raija; Honkanen, Pekka: Antibiootit keuhkoputkitulehduksen hoidossa aikuisilla Valta viisaasti -suositus . 24.1.2017. Helsinki: Suomalainen Laakariseura Duodecim. Viitattu 17.2.2017. (suomeksi)
  7. ↑ Suomalaisen Laakariseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolaakariyhdistyksen, Suomen Infektiolaakarit ry:n ja Suomen Yleislaaketieteen Yhdistys ry:n asettama tyoryhma: Alahengitystieinfektiot (aikuiset) (online) Kaypa hoito -suositus . 2.1.2015. Helsinki: Suomalainen Laakariseura Duodecim. Viitattu 5.2.2017. (suomeksi)
  8. ↑ Braman, Sidney S.: Chronic cough due to acute bronchitis: ACCP evidence-based clinical practice guidelines. CHEST Journal , tammikuu 2006, 129. vsk, nro 1_suppl, s. 95S?103S. PubMed: 16428698 . doi : 10.1378/chest.129.1_suppl.95S . Artikkelin verkkoversio . (englanniksi)
  9. ↑ Woodhead, M.; Blasi, F; Ewig, S; Garau, J; Huchon, G; Ieven, M: Ortqvist, A: Schaberg, T; Torres, A; van der Heijden, G; Read, R; Verheij, T. J.; Joint Taskforce of the European Respiratory Society and European Society for Clinical Microbiology and Infectious Diseases: Guidelines for the management of adult lower respiratory tract infections ? full version. Clinical Microbiology and Infection , marraskuu 2011, 17. vsk, nro Suppl 6, s. E1?59. PubMed: 21951385 . doi : 10.1111/j.1469-0691.2011.03672.x . Artikkelin verkkoversio . (englanniksi)
  10. ↑ Huttunen, Reetta; Syrjanen, Jaana; Vuento, Risto: Milloin antibioottihoito ei ole tarpeen?. Suomen Laakarilehti , 2015, 70. vsk, nro 34, s. 2065?2072. Artikkelin verkkoversio . (suomeksi)
  11. ↑ Butler, C. C.; Hood, K.; Verheij, T; Little, P.; Melbye, H.; Kelly, M. J.; Molstad, S.; Godycki-Cwirko, M.; Almirall, J.; Torres, A.; Gillespie, D.; Rautakorpi, U.; Coenen, S.; Goossens, H.: Variation in antibiotic prescribing and its impact on recovery in patients with acute cough in primary care: prospective study in 13 countries. The BMJ , 23.6.2009, 338. vsk, s. b2242. PubMed: 19549995 . doi : 10.1136/bmj.b2242 . Artikkelin verkkoversio . (englanniksi)
  12. ↑ Koskela, Heikki; Naaranlahti, Toivo: Yskan laakehoito. Laaketieteellinen Aikakauskirja Duodecim , 2016, 132. vsk, nro 5, s. 455?460. PubMed: 27089619 . Artikkelin verkkoversio . (suomeksi)
  13. ↑ Ebell, Mark H.; Lundgren, Jerold; Youngpairoj, Surasak: How long does a cough last? Comparing patients’ expectations with data from a systematic review of the literature. Annals of Family Medicine , tammi?helmikuu 2013, 11. vsk, nro 1, s. 5?13. PubMed: 23319500 . doi : 10.1370/afm.1430 . Artikkelin verkkoversio . (englanniksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keuhkoputkentulehdus&oldid=22081492 ”