Keuhkoahtaumatauti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tupakoitsijan laajentuneessa keuhkossa olevaa karstaa

Keuhkoahtaumatauti tai COPD ( engl. chronic obstructive pulmonary disease ) tarkoittaa hengitysteiden hitaasti etenevaa, paaosin palautumatonta ahtaumaa. Siihen liittyy hidastunut uloshengitysvirtaus. Sairauden keskeisia oireita ovat hengenahdistus , limannousu ja yska . Tupakointi on tarkein keuhkoahtaumatautia aiheuttava tekija. Tupakoivista miehista arviolta 35 prosenttia sairastuu tautiin. Joskus kyseessa on perinnollinen alfa-1- antitrypsiinin puutos. [1] [2] Sairauden esiintyvyys maailmassa kasvaa [3] ja sairastuneita Suomessa on 200 000. [4] Keuhkoahtaumataudin kustannukset ovat Suomessa vuosittain satoja miljoonia euroja [5] .

Sairauden ilmiasuun vaikuttaa kolme osatekijaa, joiden osuus vaihtelee: keuhkolaajentuma , krooninen keuhkoputkentulehdus ja pienten ilmateiden ahtauma. Keuhkolaajentuma eli emfyseema tarkoittaa pysyvaa ilmateiden laajentumaa, joka syntyy kun keuhkojen kaasujenvaihtoon osallistuva kudos tuhoutuu. Krooninen keuhkoputkentulehdus maaritellaan pitkaaikaiseksi limannousuksi, joka kestaa vahintaan kolme kuukautta ainakin kahtena perakkaisena vuotena. Keuhkoahtaumatauti on koko elimiston tulehdustila. Se nostaa riskia sairastua esimerkiksi sydan- ja verisuonisairauksiin . [1] [2] Siihen voi liittya myos kuihtumista ja osteoporoosia . [6]

Syyt

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kun jokin jatkuva arsytys aiheuttaa liman eritysta keuhkoputkessa, putken seinamat kovettuvat vahitellen, ja ilman kulkuaukko pienenee. Samalla pienimpien keuhkorakkuloiden seinien rakenne rappeutuu, ja rakkulat loystyvat ja laajenevat. Tama laajeneminen kehittyy vahitellen keuhkolaajentumaksi, jolloin rakkuloiden joustavuus ja hapenottokyky ratkaisevasti vahenevat. Laajeneminen ei tule hengityksen hyodyksi, vaan ilma jaa loukkuun, josta sen sisaltama happi ei paase kulkeutumaan verenkiertoon .

Tarkein taudille altistava tekija on tupakointi . Tupakoimattomuus ehkaisee sairastumista ja hidastaa toimintakykya vakavasti rajoittavien oireiden ja sairauksien pahenemista [7] . Yli 95 % keuhkoahtaumapotilaista tupakoi. Eri henkiloilla nayttaa olevan hieman eriasteinen alttius tautiin. Tautia aiheuttaa tupakansavu. [8]

Oireet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aluksi keuhkoahtaumatauti voi olla lahes oireeton. Tyypillisia oireita ovat yska , limannousu ja etenkin rasituksessa ilmaantuva hengenahdistus. Hengitys voi vinkua. Taudin edetessa ilmaantuu toistuvia hengitystieinfektioita ja hengenahdistusta kevyessakin rasituksessa. Koska useat sairastuneet tottuvat oireisiinsa, paastaan diagnoosiin usein vasta kun suuri osa keuhkojen toimintakyvysta on menetetty. [1]

Keuhkoahtauman ja astman oireet muistuttavat osittain toisiaan. Astman syntymekanismi on kuitenkin erilainen ja hoito poikkeaa keuhkoahtaumasta, vaikka kumpaakin sairautta hoidetaan osittain samoilla laakkeilla. Tauti on helposti todettavissa spirometrialla eli mittaamalla keuhkojen tilavuutta ja uloshengityskapasiteettia. Laitteistoa ei ole joka terveysasemalla, mutta Hengitysliitto pyrkii toimittamaan mahdollisimman monelle terveysasemalle ns. minispirometrin, jota voidaan pitaa kadessa kuten matkapuhelinta. Astma poikkeaa keuhkoahtaumasta erityisesti siina, etta astmapotilaan keuhkojen suorituskyky vaihtelee voimakkaasti.

Hoito

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Parantavaa hoitoa keuhkoahtaumatautiin ei ole olemassa, silla muutokset hengitysteissa ovat luonteeltaan pysyvia. Tarkeimman taudin aiheuttajan, tupakoinnin, lopettaminen on edellytys ahtaumataudin etenemisen pysahtymiseen. Laakehoidoilla taudin oireita voidaan lievittaa.

Laakkeellisista hoidoista ensisijaisia ovat antikolinergisiset laakkeet, kuten tiotropium . Jo keskivaikeassakin taudissa lisana kaytetaan erilaisia inhalaattoreilla annosteltavia kortikosteroideja , kuten budesonidia , ja tarvittaessa pitkavaikutteisia β 2 -agonisteja kuten salmeterolia . Osalla ahtaumapotilaista laakkeiden vaste oireisiin on kuitenkin huono. Pitkalle edenneessa ahtaumataudissa saattaa ainoa oireita hyvin lieventava laake olla happikaasu . Happilisaysta taytyy kuitenkin kayttaa varoen, jotta valtettaisiin hiilidioksidipitoisuuden kasvu veressa . Happilisa annetaan Suomessa kotiin kayttoon yleensa vain keuhkolaakarin tekeman perusteellisen arvion jalkeen, silla pitkalle edenneessa ahtaumataudissa happilisan lopettaminen ei useinkaan onnistu.

Joissain tapauksissa on mahdollista tehda keuhkoahtaumaa sairastavalle potilaalle keuhkonsiirto .

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Taman artikkelin tai sen osan viitteita on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi , esimerkiksi siirtamalla linkit viitemallineille .
  1. ↑ a b c http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi06040
  2. ↑ a b http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/naytaartikkeli/tunnus/khp00012
  3. ↑ Mannino DM. & Buist SA. 2007. Global burden of COPD: risk factors, prevalence, and future trends. The Lancet. 370(9589),765?773.
  4. ↑ Keuhkoahtaumatauti Hengitysliitto. Arkistoitu 23.4.2016. Viitattu 31.8.2015.
  5. ↑ Tynkkynen L-K. et al. 2009. COPD:n kustannukset ovat Suomessa pienemmat kuin aiemmin arvioitiin. Suomen Laakarilehti. 23, 2095?2099.
  6. ↑ Tkac J., Man SF. & Sin DD. 2007. Systemic consequences of COPD. Review. Therapeutic Advances in Respiratory Disease. 1(1):47?59.
  7. ↑ Peto R. et al. 1983.The relevance in adults of air-flow obstruction, but not of mucus hypersecretion, to mortality from chronic lung disease. Results from 20 years of prospective observation. American Review of Respiratory Disease. 128(3), 491?500.
  8. ↑ Mustajoki, Pertti: Keuhkoahtaumatauti (COPD) Terveyskirjasto . 29.4.2014. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 31.8.2015.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keuhkoahtaumatauti .

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keuhkoahtaumatauti&oldid=21215973 ”