Ketokonatsoli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ketokonatsoli
Ketokonatsoli
Systemaattinen ( IUPAC ) nimi
1-[4-[4-[[(2 S ,4 R )-2-(2,4-dikloorifenyyli)-
2-(imidatsol-1-yylimetyyli)-1,3-dioksolan-4-yyli]metoksi]
fenyyli]piperatsin-1-yyli]etanoni
Tunnisteet
CAS-numero 65277-42-1
ATC-koodi J02 AB02
PubChem CID 47576
DrugBank APRD00401
Kemialliset tiedot
Kaava C 26 H 28 N 4 Cl 2 O 4  
Moolimassa 531.43 g /mol
Fysikaaliset tiedot
Sulamispiste 148?152 °C
Liukoisuus veteen 0
Farmakokineettiset tiedot
Hyotyosuus Vaihteleva
Proteiinisitoutuminen 84?99 %
Metabolia Hepaattinen
Puoliintumisaika Kaksivaiheinen:
  • Ensivaihe: 2 tuntia
  • Loppuvaihe: 8 tuntia
Ekskreetio Biliaarinen ja Renaalinen
Terapeuttiset nakokohdat
Raskauskategoria

B3 ( Au ) , C ( U.S. )

Reseptiluokitus

POM ( UK , oral formulation)

Antotapa Oraalinen, Topikaalinen

Ketokonatsoli on synteettinen antifungaalinen laakevalmiste, joka on huoneenlammossa olomuodoltaan variton kiteinen tai jauhemainen yhdiste . Ainetta kaytetaan ihonhoitotarkoituksissa ehkaisemaan sieni-infektioita, erityisesti immuunikatopotilailla, kuten AIDSiin sairastuneilla. Johtuen sen todennetuista sivuvaikutuksista, markkinoille on ilmestynyt parempana pidettyja antifungaalisia valmisteita kuten flukonatsoli ja itrakonatsoli . Ketakonatsolia myydaan laakeshampoovalmisteena, joista tunnetuin on Janssen Pharmaceutican valmistama Nizoral® . Joissain maissa nama tuotteet ovat saatavilla vain laakarin maarayksella, Suomessa ketokonatsolipohjaisia shampoo-tuotteita saa reseptivapaasti apteekeista.

Ketokonatsoli on yhdisteena erittain lipofiilinen , mika johtaa sen keraantymiseen rasvakudoksiin. Vahemman toksikaaliset ja tehokkaammat triatsoli -valmisteet, kuten flukonatsoli ja itrakonatsoli ovat laajalti korvanneet ketokonatsolin sisaisesti kaytettaessa. Ketokonatsoli imeytyy parhaiten hyvin hapokkaissa olosuhteissa, joten antasidit tai muut tekijat, jotka alentavat vatsahappojen maaraa taten heikentavat laakeaineen tehokkuutta oraalisesti annettuna.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ketokonatsoli kehitettiin vuonna 1976 ja laskettiin markkinoille 1980-luvulla. Se oli yksi ensimmaisista antifungaalisista hoidoista, joita annetaan oraalisesti. Ennen ketokonatsolia markkinoilla oli mm. griseofulviini .

Kaytto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ketokonatsolia maarataan yleensa infektiosairauksiin, kuten tinea (silsa), tinea pedis (jalkasilsa), tinea cruris (nivustaipeen silsa) ja kandidiaasi . Vapaasti saatavaa laakeshampoota voi kayttaa myos kokovartalon alueelle hoitamaan tinea versicoloria (savipuoli).

Ketokonatolia kaytetaan myos eumysetooman , mysetooman fungaalisen variantin hoitamisessa.

Ketokonatsolin sivuvaikutukset on toisinaan valjastettu laakeaineen sekundaariseksi tarkoitukseksi, jolloin sita kaytetaan nimenomaisesti sivuvaikutuksiin liittyvien ei-fungaalisten ominaisuuksien takia. Testosteroni -tasojen alentamisen vuoksi laaketta kaytetaan eturauhassyovan hoidossa seka estamaan post-operatiivisia erektioita [1] miesten sukupuolielimiin kohdistuneiden operaatioiden jalkeen. Toinen vastaava kayttotarkoitus on glukokortikoidi -synteesin estaminen Cushingin oireyhtymaan (hyperkortisolismi) liittyvissa hoidoissa. [2]

Sivuvaikutuksia on myos tutkittu masennuksen hoidon yhteydessa [3] ja huumeriippuvuuden [4] hoidossa. Naista tutkimuksista ei ole kuitenkaan saatu onnistuneita tuloksia. [5] , [6]

Ketokonatsolia voidaan maarata 200 milligramman pillerina tai 2 % konsentraation emulsiovoiteena. Hilseshampoon ominaisuudessa myytava vapaasti saatava valmiste on niin ikaan 2 % konsentraatiossa, tassa on tosin maakohtaista vaihtelua. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vain 1 % konsentraatio on vapaasti saatavilla, kun taas 2 % valmisteeseen tarvitaan laakarin maarays. Suomessa vapaasti saatava apteekkituote sisaltaa ketokonatsolia vaikuttavana aineena 20 mg/ml, eli 2 %, myos 1 % valmisteella on Laakelaitoksen hyvaksyma myyntilupa.

Hilseshampoo on suunnattu ihmisille, joilla on tavallista vakavampia ongelmia paanahan hilseilyn kanssa. Tunnusomaisia oireita tahan tilaan on mm. alituinen paattymaton hilseily, jatkuva kutina ja kylma hiki paanahassa. Monet ihmiset kayttavat ketokonatsolia myos kompensoimaan topikaalisten laakehoitojen aiheuttamaa arsytysta, kuten esimerkiksi minoksidiili . Sivuvaikutuksena tapahtuva testosteronitasojen alenemisen takia eraat ihmiset kayttavat ketokonatsolia nimenomaisesti hiustenlahdon hoitoon.

Laakeaine on luokiteltu raskauskategoriaan C (yhdysvaltalainen luokitus), koska sen on todettu elainkokeissa aiheuttavan teratogeneesia suurissa annoksissa. Viime aikoihin asti on tunnettu vain kaksi ihmisia koskevaa tapausta (molemmat Cushingin oireyhtymaan liittyvia hoitotapauksia [7] [8] , ja naissa ei havaittu mitaan ongelmia, tosin tama otos on liian pieni tieteellisten johtopaatosten tekemiseen.

Tahan liittyen, laaketieteen tohtorit Zoltan Kazy, Erzsebet Puho ja Andrew E. Czeizel (Foundation for the Community Control of Hereditary Diseases in Budapest) paattivat kayda lapi kaikki Unkarissa todetut kongenitaaliset epamuodostumat, aikavalilla 1980?1996. Tahan sisaltyi 22 843 tapausta ja 38 151 kontrollikertaa. Ketokonatsolia saaneiden aitien synnyttamien lapsien kohdalla kuudella syntyneella lapsella havaittiin epamuodostumia ja 12:lla ei. Mitaan synnytykseen liittyvaa ongelmien luokkaa ei pystytty assosioimaan ketokonatsolin kayttoon. [9]

Vaikutustapa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ketokonatsoli on rakenteellisesti samankaltainen kuin imidatsoli ja se vaikuttaa ergosterolin , solukalvojen paarakennusaineen, fungaaliseen synteesiin kuten myos eraat entsyymit . Se on erityisesti sieniin sitoutuvaa, nisakkaiden solukalvot eivat sisalla ergosterolia.

Samoin kuin kaikki atsolit antifungaaliset agentit, ketokonatsoli toimii paaasiallisesti estaen tiettya entsyymia, sytokromi P450 14-alfa-demetylaasia (P45014DM). Mainittu entsyymi on steroli biosyneesin kanava, joka johtaa lanosterolia ergosteroliin. Flukonatsolin ja itrakonatsolin on todettu olevan enemman samankaltaisia fungaalisten solukalvojen kanssa kuin mita ketokonatsoli on, ja siksi nama atsolit eliminoivat sienikasvuston pienemmissa annosmaarissa.

Vastustuskykyiset sienityypit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ketokonatsoli torjuu sienilajeja, kuten Candida albicans . Toistaiseksi ei ole havaittu, etta sienilla olisi kykya vastustaa ketokonatsolin toimintaa.

Pakkausselosteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. K. C. Evans, A. C. Peterson, H. E. Ruiz, R. A. Costabile: Use of oral ketoconazole to prevent postoperative erections following penile surgery. International Journal of Impotence Research , elokuu 2004, 16. vsk, nro 4, s. 346?349. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 16.3.2008. (englanniksi)
  2. Paola Loli, Maria Elisa Berselli, Mariantonella Tagliaferri: Use of ketoconazole in the treatment of Cushing's syndrome. Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism , 1986, 63. vsk, nro 6, s. 1365?71. (englanniksi)
  3. Owen M. Wolkowitz, Victor I. Reus: Treatment of Depression With Antiglucocorticoid Drugs. Psychosomatic Medicine , 1999, 61. vsk, nro 5, s. 698?711. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 16.3.2008. (englanniksi)
  4. Nick E. Goeders, Rachel L. Peltiera, Glenn F. Guerin: Ketoconazole reduces low dose cocaine self-administration in rats. Drug and Alcohol Dependence , joulukuu 1998, 53. vsk, nro 1, s. 67?77. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 16.3.2008. (englanniksi)
  5. Robert T. Malison et al.: Limited Efficacy of Ketoconazole in Treatment-Refractory Major Depression. Journal of Clinical Psychopharmacology , lokakuu 1999, 19. vsk, nro 5, s. 466?470. (englanniksi)
  6. Amie S. Ward, Eric D. Collins, Margaret Haney, Richard W. Foltin, Marian W Fischman: Ketoconazole attenuates the cortisol response but not the subjective effects of smoked cocaine in humans. Behavioural Pharmacology , marraskuu 1998, 9. vsk, nro 7, s. 577?86. (englanniksi)
  7. Jose Antonio Amado, Carlos Pesquera, Eva M. Gonzalez, Macarena Otero, Julio Freijanes, Angel Alvarez: Successful treatment with ketoconazole of Cushing's syndrome in pregnancy. Postgraduate Medical Journal , maaliskuu 1990, 66. vsk, nro 773, s. 221?3. (englanniksi)
  8. Joris Berwaerts, Johan Verhelst, Charles Mahler, Roger Abs: Cushing's syndrome in pregnancy treated by ketoconazole: case report and review of the literature. Gynecological Endocrinology , kesakuu 1999, 13. vsk, nro 3, s. 175?82. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 16.3.2008. (englanniksi)
  9. Zoltan Kazy, Erzsebet Puho, Andrew E. Czeizel: Population-based case?control study of oral ketoconazole treatment for birth outcomes. Congenital Anomalies , maaliskuu 2005, 45. vsk, nro 1, s. 5?8. Artikkelin verkkoversio . Viitattu 16.3.2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]