Kestavyysjuoksu on pitkien matkojen juoksemista . Yleisurheilun kestavyysjuoksumatkat ovat yli 3 000 metrin juoksulajit. Kestavyysjuoksu mittaa erityisesti aerobista kuntoa .

Yleisurheilun arvokisoissa juostavia kestavyysjuoksumatkoja ovat 5 000 ja 10 000 metria , jotka juostaan urheilukentan juoksuradalla. Maraton on 42 195 metrin mittainen, kadulla juostava kilpailu . Lisaksi arvokisaohjelmassa on 3000 metrin estejuoksu .

Lisaksi erinaisissa muissa kilpailuissa juostaan muun muassa 3 000 metrin juoksuja ilman esteita. Harvinaisempia juoksuradalla kaytavia lajeja ovat 20, 25 ja 30 kilometrin kilpailut ja tunnin juoksu . Radalla tai muussa ymparistossa juostavia, maratonia pitempia matkoja kutsutaan yleisesti nimella ultrajuoksu . Maastossa juostuja pitkanmatkan kilpailuja kutsutaan maastojuoksuksi .

Varhaisimmissa olympiakilpailuissa juostiin lisaksi myos joukkuejuoksuja , joissa maiden paremmuus maaraytyi juoksijoiden yhteenlaskettujen sijalukujen perusteella ^[1] . Myos maastojuoksu kuului varhaisimpien olympiakilpailujen ohjelmaan.

Kestavyysjuoksu kysyy paitsi kestavyytta, myos aerobista suorituskykya. Sydamen on pumpattava verta elimistossa mahdollisimman tehokkaasti, jotta vasyneet lihakset saavat happea. Kestavyysjuoksijat ovat usein hoikkia ja kevytrakenteisia, silla lajissa ei tarvita voimaa kuten pikajuoksussa . Kestavyysjuoksukilpailussa taktisella ajattelulla on merkitysta: kilpailijoiden taytyy osata jakaa vauhtinsa oikein, jotta voimat riittavat loppuun asti, ja heidan taytyy tietaa, milloin jattaytya taaemmas ja milloin kiristaa vauhtia. ^[2]

• Lentava suomalainen
• Luettelo suomalaisista kestavyysjuoksun arvokisamitalisteista

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kestavyysjuoksu .

• Maksimaalinen hapenottokyky kestavyyskunnon mittarina, Terveyskirjasto.fi