Tama osio on arkisto . Ala muokkaa tata osiota.

Perusasiat lahteistettyina - vihdoin myos lahde ruusujen merkityksesta. Ehdotan lupaavaksi. -- Tappinen ( keskustelu ) 24. marraskuuta 2016 kello 00.36 (EET) [ vastaa ]

Vaite "Suomen leijonakin on peraisin espanjalaisesta vaakunatunnuksesta" vaatisi kylla jonkinlaisia perusteluja. Leijonahan otettiin 1100-luvulla kayttoon vaakunoissa yhtaaikaisesti monessa maassa, myos Tanskassa. -- Savir ( keskustelu ) 24. marraskuuta 2016 kello 09.31 (EET) [ vastaa ]

Lisaksi artikkelissa kerrotaan myos, kuten Matti Klingekin on sanonut, etta leijona on "alkujaan peraisin Ruotsin hallitsijasukuihin keskiajalla kuuluneesta Folkunga-suvun sukuvaakunasta". -- Savir ( keskustelu ) 24. marraskuuta 2016 kello 10.17 (EET) [ vastaa ]

Valitettavasti en kannata, ja tama ei johdu tekstista vaan kuvista. Wikipedia on siita onneton tietosanakirja, etta sen teksti on taalla meilla mutta kuvat tulevat Commonsista. Tassa artikkelissa kuvat ovat yhta tarkeita kuin teksti. Artikkeli on ollut WPK:n kiinnostuksen kohde, ja tallaiset kohteet ovat pysyvia. Kuvia voi liian helposti muutella Yhteisessa Varityskirjassa, eika kukaan huomaa, etta ne ovat muuttuneet. Artikkeli on siis perusteiltaan epavakaa ja sen vuoksi vastustan kaikkea laatumaarittelyja. Esimerkkina on karhuvaakunakuvan jatkuva veivaus erinakoiseksi. Muutoksia ei ole voinut seurata Wikipediassa. -- Pxos ( keskustelu ) 24. marraskuuta 2016 kello 11.45 (EET) [ vastaa ]

Riittaisiko jos karhuvaakunan poistaisi tasta?? -- Tappinen ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 15.25 (EET) [ vastaa ]

Ei, se on vaara tie. Silloin juuri annetaan periksi sille vahemmistolle, joka haluaa omia symbolit kayttoonsa ja talla kertaa muuttaa niita oman nakokulmansa mukaisiksi. Karhujen tukema vaakuna on tarkea osa tata. Ilman sita ja kertomusta vaakunan historiasta artikkelilla ei olisi mitaan asiaa tasolle "Hyva artikkeli". Nahdakseni LA on esi-HA, joten asia on melkein sama. -- Pxos ( keskustelu ) 26. marraskuuta 2016 kello 10.52 (EET) [ vastaa ]

Lisasin tuohon alkuun lupaavan artikkelin kriteerit. Nahdakseni kohdan "...perustiedot aiheestaan. Lyhyt artikkeli riittaa...." voi tulkita niin ettei karhuista tarvitse olla kuvaa , riittaa etta karhuvaakunasta kerrotaan. Vasta HA-tason kriteereissa mainitaan "..aiheeseen sopiva kuvitus.". -- Tappinen ( keskustelu ) 26. marraskuuta 2016 kello 10.58 (EET) EDIT selvennan viela etta yllaoleva ehdotukseni tarkoitti siis kuvan poistamista, ei sita ettei karhuvaakunasta kerrottaisi. Nyt vasta huomaan etta sen voi lukea toisinkin. -- Tappinen ( keskustelu ) 26. marraskuuta 2016 kello 10.59 (EET) [ vastaa ]

Tarkein LA-kriteeri tassa tapauksessa nakyy olevan kohta 8 eli "Mahdottomia ei vaadita." Mielestani tosiaan on niin, etta on taysin mahdotonta vaatia, etta Wikipedia ei kayttaisi Commonsia kuvavarastona ja etta Commonsissa eivat kayttajat paasisi tallentamaan kuvia toisten paalle. Sen vuoksi joudun muuttamaan kantaani. Aiemmin vastustin statusta. Nyt sailytan perustelut, mutta muutan mielipiteeni tyhjaksi eli toisin sanoen en ainakaan vastusta enaa. -- Pxos ( keskustelu ) 26. marraskuuta 2016 kello 11.41 (EET) [ vastaa ]

Tuosta "karhuvaakunasta" innostuneita varten liitin mukaan artikkelin viitteeen (nyt viite 12) arkistolahteeseen Valtion vaakunakomitean ehdotukset Suomen suureksi ja pieneksi valtakunnanvaakunaksi 1936, josta voi katsoa useita Germund Paaerin luonnoksia siita. Tassa artikkelin kuvassa on vain yksi niista. Kuvista nakyy, etta suuren vaakunan vaihtoehtona oli sellaisiakin, jossa olisi ollut kruunun sijasta ritarihaarniskan kypara visiirilla varustettuna. On ehka vaikea kasittaa tata karhun, kaksipaisen kotkan ja leijonan taistelua kotimaisessa valtiokuvastossa jos ei ota huomioon maan sijaintia ja taustaa. Vuoden 1934 vaakunakomiteahan ei saanut tyotaan paatokseen ja asia hautautui sitten sodan melskeisiin.-- Kulttuurinavigaattori ( keskustelu ) 26. marraskuuta 2016 kello 11.13 (EET) [ vastaa ]

Kannatan, tasapainoisuutta on riittavasti. Tarvitaanko parempaa selvitysta Saviarran pyytamalle selvitykselle kuin lause ja artikkeli Leonin kuningaskunta jotka on mainittu? Jos haluaa tuoda esiin hypoteesin kuvan kayttoonotosta "samanaikaisesti" (?) muualla pitaisi esittaa sita tukeva tietolahde. Tallaisssa tapauksissa kuvan alkupera on varsin vaikea jaljittaa. Lisasin oman blogikirjoitukseni Suomen jellonasta 6 v sitten. Olisiko tassa (tai jossain muussa) yhteydessa hyva ottaa esiin taidehistorioitsija Richard Hamannin idea naiden vaakuna- ym. elainten kuvatyypista Schreckbildtina eli pelotuskuvana? Minusta idea pelotuskuvasta alun perin distanssia eli etaisyytta luovana on ainakin mainio.-- Kulttuurinavigaattori ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 09.16 (EET) [ vastaa ]

Artikkelissa kerrotaan, etta Suomen leijona on otettu Ruotsista, Folkunga-suvun vaakunasta, ja miekat Karjalan vaakunasta. Silloin ne eivat voi olla peraisin satoja vuosia aiemmin Espanjasta. Leijonahahmojen heraldinen historia kuuluu muihin artikkeleihin. -- Savir ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 09.22 (EET) [ vastaa ]

Enkkuwikissa on paljon esimerkkeja leijonan kaytosta keskiajan vaakunoissa. -- Savir ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 09.26 (EET) [ vastaa ]

Laitoin artikkeliin nyt maininnan siita, etta leijona tuli kayttoon Euroopan vaakunoissa 1100-luvulla. Suomeen se tosiaankin tuli Klingenkin mukaan Ruotsista, ei Espanjasta. Minusta tuntuu, etta se Ylen artikkelin lause "Suomen leijona ei ole oikeasti Suomen "oma" leijona vaan espanjalainen vaakunatunnus 1100-luvulta" on toimittajan omia sanoja, ei symbolitutkija Vaisasen, joka ilmeisesti puhui vain leijonan juurista keskiajan Euroopan heraldiikassa. Lyhyissa nettijutuissa on usein vedetty mutkia suoriksi, etenkin kun toimittaja ei tunne asiaa. -- Savir ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 09.46 (EET) [ vastaa ]

Hyva nain. Minusta olisi hyva valttaa noita "peraisin" tyyppisia lausuntoja naissa yhteyksissa muutenkin. Kuvien alkupera on monimutkainen asia ja tallaisissa artikkeleissa olisi hyva selostaa tuota monimutkaisuutta eli heraldista historiaa ainakin sen verran etta lukija ymmartaa asian olevan nain. Hyvia lisyksia.-- Kulttuurinavigaattori ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 09.58 (EET) [ vastaa ]

Varmaan on monia kymmenia asioita, jotka ovat tulleet Suomeen Ruotsisista ja Ruotsiin taas jostain sen naapurimaista ja alunperin vaikka sitten Espanjasta, Italiasta, Kreikasta jne. Tuollaiset lyhyet uutiset ovat usein ylimalkaisuutensa takia epatarkkoja lahteita. Kuitenkin kirjallisuutta (kuten Klinge) loytyy helposti.-- Urjanhai ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 18.52 (EET) [ vastaa ]

Tuo Suhtautuminen -kohta jaa vahan epaselvaksi: lahdehan kasittelee ensisijaisesti tiettyja Suomen vaakunan sisaltavia koruja ja niiden kayttoa. Kun nain on, niin lahteesta ei kay oikein ilmi, kohdistuuko lainattu lausuma naihin koruihin vai koko leijonavaakunaan, jonka kaytosta ko. korut ovat vain yksi tapaus, ja kun asia on lahteessa ilmaistu niin ylimalkaisesti, niin noin ylimalkaisen lahteen perusteella jaa mielestani epaselvaksi, voidaanko noin sanoa suhtautumisesta Suomen vaakunaan kokonaisuudessaan. Muistan etta samaa on kasitelty muyissakin lahteissa, mutta en muista enaa, oliko niissa otettu tahan tarakemmin kantaa. Nyt tekstissa on lahteen ylimalkaisuuteen nahden ehka vahan liian voimakas sanonta tai ainakin se vaatisi enemman taustoitusta. Tuskin kukaan pitaa esimerkiksi postimerkeissa tai vaikka jaakiekkoilijoiden paidassa tai Suomen valtiolipussa tai jonkun viraston seinassa vaakunassa esiintyvaa leijonaa mitenkaan aarioikeistolaisena, sen sijaan tietyissa koruissa ja t-paitamalleissa tilanne voi olla tama lahteenkin mukaan.-- Urjanhai ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 18.53 (EET) [ vastaa ]

Jep, samaa mielta. Koko osio pois ellei siihen oikeasti saada yleista suhtautmista Suomen vaakunaan, todellisuudessahan tuossa puhutaan erilaisista tuotteista, jotka kayttavat hyvakseen isanmaallista symboliikkaa. Itse en kannata lupaavaksi tallaisenaan. -- PtG ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 19.39 (EET) [ vastaa ]

Tassa Nytin jutussa enemman Suomen jellonasta ja sen suuttumuksesta.-- Kulttuurinavigaattori ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 19.44 (EET) [ vastaa ]

Niin onko mikaan muuttunut 70-luvulta, jolloin Harro Koskisen Sikavaakuna heratti suuttumusta (ja taisi tuoda sakkorangaistuksen). -- PtG ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 20.01 (EET) [ vastaa ]

Lisasin artikkeliin maininnan Harro Koskisen Sikavaakunasta ja viitteistyksen, seka Nyt-lehden artikkeliin perustuvan selvennyksen t-paitajupakasta. Minua rupesi kiinnostamaan myos Kaivopuiston Itsenaisyyden kuusen muistomerkin "karhuleijona" (1931). Siita on kuva Commonsissa. Kukahan tuon "hybridin" on suunnitellut, Matti Visanti vai joku muu?-- Kulttuurinavigaattori ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 20.52 (EET) [ vastaa ]

Lisasin artikkeliin tekijanoikeuslain mainitseman hyvan tavan mukaisesti pari tekijaa. Tassa "Sata" lahteessa voisi olla jotain muutakin lisattavaa artikkeliin.-- Kulttuurinavigaattori ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 21.34 (EET) [ vastaa ]

Artikkelista puuttuu mainita K.A.Bomanssonin suunnittelemasta ja Ferdinand Tilgmannin 1886 toteuttamasta Suuriruhtinaskunnan vaakunasta. Leijonavaakuna joutui vuosisadan lopun venalaistamistoimien kiistakapulaksi, kun leijonapostimerkki osittain jopa kiellettiin ja tilalle yritettiin ujuttaa kaksipaista kotkaa. Huomionarvoista myos, etta kruunulla varustettu vaakunaleijona oli mukana eraissa versioissa itsenaisyyden alussa, mutta poistettiin vaakunankin tullessa republikaanisen korrektiuden piiriin.-- Kulttuurinavigaattori ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 21.47 (EET) [ vastaa ]

Muistan jostain lukeneeni vaakunan historiasta Venajan vallan aikana, mutta en muista enaa mista (jonkun historiantutkijan tekema kirja kuitenkin). Varsinaista kirjallisuutta on nyt kaytetty aika vahan. Muistelen etta siina lahteessa, mita luin, naytettiin, kuinka vaakunassa esiintyva kayra sapeli vaivihkaa oli ujunut leijonan toiseen kateen (EDIT: tama nakyykin artikkeliin nyt lisatyssa kuvassa) , tasta oli oikein kuviakin. Sitten itsenaisyyden aikana palattiin tarkasti Kustaa Vaasan hautamuistomerkin muotoon. Ainakin suuriruhtinaskunnasta Matti Klinge jossain kirjoitti, kuinka se oli tulosta siita, etta Ruotsin hallitsija muiden maiden hallitsijoiden tavoin halusi titulatuuriinsa monenlaisia eri valtiomuodosteita, ja nain Suomi sai suuriruhtinaskunnan arvon.-- Urjanhai ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 23.53 (EET) [ vastaa ]

Johdanto pitaisi kirjoittaa uusiksi. Olisi parempi sanoa " Suomen vaakuna on Suomen valtion tunnus." tai vastaavasti. Vaakunan taustasta pitaa kertoa jo johdannossa: vanhin tunnettu esiintyma 1580, kaytossa Suomen suuriruhtinaskunnan aikana, vahvistettu kayttoon Suomen itsenaistyttya ja nykyinen virallinen versio on vuodelta 1978. Suomen suuriruhtinaskunnan aikana kaytossa olleesta versiosta pitaisi kirjoittaa enemman ja laittaa kuvakin nakyviin. Milloin Suomen suuriruhtinaskunta ylipaansa sai oman vaakunan? Galleriana voisi vaikka esitella kaikki vaakunan kehitysasteet vuodesta 1580 vuoteen 1978. Oliko leijonavaakunan valinta 1800-luvulla ja itsenaistyttya yksimielinen vai esitettiinko muitakin vaakunavaihtoehtoja? Iesta katkovasta karhusta olisi hyva saada suoraan edestapain otettu kuva, jos tekijanoikeudet sallivat. Kokoomuksen eduskuntaryhman logona on myos jonkinlainen leijona, joka perustuu varmaan Suomen vaakunaan. Suomen leijona on kuvattu ilmeisesti Ruotsin suuressa valtakunnanvaakunassa, koska pienessa on kilvessa vain kolme kruunua. Kun ruusujen lukumaara on vaihdellut vuosien saatossa, niin milloin niita on viimeksi ollut eri maara kuin 9 kpl? -- Raksa123 ( keskustelu ) 25. marraskuuta 2016 kello 23.04 (EET) [ vastaa ]

Olet ilmeisesti itse tehnyt osan ehdottamistasi muutoksista?? Olisiko selkeinta sulkea tama keskustelu ja avata ensi kesana uudelleen?? -- Tappinen ( keskustelu ) 5. joulukuuta 2016 kello 16.57 (EET) [ vastaa ]

Kay nahdakseni lupaavaksi, tosin "Suomen vaakuna taiteessa ja kulttuurissa" -osio on ehka jossain maarin tietosanakirja-artikkelin kannalta tarpeeton trivialuettelo, jonka esittelemat kolme tapausta ovat ensimmaista lukuun ottamatta aika viimeaikaisia (=tod. nak. aika pian unohtuvia). Itse en pida osiota (ainakaan nykymuodossaan) kovin tarpeellisena tassa artikkelissa. -- Msaynevirta ( k · m ) 16. joulukuuta 2016 kello 04.42 (EET) [ vastaa ]

Harro Koskisen yli 40 vuotias sikavaakunan tapaus tuli ja jai Suomen taide- ja kulttuurihistoriaan, myos nakemys meluvahemmiston kansallissymboleiden omimisesta on tuoretta aatehistoriaa. Ja kannatan myos hyvaksymista lupaavaksi artikkeliksi.-- Kulttuurinavigaattori ( keskustelu ) 16. joulukuuta 2016 kello 09.46 (EET) [ vastaa ]

Jostain syysta tuntuu etta "vaakunan kaytto" ja "taiteessa ja kulttuurissa" -osiot voisi mielellaan sillai sekoittaa etta "kayttoon" jaisi vain virallinen puoli. Esimerkiksi jaakiekko ja kokoomus kuuluisivat sinne kulttuuriin. -- Hoyhens ( keskustelu ) 16. joulukuuta 2016 kello 13.08 (EET) [ vastaa ]

Niin ja toi Vaisas-kommentti ehka siihen kayttoon? -- Hoyhens ( keskustelu ) 16. joulukuuta 2016 kello 13.14 (EET) [ vastaa ]

Lopun paitakappale ja poliittinen asennekasvatus eivat mielestani kuulu tahan artikkeliin. Suomen leijonan ja Suomen vaakunan ero pitaisi tehda selvemmaksi, nyt ne menevat tassa sekaisin niin etta jokaista leijonaa kutsutaan vaakunaksi. Esimerkiksi sen leijonapaitakohdan lahdeartikkelissa ei edes puhuta vaakunasta, mutta tahan artikkeliin sen nimitys on vaihdettu vaakunaksi. Jaakiekkomaajoukkue ja Kokoomus saisi siirtaa pois kaytto-osiosta. -- Savir ( keskustelu ) 16. joulukuuta 2016 kello 14.06 (EET) [ vastaa ]

Kolmella jalallaan sapelin paalla seisova jellona kehittyi siis Ruotsin vallan aikana ja sita kaytettiin myos Venajan vallan aikana 1860-luvulle asti Suomen vaakunana. Tasta kolmella jalalla sapelin paalla seisovasta vaakunaleijonasta olisi hyva saada kuva artikkeliin, kuka keksii mista?-- Kulttuurinavigaattori ( keskustelu ) 29. marraskuuta 2016 kello 00.25 (EET) [ vastaa ]

Tasta . -- Raksa123 ( keskustelu ) 29. marraskuuta 2016 kello 00.50 (EET) [ vastaa ]

Lisasin artikkeliin. -- Tappinen ( keskustelu ) 5. joulukuuta 2016 kello 16.54 (EET) [ vastaa ]

Paatan arvioinnin. Ei konsensusta. -- Tappinen ( keskustelu ) 16. joulukuuta 2016 kello 16.35 (EET) [ vastaa ]

Tama osio on arkisto . Ala muokkaa tata osiota.

Pitkahko artikkeli, jonka laatu on parantunut huomattavasti vuoden 2016 versiosta. Voisin kannattaa jopa hyvaksi. -- Ha ( keskustelu ? muokkaukset ) 30. lokakuuta 2021 kello 08.23 (EEST) [ vastaa ]

Tuolta voisi nuo pari vanhentunutta linkkia kayda katsomassa. En ota viela kantaa laatustatukseen.-- OtsoTA ( keskustelu * muokkailut ) 30. lokakuuta 2021 kell0 21.43 (EEST)

Vanhentuneet linkit tosiaan voisi korjata. Lisaksi tuossa oli musta vahan oudosti sanottu ensin, etta sapeli viittaa Iivana Julman sotureihin. Sitten seuraavassa kappaleessa kerrotaan (tosin Klingen nakemyksena), etta Venajalla ei tuollaista ikina ole kaytetty. Toki toinen naista on varmasti vaarassa. -- PtG ( keskustelu ) 3. marraskuuta 2021 kello 21.22 (EET) [ vastaa ]

Ma en nae tuossa isoa ristiriitaa. Asiasta on erilaisia tulkintoja, eika sita pida harmonisoida pois. Toki voisi selkeammin tuoda esiin, etta sapelin merkityksesta on epaselvyytta. Sehan, etta Venajalla ei ole sapeleja kaytetty, ei automaattisesti tarkoita, etteiko sapeli voisi mielikuvien tasolla viitata Venajaan. -- Miihkali ^{( K ? M )} 17. marraskuuta 2021 kello 13.35 (EET) [ vastaa ]

Minusta kelpaisi jo nyt lupaavaksi. Vyorykka ( keskustelu ) 13. marraskuuta 2021 kello 17.47 (EET) [ vastaa ]

Vaakunan selitys tulisi ottaa virallisesta lahteesta eika hiukan lisailla omiaan niin kuin nyt on johdannossa. Toisaalta artikkelissa puuttuu selkeasti koostava lahde vaikka sellaisen luulisi olevan helposti loydettavissa jopa suomeksi.-- Kippari1 ( keskustelu ) 11. joulukuuta 2021 kello 14.32 (EET) [ vastaa ]

Mita Kippari1 tarkoitat heraldisen selityksen "virallisella lahteella"? Finlex on ihan Suomen oikeusministerion omistama palvelu, jossa julkaistaan sen aineistoa (mm. lakia) -- Ha ( keskustelu ? muokkaukset ) 11. joulukuuta 2021 kello 16.43 (EET) [ vastaa ]

Kannattaisi lukea mista kirjoitetaan eli johdanto ei saa poiketa virallisesta maaritelmasta. Ohje:Artikkelin_rakenne kannattaisi lukea maaritelman lukemisen osalta eli maaritelma aloittaa johdannon ja tuo maaritelma tulee tassa tapauksessa ottaa virallisesta lahteesta ilman omia lisayksia. Se, etta se on leipatekstissa ei poista vaatimusta, vaan ainoastaan tarpeen viitteistaa se johdantoon. Voisit myos poistaa keskustelusivullasi olevat Kayttaja:Prospero Onen kirjoittamat asiattomuudet.-- Kippari1 ( keskustelu ) 14. joulukuuta 2021 kello 08.19 (EET) [ vastaa ]

Mitakohan mahtavat olla nama mainitut asiattomuudet? -- Prospero One ( keskustelu ) 14. joulukuuta 2021 kello 08.57 (EET) [ vastaa ]

Olisin valmis paattamaan laatuarvioinnin tuloksettomana. Haluaako joku argumentoida toisin? -- Prospero One ( keskustelu ) 11. tammikuuta 2022 kello 15.14 (EET) [ vastaa ]

Tassa vaiheessa tulokseton. Ei oikein paasty kunnolla keskustelemaan aiheesta. -- PtG ( keskustelu ) 23. tammikuuta 2022 kello 12.15 (EET) [ vastaa ]