Toivotaan, etta joku kirjoittaisi lisaa, esimerkiksi eri paristomateriaaleista: ruskihiiliparistot, alkaliparistot, litium-paristot seka ladattavat nikkeli-kadmium -akut.

Eli kappaleessa paristokytkennat on pienta epajohdonmukaisuutta:

"Mikali paristot ovat perakkain sarjaan kytkettyina siten, etta edellisen pariston anodi (+ -napa) on kytketty seuraavan pariston katodiin (- - napaan), muodostuu paristojen yhteiseksi jannitteeksi niiden jannitteiden summa sahkovirran pysyessa samana."

Sinallaan jarkevaa, mutta jos oletetaan virtapiirissa olevan kuormaresistanssin pysyvan samana, niin virta kasvaa kylla jannitteen nousun myota.

Vastaavasti:

"Jos taas paristot ovat rinnakkain kytkettyina siten, etta anodit ja katodit ovat keskenaan galvaanisessa kosketuksessa, ei jannite suurene, mutta paristoista saatava virta on paristojen virtojen summa ja paristomaaran lisaaminen rinnakkaiskytkennassa lisaa niiden kayttoaikaa."

Olettaen etta paristoa ei ole oikosuljettu, tai siita yriteta kayttaa erittain suuritehoista laitetta, ei rinnakkain kytkeminen lisaa virtapiirissa kulkevaa virtaa. Pikemminkin voisi sanoa, etta paristossa virta puolittuu, koska puolet virrasta tulee toisesta paristosta.

Sama asia tuo on toisella tavalla sanottuna vain. Mikset vaihda, jos kerta mielestasi se on noin? Asiahan ei kylla muutu mitenkaan, vain sanamuodot. // John Locke 14. syyskuuta 2006 kello 08.07 (UTC)

Mielestani koko teksti paristojen rinnankytkennasta pitaisi poistaa, koska paristoja eika yksittaisia sahkopareja ei yleensa kytketa rinnakkain, koska rinnankytkenta harvoin onnistuu taydellisesti, johtuen siita, etta sahkoparien ja paristojen jannitteet ovat vain harvoin tasmalleen samoja, vaikka ne olisivat tasmalleen samanmallisia ja samalta valmistajalta. Paristojen kapasiteettia kasvatetaankin vaihtamalla paristo sellaiseen jonka sisaiset sahkoparit ovat suurempikokoisia (ja niista saadaan enemman energiaa, mita kuvastaa niiden amperituntien maara). Vertailukohta: artikkeli "Battery (electricity)" ei kerro mitaan paristojen rinnankytkennasta, ja sarjakytkennastakin sen verran etta eri jannitelukemat omaavien paristojen periaate tulee ymmarretyksi, esim 9 voltin paristo on tehty kytkemalla sarjaan kuusi 1,5 voltin sahkoparia (electric pile / battery cell). Eppukoo ( keskustelu ) 13. huhtikuuta 2013 kello 02.17 (EEST) [ vastaa ]

-Mielestani talle sivulle kuuluisi laittaa myos eri paristotyyppien ulkoiset mitat.

== Kummallinen vaite kappaleessa Voltan patsas, viimeinen lause: Myos autojen akut ovat paristoja. Mielestani eivat todellakaan ole! Paristossa on kemikaalisatsi, joka antaa ulos sen minka antaa yksisuuntaisessa prosessissa, akut taas voi ladata uudelleen. Joku sahkooppinut voisi kommentoida ja poistaa tuon tarpeettoman vaitteen. -PG

Paristo synnyttaa jannitteen eika virtaa. Virta on nolla, jos napoja ei yhdisteta. -Joel

"Paristo koostuu yhdesta tai useammasta sarjaan kytketysta sahkoparista" ei ole oikein sanottu, silla ei yksi pari ole paristo, vaikka niin virheellisesti yleisesti sanotaan. Tequilamaster 23. tammikuuta 2010 kello 23.38 (EET) [ vastaa ]

Mikapas siina olisi "virheellista" ja milla perusteella? Luotettavaa lahdetta kehiin. Paristovalmistajat [1] ja muut [2] nimittavat yleisesti yhdenkin parin paristoja paristoiksi, ja Perussanakirjakin pitaa tata kayttoa normaalina yleiskielena, joten ei siina Wikipedia voi lahtea mestaroimaan kielenkayttoa muuksi. Jos ajatus on, etta "-sto" taytyy viitata useampaan kuin yhteen, niin ei se nyt niin selva ole. Jos on oikein pieni valtio, niin voihan sen laivasto koostua vaikka yhdesta laivasta. Matemaattisesti jo yhdenkin alkion joukko on joukko. -- Jmk 25. tammikuuta 2010 kello 11.00 (EET) [ vastaa ]

Koska sahkoparissa on kaksi elektodia(anodi ja katodi), on se pari. Taman itsestaanselvyyden voi lukea vaikka Otavan isosta tietosanakirjasta: "paristo on useiden yhteenkytkettyjen galvaanisten parien yhdistelma". Samaa sanoo Nyky Suomen sanakirja. Pari on kaksi huolimatta siita, mita valmistajat sanovat. Se, etta kaytannossa kutsutaan asioita vaarin ja niista tulee yleisia ja jopa myos tuottajien kayttamia ilmaisuja, ei tee niista oikeasti oikeita, eika tee Wikipediakaan. Tequilamaster 30. tammikuuta 2010 kello 18.19 (EET) [ vastaa ]

Sahkotekniikkaa jo 60-luvulla opiskelleena totean, etta jo silloin opimme, etta on olemassa sahkopari, joita yhteenkytkemalla saadaan sahkoparisto. Ei pida antaa periksi yleiseen kayttoon vakiintuneille virheellisyyksille! On totta, etta matemaattisesti yhden alkion joukko on jo joukko, mutta se ei ole sama asia, kuin pari (=kaksi), joka viittaa + ja - -napoihin. Mutta jos siis aina annetaan periksi kielenkayttoon pesiytyneille virheellisyyksille, niin syodaan sitten elaaksemme joka paiva vaikka sita RUUKAA. Repeliini ??Kommentin jatti 88.192.92.180 ( keskustelu )

Wikipediassa noudatetaan tavallisia suomen kielen saantoja . Niita saantoja loytyy tarvittaessa esim. sanakirjoista. Jos Wikipediaan kerattaisiin kaikki omintakeiset ideat "vaarakielisyydesta", mita tuhannet kansakoulunopettajat ovat vuosien varrella keksineet, niin siitapa varsinainen soppa tulisi. -- Jmk ( keskustelu ) 29. maaliskuuta 2012 kello 09.52 (EEST) [ vastaa ]

Patteri on eri asia kuin paristo, joten Wikipedian ei pitaisi turmella suomen kielta, vaan tuoda esille tama asia artikkelissa. Lisasin joskus artikkeliin, etta patteri on virheellinen ilmaisu, mutta joku suomen kielta taitomaton idiootti on lisaamani sanan "virheellisesti" poistanut. 88.112.210.1 12. helmikuuta 2011 kello 19.31 (EET) [ vastaa ]

HH :n poistaminen ei nakojaan kiinnosta ketaan. ? Wikipedian tulee perustua lahteisiin . Muiden muokkaajien solvaaminen ei valitettavasti riita, vaan sinun tulee esittaa muitakin luotettavia lahteita "virheellisyydelle". -- Jmk 15. helmikuuta 2011 kello 09.03 (EET) [ vastaa ]

Mutta eikos sarja paristoja, esimerkiksi 4.5 ja 6 voltin paristojen kohdalla, ole sama kuin patteri?

Tuo pitaisi korjata. Minnehan alkuperainen R6 -sauvaparistosivu on kadonnut, vai onko sita ollutkaan? Kommentin jatti 91.152.128.197 ( keskustelu )

Otin virheellisen linkityksen pois, paaartikkelissa sauvaparisto kasitellaan noita eri paristokokoja. Ainakaan tuolla nimella (R6) ei ole artikkelia ollutkaan. -- Jukka?Kolppanen 15. tammikuuta 2012 kello 19.33 (EET) [ vastaa ]

Ehdin jo kumota askeisen yhteenvedottoman LCD:n ja LEDin jarjestyksen muutoksen yhdessa lauseessa [3] , mutta onko IP-kayttaja sittenkin oikeassa? Huomasin nimittain jalkeenpain, etta artikkelissa luki jo muutama vuosi aiemmin samalla tavalla "kun laskinten naytot muuttuivat runsaasti virtaa kuluttavista LED-naytoista LCD-nayttoihin", mutta eras toinen IP-kayttaja muutti sen nykyiseen jarjestykseen, "kun laskinten naytot muuttuivat runsaasti virtaa kuluttavista LCD-naytoista LED-nayttoihin", nelisen vuotta sitten niin ikaan yhteenvedotta [4] . Itsellani ei ole tallaisista tekniikan asiasta juuri tietoa, joten ei olisi tietenkaan pitanyt lahtea puuttumaan asiaan. Kumosin siis oman kumoukseni ja jatin asiasta paremmin perilla olevien arvioitavaksi, kumpi vaite vaite pitaa paikkansa, siirryttiinko LED-naytoista LCD-nayttoihin vai toisinpain. -- Nironen ( keskustelu ) 20. syyskuuta 2015 kello 04.41 (EEST) [ vastaa ]

LED-naytoista siirryttiin LCD-nayttoihin, eli IP oli oikeassa. -- Otrfan ( keskustelu ) 20. syyskuuta 2015 kello 04.43 (EEST) [ vastaa ]

Luin ensimmaisen ruudullisen. Siella on viisi vaatimusta lahteille. Kaikki, mihin lahdetta vaaditaan, on oppivelvollisuuteen kuuluvaa perustietoa, joten lehdevaatimukset ovat lahinna haitaksi artikkelille. Voisiko nbe poistaa? ??Kommentin jatti 2001:2003:F51F:6400:8866:6C7C:D0AB:8F76 ( keskustelu )

Taalla on muutama kayttaja, jotka epailevat kaiken lahteettoman olevan valetta. He sitten latkivat lahdepyyntoja ihan yleissivistykseen kuuluviin toteamuksiinkin, kun eivat itse sita tieda. Varmaan epailisivat sitakin, etta maa kiertaa aurinkoa, jos virketta ei ole lahteistetty ja lisaisivat lahdepyynnon.-- MAQuire ( keskustelu ) 22. joulukuuta 2022 kello 16.50 (EET) [ vastaa ]