Hakusana ”soppa” ohjaa tanne.
Herra Soppa
on suomalainen rap-artisti.
Lohikeittoa
Keitto
(myos
soppa
) on lusikalla syotavaa
ruokaa
, joka on tehty
keittamalla
raaka-aineita kuten
liha
,
vihannekset
tai
herneet
keittoliemessa tai vedessa. Osa raaka-aineen mausta siirtyy
liemeen
, joka syodaan osana keittoa. Keittoliemi voidaan
suurustaa
paksummaksi, tai raaka-aineet voidaan soseuttaa (esimerkiksi
purjoperunasosekeitto
) taytelaisemman rakenteen aikaansaamiseksi.
Keskieurooppalaisessa perinteessa keitto on tyypillinen kylman vuodenajan
alkuruoka
. Etelassa on myos kylmia keittoja, kuten espanjalainen
gazpacho
ja ranskalainen
vichyssoise
.
Paaruokana tarjottavat keitot ovat ennen kaikkea pohjoiseurooppalainen ja aasialainen ilmio. Yleisia pohjoiseurooppalaisia paaruokana tarjottavia keittoja ovat muun muassa
lohikeitto
ja
hernekeitto
. Aasiassa syodaan paaruokana monia erilaisia nuudelikeittoja, kuten vietnamilainen
ph?
-keitto ja malesialainen
laksa
-keitto.
Jalkiruokakeitot (
mehukeitto
,
mustikkakeitto
,
sekahedelmasoppa
) lahestyvat
kiisselia
mutta ovat usein loysempia, ja ne tarjotaan usein esimerkiksi puuron lisukkeina.
Keitosta on kaytetty myos nimitysta
velli
joillakin murrealueilla, erityisesti pohjalaismurteissa. Muissa kuin Varsinais-Suomen, Satakunnan tai Hameen murteissa ”rokka” on laajalti kaytetty nimitys keitolle. Rokka on usein valmistettu herneita tai pavuista.
[1]
1700- ja 1800-luvuilla yleensa jauhoilla tai suurimoilla suurustetut liha- ja kalakeitot olivat talonpikien arkiruokaa erityisesti Suomen lantisessa ruokakulttuurissa. Vuonna 1859 Tampereelle puuvillatehtaiden laheisyyteen perustettiin ensimmainen tyopaikkaruokala, keitto oli sen tarkein tarjottava.
[2]
- Street, Myra:
Keittoja: hyvaa helposti: 70 herkullista reseptia
. Suomentanut Tuula Ivakko. Helsinki: Kauppiaitten kustannus.
ISBN 951-635-826-8
.
- Tanttu, Juha: Sisko sopassa.
Helsingin Sanomat
, 18.1.1996, s. 43.
HS Aikakone (digitilaajille)
.
