Kedah
on
Malesian
osavaltio
, joka sijaitsee
Malakan niemimaan
lansirannikolla. Osavaltion pinta-ala on 9 500 neliokilometria ja asukasluku noin 1,8 miljoonaa. Alue on paaasiassa
riisinviljelyyn
kaytettavaa alankoaluetta. Myos
Langkawin
saariryhma kuuluu osavaltioon.
[1]
Osavaltion paakaupunki on
Alor Setar
. Sen asukkaat ovat paaasiassa malaijeja, mutta siella on myos merkittavat
kiinalais
- ja
intialaisvahemmistot
.
[2]
Kedah sijaitsee
Malakan niemimaan
lansirannikolla. Lannessa osavaltion alue rajoittuu
Malakansalmeen
, pohjoisessa on
Perlisin
osavaltio, pohjoisessa ja idassa alue rajoittuu
Thaimaahan
ja etelassa on
Penangin
ja
Perakin
osavaltiot. Maan rannikon edustalla on turistien suosima 99 saaresta koostuva
Langkawin
saariryhma.
[2]
[3]
Osavaltion alue on tasaista maatalousseutua. Alueella on runsaasti
riisiviljelmia
, Kedahin osavaltio tuottaa melkein puolet Malesian riisista. Riisiviljelysten ohella Kedahissa on runsaasti
kumipuu
ja
palmuviljelmia
.
[2]
Kedahin osavaltion alueelta on loydetty enemman
esihistorialliselta
ajalta olevia raunioita, kuin muualta Malesiasta. Useat rauniot ovat lahella
Mount Jerai
-vuorta. 200-luvulla Kedah oli Intian suunnalta tulleiden
pallavalaisten
kauppiaiden reitilla, joille vuori oli hyva maamerkki.
[2]
[3]
Kedahin alue on sijaintinsa takia saanut vaikutteita monista eri suunnista tulleista kulttuureista. Alue kuului
sumatralaisen
Srivijayan
valtakuntaan 800-900 -luvuilla ja 1000-luvun alussa maa oli intialaisen
Cholan
alaisuudessa. 1130-luvulla Kedahista tuli sulttaanin johtama muslimivaltio. Kedah oli pienena valtiona altis ulkoisille uhille ja 1300-luvulla se oli
Jaavan
ja
Sumatran
suunnasta tulleiden hyokkaysten kohteena. 1400-luvulle asti se oli
siamilaisten
vaikutuspiirissa.
[2]
[3]
[4]
Malakan sulttaanikunnan
suuruuden aikana 1400-luvulla Kedahiin levisi islam yha voimakkaammin. Kun
portugalilaiset
valtasivat Malakan 1500-luvun alussa, Kedah joutui
Acehin sulttaanikunnan
hyokkayksen kohteeksi, ja Aceh piti Kedahin aluetta hallinnassaan 1640-luvulle asti.
Hollantilaiset
ajoivat portugalilaiset ja acehlaiset pois Malakan niemimaalta vuonna 1641 ja Kedah joutui Acehin vallan sijasta hollantilaisten taloudellisen ylivallan alle. 1700-luvun loppun mennessa Kedah oli ajautunut vahitellen
Bangkokin
vaikutuspiiriin ja maa joutui
Siamin
vasallivaltioksi
. Muslimivaltio Kedah oli muidenkin Malakan niemimaan sulttaanikuntien tavoin hankala vasallivaltio siamilaisille, ja usein maat oli pakotettava maksamaan veronsa Siamille.
[2]
[3]
[4]
Brittilaiset saapuivat Malakan niemimaalle 1700-1800 luvun vaihteessa. Brittilainen
Francis Light
neuvotteli Kedahin sulttaani Abdullahin kanssa
Penangin
alueen hallinnasta vuonna 1786. Sulttaani suostui luovuttamaan
Penangin saaren
, seka mantereella sijainneen
Wellesleyn provinssin
alueen brittien haltuun, siina toivossa etta Britannia suojelisi Kedahia siamilaisia vastaan. Nain ei kaynyt, silla vuonna 1821 Siam hyokkasi Kedahiin, mutta Penangilla olleet britit eivat puuttuneet asioihin. Siamilaiset tuhosivat Kedahin, ja alueen pohjoisosa jai siamilaisten hallintaan. Siamilaisten valloittamasta alueesta muodostui
Perlisin
osavaltio. Kedah pysyi Siamin vallan alla vuoteen 1909, jolloin Britit ottivat alueen haltuunsa ja Kedah seka Perlis liittyivat
Liittoutuneisiin malaijivaltioihin
.
[2]
[3]
[4]
[5]
Toisessa maailmansodassa
Kedah oli ensimmainen Malesian alue, jonka
Japani
miehitti. Japanilaiset vetaytyivat alueelta sodan paatyttya ja Kedah palasi brittivallan alle muutamaksi vuodeksi, ennen kuin Kedah itsenaistyi Britanniasta osana
Malaijan liittovaltiota
.
[3]
[4]
Kedah on maailman vanhin edelleen olemassa oleva sulttaanikunta. Valtio perustettiin vuonna 1136.
[6]
[7]
Sulttaani on Kedahin seremoniallinen paamies ja toimeenpanovaltaa kayttaa osavaltion paaministeri.
Kedahin sulttaani
toimii myos vuorollaan
Malesian kuninkaana
.
[8]
[9]
- ↑
Malaysia: Federal States, Territories, Major Cities & Conurbations
Citypopulation.de. Viitattu 12.07.2010.
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
Lehtipuu, Markus:
Malesia, Singapore, Bali
, s. 18-24. Helsinki: Otava, 2006.
ISBN 952-9715-16-1
.
- ↑
a
b
c
d
e
f
Richmond, Simon:
Malaysia Singapore & Brunei
. Lonely Planet Publications Pty Ltd, 2013.
ISBN 978-1-74179-847-0
.
- ↑
a
b
c
d
Barwise, J.M; White, N.J.:
Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia
. Suomentanut Toppi, Anne. Suomi: Oy UNIpress Ab, 2002.
ISBN 951-579-212-6
.
- ↑
Bindloss, Joe; Brash, Celeste:
Kuala Lumpur, Melaka & Penang
. Lonely Planet Publications Pty Ltd, 2008.
ISBN 978-1-74104-458-0
.
- ↑
Salasilah Duli-Duli Yang Maha Mulia Sultan Kedah Darul Aman Semenjak Tahun 1136 M
mykedah2.com. Viitattu 29.11.2014.
(malaijiksi)
- ↑
Arkistoitu kopioKedah Sultanate
malaysiahistory.net.
Arkistoitu
11.9.2014. Viitattu 29.11.2014.
(englanniksi)
- ↑
Worlds statesmen
worldstatesmen.org. Viitattu 29.11.2014.
(englanniksi)
- ↑
Tuanku’s long ancestral lineage
2.6.2012. freemalaysiatoday.com. Viitattu 29.11.2014.
(englanniksi)