Kebnekaise

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee vuorta. Kebnekajse on myos yhtye .
Kebnekaise

Kebnekaise on Ruotsin korkein vuori

Tyyppi
massiivi  ( en ) , korkein kohta  ( d ) View and modify data on Wikidata
Sijainti
Vuoristo
Korkeus merenpinnasta
2 097 m
Prominenssi
1 747 m View and modify data on Wikidata
Kartta
Koordinaatit

{{{alt}}}
Kebnekaise
Sijainti Pohjois-Ruotsissa

Kebnekaise ( saam. Giebmegaisi tai Giebnegaisi ) on Kiirunan kunnassa sijaitseva Ruotsin korkein vuori tai tunturi .

Ensimmaisena vuoren valloitti Charles Rabot vuonna 1883. [1]

Kebnekaisella on kaksi lahes samankorkuista huippua, jaatikon peittama etelainen Sydtoppen seka pohjoinen, paljas Nordtoppen. Sydtoppen on jaatikoineen yleensa ollut Nordtoppenia korkeampi. Sen korkeus merenpinnasta vaihteli 2000- ja 2010-luvulla jaatikon paksuudesta riippuen 2 097 ja 2 118 metrin valilla. Sydtoppenin kiintean maa-aineksen korkeus on 2 070 metria, joten ilman jaatikkoaan se olisi matalampi kuin kivipintainen Norrtoppen, joka on 2 097 metria. Sydtoppen on jaatikon sulaessa madaltunut metrin verran vuosittain 1990-luvun lopulta alkaen. Elokuussa 2018 Sydtoppenin jaatikot olivat sulaneet niin, etta kaksi huippua olivat jo samankorkuiset, 2 097 metria. [2] Seuraavana vuonna Sydtoppen oli jo pohjoista huippua matalampi, ja elokuussa 2021 se oli enaa 2?094,6 metria korkea. [3]

Reitit, vaikeusaste ja riskit

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Merkittyja reitteja Kebnekaisen tunturiasemalta huipulle on kaksi. Reiteista toinen, Ostra leden, on hengenvaarallinen ilman asianmukaisia varusteita ja reitintuntevaa opasta, silla reittiin kuuluu jaatikon ylittaminen, missa railoihin putoamisen vaara on todellinen.

Reiteista suositumpi Vastra leden (lantinen reitti) on hyvin merkitty, ja eksymisen mahdollisuus on vahainen. Reitti tunturiasemalta Sydtoppenille kulkee 1 711 metrin korkuisen Vierramvare -tunturin huipun kautta, jonka jalkeen on laskeuduttava muutama sata metria alemmaksi Kaffedalen -solaan, jotta paastaan nousemaan Kebnekaiselle. Muutamissa kohdissa joudutaan ylittamaan vesisto, mutta muuten maasto on jyrkka ja irtokivinen. Huiputuksesta selviaa peruskunnolla, ja myos lapsiperheita nakyy reitilla.

Kolmas vaihtoehto huipulle on tulla lannesta Kaffedalenille, josta noustaan Kebnekaisen huipulle. Merkitsematon reitti tunturiasemalta kulkee Tuolpagorni -tunturin lounaispuolelta solaa pitkin, kiertaa Vierramvaren ja sen lansipuolella olevan tunturin lannesta ja tulee Durlings-reittia pitkin Kaffedalenille. Reitti on loivempi, ja useimmat jatkavat matkaansa huipun jalkeen niin, etta kiertavat koko Kebnekaisen vuoren myotapaivaan ja tulevat Tarfalajaure-jarvelle. lahde?

Riskit huipulle kiipeamisessa

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kebnekaisen valloituksessa on kuollut ihmisia vuosien varrella, mutta vuori ei ole samalla tavoin vaarallinen kuin jyrkat vuoret ( Mont Blanc tai K2 ). Vaikka Kebnekaisen etelaiselle huipulle on suhteellisen helppo kiiveta jalan, niin jopa etelainen reitti on joissain paikoin vaarallinen. Etelainen korkein 2 100 metrin luminen huippu on kahdelta puolelta jyrkka, ja sielta voi pudota sata metria kohtisuoraan alaspain. Pohjoinen huippu on paljon vaarallisempi kiiveta kuin etelainen ja siella on kuollut enemman ihmisia.

Onnettomuudet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kesakuussa 2010 ruotsalainen mies putosi etelaiselta huipulta alas ja kuoli. Viimeksi pohjoisella huipulla kuoli heinakuussa 2010 kaksi suomalaista Laskuvarjojaakarikillan jaatikkokurssilla ollutta kiipeilijaa, kun kalliolohkare putosi heidan paalleen. [4]

Maaliskuussa 2012 norjalainen sotilaslentokone tormasi Kebnekaisen lansirinteeseen. Koko koneen viisihenkinen miehisto sai surmansa. Se oli ollut harjoittelemassa matalalentoa sotatilanteessa. Tarkoitus oli lentaa tutkalta piilossa vuorten valissa. [5]

Saa ja ilmasto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lumi kestaa pitkalle kesaan, ja paras ajankohta sulan ajan vaellukselle on kesakuun puolivalista ja pitkalle syyskuun puolelle. Talvivaelluksille sopiva ajankohta on pysyvan lumen tulosta huhtikuulle. Saa vuoristossa voi kuitenkin vaihdella nopeasti, joten ei ole tavatonta, etta retkeilija huomaa olevansa keskella pilvea. Ylempana ilma on ohuempaa, ja paineen laskiessa lampotila laskee asteen 100 metria ylospain mentaessa. Kebnekaisen huipulla happitaso on noin 60?70 % merenpinnan tasosta. Muun muassa liikelentokoneissa matkustamon ilmanpaine matkalentokorkeudessa on noin 2 100?3 000 m:n tasolla.

Talvisin Kebnekaisen alueella on nousevia ilmavirtauksia , minka vuoksi se on suosittu purjelentopaikka. Pilvibongaajat voivat nahda alueella mm. linssipilvia . Huonon saan varalta Kebnekaisen huipun tuntumassa on kaksi tunturitupaa, joista vanhempi on Ruotsin korkeimmalla sijaitseva rakennus. Tuvissa on ensiaputarvikkeita ja huopia. Tupien ymparistossa sijaitsevat tolpat osoittavat uudemmalle tunturituvalle (7535778, 1613630).

  1. Virtamo, Keijo (toim.):  Fokus-Urheilu 2 , s. 418. Otava, 1970.
  2. Helle sulattaa Kebnekaisen jaata - Ruotsin korkein huippu ei enaa ole korkein Savon Sanomat . 2.8.2018. Viitattu 2.8.2018.
  3. Ruotsin Kebnekaise-vuori madaltui kaksi metria viime vuonna: menetti korkeimman vuorenhuipun tittelin jo 2019 Helsingin Sanomat . 18.8.2021. Viitattu 18.8.2021.
  4. Helsingin Sanomat 27.7.2010. Kaksi suomalaista kiipeilijaa kuoli Ruotsin Kebnekaisella. Viitattu 28.7.2010.
  5. Ilta-Sanomat 17.3.2012. Poliisi: Kaikki kuolleet Norjan turmakoneessa. ( Arkistoitu ? Internet Archive) Viitattu 28.7.2010.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]