Kauniainen Grankulla
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°12′35″N , 024°43′45″E
Maakunta	Uudenmaan maakunta
Seutukunta	Helsingin seutukunta
Kuntanumero	235
Hallinnollinen keskus	Kauniainen
Perustettu	1920
? kaupungiksi	1972
Kokonaispinta-ala	6,00 km² 309:nneksi suurin 2022   [1]
? maa	5,89 km²
? sisavesi	0,11 km²
Vakiluku	10 270 94:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys	1 744 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma	2020  [3]
? 0–14-v.	17,9 %
? 15–64-v.	60,4 %
? yli 64-v.	21,7 %
Aidinkieli	2023  [4]
? suomenkielisia	58,7 %
? ruotsinkielisia	30,4 %
? muut	10,8 %
Kunnallisvero	4,40 % 309:nneksi suurin 2024   [5]
Kaupunginjohtaja	Christoffer Masar
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2021?2025 [6]  ? RKP  ? Kok.  ? Vihr.  ? PS  ? SDP  ? KD	15 12 4 2 1 1
www.kauniainen.fi
Infobox OK Nimi-testi OK

Kauniainen ( ruots. Grankulla ) on Uudenmaan maakunnassa sijaitseva suomalainen kaupunki . Kauniainen on asukasluvultaan selvasti pienin paakaupunkiseudun neljasta kaupungista ja pinta-alaltaan Suomen pienin kunta. ^[7] Kauniainen on osa Helsingin kaupunkialuetta . ^[8] Kauniainen tunnetaan kaksikielisena seka alhaisen kunnallisveroprosentin omaavana kaupunkina. Kaupunki on myos siita poikkeuksellinen, etta se on kokonaan Espoon ymparoima . Kauniainen on alkujaan asukkaiden osakeyhtiona perustama taajavakinen itsehallintoalue.

Kauniaisten asukkaista 58,7 % on suomenkielisia ja 30,4 % ruotsinkielisia. ^[4] Kauniaisten kaupunginvaltuuston suurimmat puolueet kaudella 2021?2025 ovat RKP (15 paikkaa) ja kokoomus (12 paikkaa). Vihreilla on nelja paikkaa, perussuomalaisilla kaksi paikkaa seka SDP:lla ja kristillisdemokraateilla kummallakin yksi paikka. ^[6] Vuonna 2021 Kauniaisissa 15 vuotta tayttaneista asukkaista 82 % oli suorittanut perusasteen jalkeisen tutkinnon, mika oli eniten koko Suomessa. ^[9]

Kauniaisten alkuperainen ruotsinkielinen nimi, Grankulla, on yhdistetty sanoista gran (kuusi) ja kulle (kukkula, kumpu) ja on ollut tassa muodossa kaytossa 1900-luvun alusta. Ennen sita paikka tunnettiin murteellisessa muodossa Grankull , ^[10] joka esiintyy moderneilla kartoilla Kauniaisten vesitornin maen nimena. Suomenkielinen nimi Kauniainen on peraisin Kauniais -nimisesta tilasta, joka puolestaan on saanut nimensa Tampereen lahella sijaitsevan tilan mukaan. ^[11] Suomenkielinen nimi otettiin kayttoon 1930-luvulla ja siita tuli kauppalan virallinen suomenkielinen nimi vuonna 1949. ^[10]

Jaan vetaydyttya jaakauden jalkeen 10 000 vuotta sitten nykyisesta Kauniaisista oli nahtavissa Yoldiameressa vain pari pienta luotoa: muun muassa nykyiset Grankull (67 m) ja Kasavuori (64 m) ja Kiikarivuori. 4 000 vuotta sitten Kauniaisten alueesta oli maankohoamisen vuoksi tullut osa sisasaaristoa. Talta ajalta on loydetty muinaisjaannoksia, mutta on kuitenkin hyvin todennakoista etta ensimmaiset asukkaat tulivat Kauniaisiin vasta 1800-luvulla. Nykyaan Kauniainen sijaitsee kaukana rannikolta. ^[10]

1900-luvun alussa Kauniaisten alue kuului espoolaisille tiloille ja rakennuskanta koostui yksittaisista torpista. Paikka oli silloin tunnettu ruotsin kielen espoolaismurteella Grankullana . Kauniaisten pohjoisosien lapi kulki Helsinki?Turku-maantie, joka tunnetaan nykyaan Vanhana Turuntiena. Tarkea ajankohta Kauniaisten historiassa osuu vuoteen 1904 , kun Kauniaisten rautatieasema avattiin uudella Rantaradalla . ^[10]

Nykypaivan Kauniainen sai alkunsa vuonna 1906 , kun yhtio AB Grankulla perustettiin. Yhtio osti maata paikallisilta maanomistajilta ja myi sita eteenpain tontteina. Taman seurauksena alueelle muodostui huvilayhdyskunta, samoin kuin muuallakin Helsingin ymparistossa: Kulosaaressa , Haagassa , Leppavaarassa ja Puistolassa . Janne Thurman oli yhtion perustajia ja yhdyskunnan puuhamies, joka toimi aktiivisesti Kauniaisissa monen vuosikymmenen ajan. AB Grankullan osakkeenomistajat olivat tyytyvaisia sijoitukseensa: se maksoi itsensa takaisin vuodessa. Huvila-aikakausi oli alkanut jo pari vuotta aikaisemmin, kun rakennusmestarit Elia Heikel ja Emil Lindstedt ostivat 30 hehtaarin suuruisen alueen Galltraskin pohjoispuolella Glimsin tilalta ja rakensivat sinne omat huvilansa. Ensimmaisena nousi vuonna 1903 Galltraskin rantaan kesahuvilakayttoon suunniteltu jugendhenkinen Villa Heikel ja pian sen jalkeen Villa Lindstedt . Tuolloin villojen tonttien koko oli usein hehtaarin tai sitakin isompi. Puutarhakaupungin ideana oli etta taloa ymparoi puutarha, jonka ymparilla oli vapaa luonnon vyohyke. Alle 3 000 nelion tontteja ei myyty lainkaan. Thurmanin, Heikelin ja Lindstedtin mukaan on nimetty teita Kauniaisissa. ^[10]

Espoon maalaiskunta ei ollut jarin kiinnostunut omalle alueelleen ilmestyneesta uudesta yhdyskunnasta, joten yhtio oli yksin vastuussa Kauniaisten kehittamisesta. Se muun muassa rakennutti teita, lobbasi aseman (valmistui 1908 ) ja poliisiviran puolesta seka perusti koulun ja sahkolaitoksen. Vuonna 1915 Kauniainen sai taajavakisen yhdyskunnan oikeudet ja samalla rajoittuneet itsemaaraamisoikeudet, ja siten yhtion vastuu vaheni. ^[10]

Ensimmainen tiedossa oleva tarkka asukasluku Kauniaisista on vuodelta 1917 , jolloin siella asui 1 647 asukasta. Vuonna 1920 Kauniaisista tuli kauppala , kun se itsenaistyi kokonaan Espoosta. Kauniaisten yhdyskuntarakenne erosi myos huomattavasti Espoon maanviljelykylista rakennusjarjestyksineen, tieverkkoineen, huviloineen ja sahkolaitoksineen. Rakennusjarjestys kielsi teollisuusrakennukset, koska Kauniaisissa haluttiin sailyttaa idyllinen maalaismainen ymparisto. Suurin osa huviloista rakennettiin uusklassismin tai myohaisen 1920-luvun funktionalismin tyylien mukaan. Kauppala alkoi valmistella uutta asemakaavaa 1920-luvun lopulla. Ehdotus heratti kiistaa: etenkin teiden leveys askarrutti asukkaita. Kun viela arkkitehti kuoli kesken valmisteluprosessin, saatiin kompromissiehdotus hyvaksyttya vasta vuonna 1937. Vuodesta 1917 vuoteen 1939 Kauniaisten asukasmaara kasvoi vain 10 %, mutta heti kauppalan rajojen ulkopuolella olevissa kylissa kasvu oli samaan aikaan 30 %, jolloin muun muassa Viherlaakson taajama syntyi. ^[10]

Kauniainen on ollut virallisesti kaksikielinen vuodesta 1936 . Kunnan suomenkielinen nimi, Kauniainen, otettiin virallisesti kayttoon ruotsinkielisen nimen, Grankulla, rinnalle vuonna 1949. Jo 1930-luvulla nimi Kauniainen oli postin ja rautateiden kaytossa. Toisen maailmansodan myota huvila-aikakausi loppui ja vaihtui 1940- ja 1950-lukujen jalleenrakentamiseen ja taloudellisesti huonompiin aikoihin. ^[10]

Kauniaisten olemassaolo oli uhattuna kunnallisten velvollisuuksien ja pienen asukasmaaran takia. 1950-luvulla kuntaan yritettiin liittaa eraita lahella olevia espoolaisia alueita, mutta hakemus hylattiin vuonna 1953. Sen sijaan Kasavuoren alue, jonka kauppala oli ostanut, liitettiin Kauniaisiin vuonna 1957 . Kauppala antoi uuden asemakaavan valmistelun Otto-Iivari Meurmanille . Han ehdotti, etta alueen huvilaluonne sailytettaisiin, mutta asukaslukua kasvatettaisiin silloisesta 2 500:sta 10 000:een. Epakaytannolliset huvilat tulisi korvata uusilla, ja kerrostaloja rakentaa. Rautatien etelapuolelle suunniteltiin uusi ostoskeskus, jonka esikuvana oli Tukholman Vallingby . Suunnitelmat hyvaksyttiin vuonna 1959 Kasavuoren osalta ja vuonna 1961 seka 1963 muun kauppalan osalta. Ostoskeskus avattiin 1966. Myohemmin tata asemakaavaa on kritisoitu, koska huomattava osa huviloista purettiin ja huvilamiljoon yhtenaisyys tuhoutui. Kasavuoreen suunniteltiin myos Oslon Holmenkollenin tapaista hiihtokeskusta, mutta suunnitelmat eivat koskaan toteutuneet; nykyaan alue on luonnonsuojelualue. ^[10]

Kauniaisten asukasluku kasvoi nopeasti ? vuonna 1967 jopa neljanneksen. Vuonna 1972 Kauniaisista tuli kaupunki ja seuraavana vuonna suomi tuli enemmistokieleksi. Kaupungissa asui tuolloin 6 400 asukasta. ^lahde?

Kauniainen on asukasluvultaan Suomen 94. suurin kunta. Kauniaisten asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 10 277 asukasta, mika on 0,6 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Kauniaisten vakiluku on ollut nouseva 2000-luvun puolivalista lahtien. Kauniaisten vaestollinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 66,7 prosenttia, mika on noin 14,6 prosenttiyksikkoa korkeampi kuin Uudellamaalla keskimaarin. Alle 15-vuotiaita Kauniaisten vaestosta on 14,5 prosenttia. Tyoikaisia Kauniaisissa on 58,0 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 27,5 prosenttia. Vieraskielista vaestoa Kauniaisissa oli vuonna 2021 yhteensa 993 eli 9,6 prosenttia kaupungin asukkaista. ^[12]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Kauniaisissa oli 9 624 asukasta, joista 9 484 asui taajamassa , haja-asutusalueilla ei ollut lainkaan asukkaita ja 140:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Kauniaisten taajama-aste on 100,0 %. ^[14] Kauniaisten taajamavaesto kuuluu vain yhteen taajamaan. ^[15] Kauniaisten taajama-alueet eivat muodosta omaa taajamaansa, vaan ne ovat osa Helsingin keskustaajamaa , joka ulottuu Kauniaisten lisaksi usean Helsingin lahikunnan alueelle, ja josta taman kaupungin alueella asui vuoden 2017 lopussa 9 484 asukasta. ^[15] Yhteensa Helsingin keskustaajamassa on 1 268 296 asukasta ja sen pinta-ala on 680,12 neliokilometria. ^[16]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kauniaisissa toimivat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kauniaisten suomalainen seurakunta seka ruotsinkielinen Grankulla svenska forsamling . ^[17] Nama seurakunnat muodostavat Kauniaisten seurakuntayhtyman ( ruots. Grankulla kyrkliga samfallighet ). Seurakunnat perustettiin vuonna 1978, jota ennen Kauniainen oli pitkaan kuulunut seurakunnallisesti Espooseen. Kauniaisten suomalainen seurakunta erotettiin Kanta-Espoon seurakunnasta ja Kauniaisten ruotsalainen seurakunta Espoon ruotsalaisesta seurakunnasta. ^lahde?

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kauniaisten alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta . ^[18]

Kauniaisten keskustaa uudistettiin 1960-luvulla rakentamalla uusi silloisen ihanteen mukainen betonielementtikeskusta ostokeskuksineen. Aikoinaan moderni ostoskeskus on sittemmin koettu rumaksi ja epakaytannolliseksi. ^[10]

Vuonna 2000 keskustaan valmistui Kai Wartiaisen suunnittelema kauppakeskus Grani. Uuden ostoskeskuksen ulkoasu kirkkaine vareineen on kuitenkin herattanyt ristiriitaisia mielipiteita. ^lahde?

Kaupunki on laatinut keskustalle uuden asemakaavan. Uusi keskustasuunnitelma on toteutunut lukuun ottamatta yhta keskusta-alueen keskeista korttelia, jolta osin hanke on ollut pysahdyksissa jo vuosia. Kaupunki onkin aloittanut rakennusliike NCC:n omistaman tontin lunastusmenettelyn. ^lahde?

Kauniaisten 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuonna 2007 kaupungin keskustaan Kaupungintalon edustalle pystytettiin uusi Kimmo Schroderuksen luoma ”Foni”-niminen veistos. ^[19]

Vaikka Kauniainen on vauras kaupunki, yleisiin alueisiin on ruvettu panostamaan vasta 2000-luvulla. Edelleen on havaittavissa esimerkiksi graffiteja ja huonokuntoisia paallysteita. Tilanne on kuitenkin huomattavasti parantunut muun muassa tienrakennushankkeiden myota. Infrastruktuuria on parannettu etenkin kaupungin keskustan alueella ja ymparistossa, esimerkiksi keskuskatu Tunnelitien vuonna 2010 toteutetun uudistuksen myota. ^lahde?

• 
  Kai Wartiaisen suunnittelema kauppakeskus Grani vasemmalla ja vanha, nyt jo purettu rakennus oikealla.
• 
  Tunnelitien varren rakennuksia maaliskuussa 2014.

Kauniaisten suurimmat tyonantajat ovat Kauniaisten kaupunki, Kaunialan sotavammasairaala , Tyovaen Akatemia ja Suomen Raamattuopisto . ^[20]

Kauniainen on palveluiden suhteen hyvin omavarainen kaupungin pienesta koostaan huolimatta. Kaupungissa on muun muassa:

• Uimahalli
• Jaahalli
• Pujottelurinne
• Kaksi pallokenttaa, joista toinen on lammitetty
• Kallioon louhittu palloiluhalli
• Yleisurheilukentta
• Suomenkielinen ala-aste Mantymaen koulu , ylaaste Kasavuoren koulu ja lukio Kauniaisten lukio
• Ruotsinkielinen ala-aste Granhultsskolan , ylaaste Hagelstamska skolan ja lukio Gymnasiet Grankulla samskola
• Musiikkiopisto (toimii Villa Vallmogardissa )
• Kansalaisopisto (Petra)
• Kuvataidekoulu
• Kauniaisten tyovaen akatemia
• HUMAK Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kauniaisten kampus
• Suomen Raamattuopisto
• Kaunialan sotavammasairaala
• Kauppakeskus Grani
• Kauniaisten kaupunginkirjasto
• Terveyskeskus
• Elokuvateatteri Bio Grani

Kauniaisista on hyvat tieyhteydet joka suuntaan. Ita?lansisuunnassa kulkee Turunvayla kaupungin etelapuolitse ja Turuntie pohjoispuolitse. Turunvaylan valmistuminen vauhditti kaupungin asukasluvun kasvua 1960-luvulla, jolloin Helsingin keskustaan paasi nopeasti autolla. Etela?pohjoissuunnassa kulkee paaosin Kauniaisten itapuolitse Keha II , josta vajaan 150 metrin osuus on Kauniaisten alueella. ^lahde?

Sisaiset tiet, jotka johtavat Kauniaisten keskustaan, ovat Turunvaylalta alkava Kauniaistentie, Turuntielta Viherlaaksosta alkava Helsingintie seka Asematie-Bembolentie lannesta ja Kauppalantie etelasta. ^lahde?

Paaasiallinen joukkoliikennevaline Kauniaisissa on juna. Rantaradalla on ollut erittain tarkea rooli kaupungin kehityksessa Helsingin esikaupunkina. Junat kulkevat Helsingin suuntaan joka 15. minuutti tunnuksilla U ja E . Lanteen pain U-juna kulkee Kirkkonummelle puolen tunnin valein ja E juna puolen tunnin valein Kauklahteen. Hiljaisina aikoina kulkee L -juna. Matka Helsingin keskustaan kestaa alle 20 minuuttia Kauniaisten rautatieasemalta . Lisaksi kaupungin lansiosissa, aivan Espoon rajan tuntumassa, sijaitsee Koivuhovin rautatieasema , joka palvelee muun muassa Kasavuoren alueen asukkaita. Espoon kaupunkiradan valmistuttua junayhteydet Kauniaisista paranevat edelleen, ja matka-aika Helsingin keskustaan lyhenee usealla minuutilla. ^[21]

Kauniaisista kulkee seutulinja 212 Kaunialasta Kasavuoren kautta Helsingin Kamppiin . Kauniaisten lapi kulkee myos Espoon sisaisia bussilinjoja ja liityntalinjoja metroasemalle, kuten linjat 548 ja 549 Mankkaan kautta Tapiolaan ja linja 533 Jarvenperasta Matinkylaan . Linja 224 kulkee Espoon keskuksesta Kauniaisten ja Karakallion kautta Leppavaaraan . Viikonloppuoisin kulkee yolinja 118N Tapiolan ja Kampin suuntaan Kauniaisten halki. Lisaksi Kauniaisten pohjoisosia palvelee Turuntien linjat 226, 227, 235 ja 238 Leppavaaraan, 565 Lansi-Vantaalle ja 235 Espoon keskukseen seka Pitajanmaen ja Mannerheimintien kautta Elielinaukiolle . ^lahde?

Kauniainen on jaettu 8 kaupunginosaan, jotka on numeroitu 1?8. Nama kaupunginosat kattavat koko Kauniaisen. ^[22] Ainoa alue, joka yleensa mielletaan eri kaupunginosaksi on Kasavuori kaupungin lansiosassa. Muita nimettyja osa-alueita Kauniaisissa ei ole. ^lahde?

Kauniaisissa on laaja tarjonta erilaisia urheilurakennelmia, ja kaupunki on tukenut urheilutoimintaa aktiivisesti. Junioritoimintaa voi harrastaa monessa eri lajissa. Kaupungin suurin urheiluyhdistys on Grankulla IFK (GrIFK), joka perustettiin vuonna 1925. GrIFK:n lajit ovat nykyaan jaakiekko , jalkapallo , kasipallo , salibandy ja pujottelu . Kaupungissa toimi myos SM-sarjassa pelaava Suomen parhaimpiin lukeutuva kasipalloseura HC West , joka pelaa kotiottelunsa Kauniaisten Palloiluhallissa . Toukokuussa 2016 ilmoitettiin, etta HC Westin toiminta palaa takaisin GrIFK:n nimen alle omana toimintayksikkonaan. ^lahde?

Jalkapalloseura FC Grani Airbags on myos kotoisin Kauniaisista, vaikka sen toiminta ulottuu myos Espoon puolelle. ^lahde?

Kauniainen on huvilakaupunki ja huvila-alue on nimetty valtakunnallisesti merkittavaksi rakennetuksi kulttuuriymparistoksi. ^[23] Luonnon lisaksi alueen merkittavimpia nahtavyyksia ovat vanhat huvilat, esimerkiksi Villa Wulff , Villa Junghans , Villa Heikel ja Villa Vallmogard , Kauniaisten kirkko , Kaunialan sotavammasairaala seka Heikki Haivaojan Tulen halki -veistos, joka sijaitsee Kauniaisten kaupungintalon edustalla. ^[24]

Kauniainen kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin , ja sen kaupunginvaltuustossa on 35 kaupunginvaltuutettua ^[28] . Kauniaisten poliittiset voimasuhteet ovat perustuneet jo vuosia voimakkaaseen porvarillisuuteen , kaupunkia ovat hallinneet RKP ja kokoomus kuten oheisesta taulukosta ilmenee.

Vuonna 2008 Kauniaisten, Vihdin ja Karkkilan kunnallisvaaleissa kokeiltiin sahkoista aanestysta . Kaytetyn jarjestelman ongelmat johtivat lukuisiin valituksiin, jotka lopulta johtivat korkeimman hallinto-oikeuden maaraykseen uusia vaalit ^{[29] [30] [31]} . Vaalit uusittiin syksylla 2009. ^[32]

Kauniaisissa on perinteisesti ollut hyvin korkea aanestysprosentti kaikissa vaaleissa. Esimerkiksi kuntavaaleissa 2021 Kauniaisten aanestysprosentti oli Uudenmaan maakunnan korkein ja koko Suomen neljanneksi korkein ^[33] .

Kauniaisten pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla hernekeitto ja punssi seka letut ja kuningatarhillo. ^[34]

Yhteiskunta ja politiikka

• Osmo Kaipainen (1933?1985), kansanedustaja (SDP), laakari ^[35]
• Pekka Kivela (s. 1946), kansanedustaja (KOK) ^[35]
• Veronica Rehn-Kivi (s. 1956), kansanedustaja (RKP) ^[35]
• Elisabeth Rehn (s. 1935), kansanedustaja (RKP) ^[35]
• Jacob Soderman (s. 1938), kansanedustaja (SDP), virkamies ^[35]

• Luettelo Kauniaisten julkisista taideteoksista ja muistomerkeista

• af Hallstrom Jaana, 2006. Lajinsa viimeinen Grankulla 1906-2006 Kauniainen (Den sista i sitt slag)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kauniainen Wikimedia Commonsissa

• Kauniaisten kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus ? Kauniaisten avainluvut
• Verkkomuseo Grani
• Kuvataidekoulu
• Musiikkiopisto (toimii Villa Vallmogardissa )
• Kansalaisopisto (Petra)
• Kauniaisten kaupunginkirjasto
• Terveyskeskus
• Elokuvateatteri Bio Grani
• Uimahalli

n k m Helsingin seutu Paakaupunkiseutu Espoo Helsinki Kauniainen Vantaa Helsingin seutu Paakaupunkiseudun kuntien lisaksi: Hyvinkaa Jarvenpaa Kerava Kirkkonummi Mantsala Nurmijarvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Helsingin seutukunta Helsingin seudun kuntien lisaksi: Karkkila Lohja Siuntio

Uudenmaan maakunnan kuntien hallinnolliset keskukset

Askolan kirkonkyla ? Espoon keskus ? Hangon keskustaajama ? Helsingin keskustaajama ? Hyryla ( Tuusula ) ? Hyvinkaan keskustaajama ? Inkoon kirkonkyla ? Jarvenpaan keskustaajama ? Karkkilan keskustaajama ? Kauniainen ? Keravan keskustaajama ? Kirkkonummen keskusta ? Kirveskoski ( Pornainen ) ? Lapinjarven kirkonkyla ? Lohjan keskustaajama ? Loviisan keskustaajama ? Myrskylan kirkonkyla ? Mantsalan kirkonkyla ? Nikkila ( Sipoo ) ? Nummela ( Vihti ) ? Nurmijarven kirkonkyla ? Porvoon keskustaajama ? Pukkilan kirkonkyla ? Siuntion asemanseutu ? Tammisaaren keskustaajama ( Raasepori ) ? Tikkurila ( Vantaa )

Katso myos: Luettelo Suomen taajamista ? Luettelo Suomen kunnista

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF 2 Kansalliset Ranska BnF data Saksa Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Maantieteelliset MusicBrainz area Henkilot Yle Uppslagsverket Finland Muut IdRef Hufvudstadsbladet