Pyhan Patrickin roomalaiskatolinen katedraali
Armaghissa
.
Katolinen kirkko Irlannissa
toimii osana maailmanlaajuista
katolista kirkkoa
paavin
ja hanen
kuuriansa
hengellisessa ohjauksessa.
Kristillinen kirkko on toiminut
Irlannissa
yli 1500 vuoden ajan.
[1]
Pyha Patrick
on Irlannin suojeluspyhimys, jonka ansioksi on nimetty kristinuskon vakiinnuttaminen Irlantiin 400-luvulla.
Englannin kuningas
Henrik VIII
julisti itsensa Englannin kirkon paaksi vuonna 1534, ja vuonna 1536 hanesta tehtiin myos Irlannin kirkon paamies. Han oli uskonnollisesti konservatiivi ja toteutti reformaatiota lahinna ottamalla luostarien varat valtiolle. Henrikin seuraajat toteuttivast selvemmin protestantismia.
Irlannin kirkko
oli anglikaaninen, ja valtiovalta piti roomalaiskatolista kirkkoa vihamielisena ja epailyttavana. Silla oli kuitenkin kansan laaja tuki, varsinkin Dublinin ulkopuolella, missa kuninkaan valta oli muutenkin heikkoa.
[2]
Paul Cullen
oli Dublinin arkkipiispa, joka kohosi ensimmaisena irlantilaisena kardinaaliksi. Han osallistui 1869?1870 Vatikaanin ensimmaiseen kirkolliskokoukseen, jossa han kannatti enemmiston tavoin uutta oppia paavin erehtymattomyydesta.
[3]
Kun paavi vieraili
Dublinissa
vuonna 2018, puoli miljoonaa irlantilaista halusi osallistua hanen pitamaansa messuun.
[4]
Irlannin katolisella kirkolla on nelja arkkipiispaa, 22 piispaa hiippakuntien johdossa ja lisaksi kaksi apulaispiispaa. Arkkihiippakunnat ovat Dublin, Armagh, Tuam ja Cashel. Hiippakuntien rajat maariteltiin Kellsin synopdissa vuonna 1152.
[5]
Arkkihiippakunnat ja hiippakunnat ovat:
[6]
- Armagh: Ardagh (ja Clonmacnois), Clogher, Derry, Down ja Connor, Dromore, Kilmore, Meath, Raphoe
- Cashel ja Emly: Cloyne, Cork ja Ross, Kerry, Killaloe, Limerick, Waterford ja Lismore
- Dublin: Ferns, Kildare ja Leighlin, Ossory
- Tuam: Achonry, Clonfert, Elphin, Galway ja Kilmacduagh, Killala
Irlantilaisista 78,6 prosenttia ilmoitti olevansa katolisia vuonna 2016. Aikuisista 36 prosenttia kay kirkossa kerran viikossa tai useammin - Euroopan keskiarvo on alle 15 prosenttia.
[1]
Pohjois-Irlannissa katolisten osuus on paljon pienempi kuin tasavallan puolella, 41 % vuonna 2011.
[4]
Katolisen kirkon suosio oli suurimmillaan 1960-luvun alussa.
[4]
Silloin yli 90 prosenttia asukkaista kuului kirkkoon, kirkko mainittiin perustuslaissa ja avioero ja ehkaisy olivat laittomia.
[1]
Avioero on ollut laillinen vuodesta 1995.
[7]
Avioeroluvut ovat edelleen Euroopan pienimpia. Ennen eron myontamista parin on asuttava erillaan neljan vuoden ajan.
[8]
Vuonna 2018 kansanaanestys hyvaksyi myos abortin - tulosta pidettiin osoituksena katolisen kirkon hiipuvasta arvovallasta.
[9]
[10]
Kirkossa on raportoitu useita vaarinkaytostapauksia. Ensimmainen tutkimus julkaistiin vuonna 2005, ja se kasitteli 1960-luvulta asti tapahtuneita lasten seksuaalisia hyvakskayttoja ja piispaa, joka ei erottanut kiinni jaaneita pappeja. Vuonna 2009 ilmestynyt raportti kertoi hyvaksikaytosta ja vakivallasta orpokodeissa ja sisaoppilaitoksissa. Seuraavat raportit kertoivat naimattomien, raskaana olevien naisten pakottamisesta orjatyohon ja ensikodin pihalta loytyneesta merkitsemattomasta satojen lasten joukkohaudasta.
[11]
[12]