Kasvifysiologia
tutkii kasvien elintoimintoja: aineenvaihduntaa, kasvua, kehitysta, lisaantymista ja liikkeita.
[1]
Esimerkiksi
yhteyttamisessa
kasvit tuottavat
hiilidioksidista
ja vedesta happea kayttoonsa auringon sateilyenergian avulla. Yhteyttamista ja kemiallisten aineiden kuljetusta varten kasvit saavat vetta
transpiraation
avulla. Veden kulkeutumisessa kasvin juurista lehtiin saakka ovat valittajina putkisoluista koostuvat putkisolut ja veden otto tapahtuu osmoottisesti. Kasvi ottaa juurten avulla myos ravinteita, mutta niiden otto tapahtuu ravinteiden ollessa ionisessa muodossa. Yhteyttaminen puolestaan tapahtuu viherhiukkasissa ja siihen osallisena oleva fysiologinen tekija on valo. Toinen yhteyttamiseen vaikuttava tekija on lampotila. Valo ja lampotila vaikuttavat myos kasvuun. Kukinnan ajoittumiseen ja virittymiseen vaikuttaa kasvilajin paivarytmi.
[2]
Commons
