Kasvien karvat ovat epidermista ulkopuolelle tulevia rakenteita, ja ne voivat koostua yhdesta tai useammasta solusta . Karvat voivat olla yksinkertaisempia trikoomia eli solukarvoja tai monimutkaisempia emergensseja eli solukkokarvoja. Karvatonta kasvinosaa kutsutaan yleensa kaljuksi kasvinosaksi. Jos kasvinosan pinnalla on runsaasti erilaisia karvoja, voivat karvat saada vihrean kasvinosan nayttamaan harmahtavan- tai ruskehtavanvariselta.

Kasveilla voi olla erilaisia karvoja eri osissa kasvia ja samassa kasviyksilossa voi olla useantyyppisia karvoja. Karvat voivat olla pehmeita ja taipuisia tai kovia ja piikkimaisia, jolloin niita voidaan kutsua piikeiksi . Heinakasvien (Poaceae) helpeessa olevaa karvaa kutsutaan vihneeksi ja kaleessa olevaa karvaa odaksi .

Trikoomat eli solukarvat ovat yksi- tai monisoluisia karvoja, jotka koostuvat pelkastaan epidermin soluista. Lisaksi trikoomat voivat olla aineita erittavia tai erittamattomia karvoja. ^[1] Trikoomia voidaan jaotella eri tyyppeihin seuraavasti:

• hapsikarva: haaraton, ohut ja pitka erittamaton trikooma ^[2]
• kaarikarva: haaraton, kaareva ja yleensa lyhyt erittamaton trikooma ^[3]
• huopakarva: mattomaisen peitteen erittamaton trikooma ^[4]
• hankakarva: kaksihaarainen erittamaton trikooma ^[5]
• tahtikarva: monihaarainen erittamaton trikooma ^[6]
• kilpikarva: lyhyen varren paassa oleva levymainen erittamaton trikooma ^[7]
• rakkulakarva ^[8]
• nystykarva: yleensa pallopainen erittava trikooma ^[9]

Emergenssit eli solukkokarvat ovat aina monisoluisia karvoja, jotka koostuvat epidermisolujen lisaksi myos jonkin toisenkin solukon soluista. Kovia emergensseja ovat esimerkiksi ruusujen ( Rosa ) piikit ja pehmeampia emergensseja esimerkiksi nokkosten ( Urtica ) poltinkarvat. ^[10]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karva (kasvitiede) Wikimedia Commonsissa