|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Karl Hermann Frank
(
24. tammikuuta
1898
?
22. toukokuuta
1946
) oli
sudeettisaksalainen
natsiviranomainen
T?ekkoslovakiassa
toisen maailmansodan
aikana. Han oli arvoltaan
SS-kenraali
.
Frank oli syntynyt
Karlsbadissa
, ja hanen isansa opetti hanet jo varhain vihaamaan t?ekkeja ja puolalaisia. Vietettyaan epaonnistuneen vuoden saksalaisessa lakikoulussa
Prahassa
, Frank palveli
Itavalta-Unkarin
armeijassa
ensimmaisen maailmansodan
lopussa. Sodan jalkeen Frank oli toissa kirjakaupassa, ja liittyi useisiin oikeistolaisiin jarjestoihin ja puolueisiin kuten Kameradschaftsbundiin. Ajatuksenaan Sudeettimaan liittaminen Saksaan Frank liittyi vuonna 1919
Saksan kansallissosialistiseen tyovaenpuolueeseen
ja perusti kirjakaupan jossa valitti
natsipropagandaa
. Kun T?ekkoslovakian hallitus hajotti puolueen, Frank auttoi jarjestamaan Sudeettisaksalaisen kotirintaman 1933, josta tuli virallinen Sudeettisaksalainen puolue (
Sudetendeutsche Partei
, SdP) 1935. Vuonna 1935, Frankista tuli sijaisjohtaja SdP:hen ja hanet valittiin T?ekkoslovakian parlamenttiin. Puolueen voimakkaimpien aarioikeistolaisten edustajana Frankista tuli
Sudeettimaan
sijais
gauleiter
kun siita tuli osa Saksaa lokakuussa 1938. Frankin radikalismi hanelle arvovaltaisen suosijan,
Heinrich Himmlerin
, joka teki Frankista
SS-Brigadefuhrerin
marraskuussa 1938.
Vuonna 1939 Frank ylennettiin
SS-kenraaliluutnantiksi
ja nimitettiin korkeimmaksi SS- ja poliisijohtajaksi seka valtiosihteeriksi
Boomin ja Maarin
valtakunnanprotektokraatissa. Vaikka Frank oli nimellisesti valtakunnansuojelija
Konstantin von Neurathin
alainen, han kaytti todellista valtaa protektoraatissa. Han tunsi hyvin T?ekkoslovakian ja nautti lisaksi Himmlerin tuesta. Valtiosihteerina ja poliisijohtajana Frank kohteli niskuroivia t?ekkeja ankarasti. Han jarjesti Boomin ja Maarin paaministeri Alois Eliaksen vangitsemisen ja tyoskenteli salassa saadakseen Neurathin maineen mustattua. Kun Neurath siirrettiin pois asemastaan syyskuussa 1941, Frank toivoi tulevansa nimitetyksi valtakunnanprotektoriksi, mutta havisi suosiossa
Reinhard Heydrichille
. Vaikka Frankin ja Heydrichin valit olivat melko viileat, heista tuli vaikutusvaltainen ja tehokas tyopari.
Kun Heydrich murhattiin kesakuussa 1942, Frank ohitettiin jalleen ylennyksissa kun
Kurt Daluegesta
tehtiin seuraava valtakunnanprotektori. Daluege ja Frank jarjestivat Lidicen ja Le?akyn kylien tuhoamisen ja niiden asukkaiden murhaamisen kostona Heydrichin kuolemasta. Daluegen alaisena Frank jatkoi voimiensa keskittamista, ja kun
Wilhelm Frick
nimitettiin valtakunnanprotektoriksi 1943, Frank oli voimakkain viranomainen Boomissa ja Maarissa. Elokuussa 1942 Frankista tuli valtakunnanministeri Boomiin ja Maariin. Kesakuussa 1943 hanet ylennettiin SS-kenraaliksi ja Prahan poliisikenraaliksi.
30. huhtikuuta ? 1. toukokuuta 1945, ennen Prahan kansannousua, Frank julisti radiossa, etta kansannousu tukahdutettaisiin veriloylla. Kun prahalaiset kuulivat huhuja lahestyvista liittoutuneista, he lahtivat kaduille juhlimaan. Talloin Frank antoi poliiseilleen ja SS-miehilleen maarayksen puhdistaa kadut ja ampua jokaisen joka niskoitteli.
Frankin antauduttua
Yhdysvaltain
armeijalle
Pilsenissa
9. toukokuuta 1945 hanet luovutettiin Prahan kansanoikeudelle ja tuomittiin maalis?toukokuussa 1946. Osallisuudestaan
sotarikoksiin
ja Lidicen tuhoamiseen Frank tuomittiin kuolemaan ja hirtettiin
Pankracin
vankilan pihalla 5 000 katsojan edessa 22. toukokuuta 1946. Hanet haudattiin nimettomana Prahan ?ablicen hautausmaahan.
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|