Kansanperinteella tarkoitetaan monenlaisia perinteita ja kulttuurin muotoja, jotka liittyvat johonkin etniseen ryhmaan . Kansanperinteisiin kuuluu tarinoita, kansansatuja , legendoja, uskomuksia, nakemyksia, tapoja, kaytantoja ja teknologioita. Kansanperinteeksi kasitetaan yleensa myos ryhman alkuperaiset muinaisuskonnot eli " etniset uskonnot ", kuten myos suuriin maailmanuskontoihin liittyvat paikalliset perinteet.

Yleensa katsotaan, etta kansanperinne on "elavaa perinnetta", eli sukupolvelta toiselle kirjoitetun tekstin sijasta puheen ja toiminnan avulla siirtynytta kulttuuria.

Kansanperinne katsotaan usein luonnolliseksi ja alkuperaiseksi. Se on etnisen ryhman "tavallisten" jasenten omista lahtokohdistaan kasin yllapitamaa ja kehittamaa perinnetta. Kansanperinnetta eivat ole oppi- tai keinotekoisesti luodut tai korkeamman auktoriteetin tai maaraysvallan taholta yllapidetyt perinteet. Poikkeukseksi kuitenkin nahdaan usein oppineiden ja vallanpitajien pyrkimykset elvyttaa ja yllapitaa kansan omia alkuperaisia perinteita.

Kansanperinteessa on tietty rahvaanomaisuuden ja ei-ylaluokkaisuuden leima. Kansanperinteeksi ei yleensa katsota esimerkiksi ylaluokan, oppineiston tai vallanpitajien omia perinteita, joita tavallinen kansa ei jaa. Sen sijaan esimerkiksi tyovaeston oma perinne nahdaan helpommin kansanperinteeksi.

Alan Dundesin tunnetun esseen mukaan kansanperinteeseen kuuluvat ainakin kansantarinat ja muu sanallinen perinne, musiikki, perinteiset esineet ja rakennukset, uskonto ja uskomukset seka ruokaperinne. ^[1]

Nykyajan uutta kansanperinnetta ovat muun muassa urbaanit legendat ja salaliittoteoriat .

Suomalainen kansanperinne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: Suomalainen kansanperinne

Suomalaiseksi kansanperinteeksi voidaan katsoa esimerkiksi erilaiset ruisleivat, tapahtumien juhlistamiset , mytologia , kansantarinat seka muinaisusko . Jotkut naista ovat todellisuudessa tulleet jostain muualta, mutta ovat kuitenkin muotoutuneet suomalaisten omaksi kansanperinteeksi.

Tapahtumia ovat esimerkiksi laskiaismaki , varpajaiset , kylvojuhla ja sadonkorjuujuhla . Muinaisuskolla tarkoitetaan muun muassa Mikael Agricolan luettelemiin jumaliin perustuvaa uskoa. Naista jumalista suurimmaksi sanotaan yleensa Ukko ylijumalaa , vaikkakin kyseessa voi olla myos "ylinen" eli taivaanjumala, jolloin Ukko ylijumalakin on/oli vain yksi jumala muiden joukossa.

Kansanperinteeseen kuuluvat myos tietyt ruoat kuten mammi ja kalakukko. Kansantanssit, tavat rakentaa asumuksia, ja sauna ja siihen liittyvat riitit ovat kansanperinnetta.

Folkloristiikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansankulttuuria ja suullista perinnetta kutsuvaa tieteenalaa kutsutaan folkloristiikaksi . Suomalainen folkloristiikka on monin tavoin ollut maailmanlaajuisestikin uraauurtavaa. Sen syntyna voidaan pitaa 1830-luvun kansallisen heraamisen yhteydessa kaynnistynytta, mm. Kalevalan ja Kantelettaren laatimiseen johtanutta runonkeraystyota.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinnearkisto on nykyaankin maailman suurin.

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kansantaide

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Jarvinen, Irma-Riitta, Tanttu, Markku: Pieni lintukirja ? Suomalaista kansanperinnetta . Suomalaisen kirjallisuuden seura 2005.
• Jarvinen, Antero: Ihmiset ja elaimet : "Humanistin elainkirja" . WSOY 2000.
• Jarvinen, Antero. Linnut liitavi sanoja : romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteesta . Otava 1991.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kansanperinne Wikimedia Commonsissa

• Folkloristiikka Helsingin yliopistossa
• Folkloristiikka Turun yliopistossa ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Perinteentutkimus oppiaineena Joensuun yliopistossa ^{[ vanhentunut linkki ]}
• SKS:n kansanrunousarkisto ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) perinnearkisto Joensuussa ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Kansanperinteen arkisto Tampereen yliopistossa