Kamehameha I
(myos
Kamehameha Suuri
[1]
, noin
1758
?
8. toukokuuta
1819
) oli
havaijilainen
paallikko ja
kuningas
, joka valloitti Havaijin kaikki saaret. Han perusti
Havaijin kuningaskunnan
vuonna 1810 ja hallitsi maata yhdeksan vuotta kuolemaansa saakka.
[2]
Han liittoutui eurooppalaisten ja amerikkalaisten kauppiaiden kanssa, mutta ei antanut naiden omistaa maata saarillaan, ja onnistui sailyttamaan Havaijin itsenaisyyden koko hallituskautensa ajan. Han sailytti
perinteisen uskonsa
, vaikka maarasikin ihmisten
uhraamisen
lopetettavaksi.
Kamehameha syntyi arvioiden mukaan vuonna 1758. Han sai syntymanimekseen
Paiea
, joka tarkoittaa "kovakuorista rapua". Kertoman mukaan ennen hanen syntymaansa nahtiin kirkas tahti, mika enteili suuren johtajan syntymaa. Tama aiheutti huolta muiden paallikoiden keskuudessa, ja Kamehamehan isoisa, paallikko Alapai, maarasi taman tapettavaksi. Kamehameha saatiin kuitenkin kuljetettua pois ja hanet kasvatettiin salassa. Aikuistuttuaan han otti nimekseen Kamehameha, joka tarkoittaa "han, joka seisoo erillaan".
[2]
[1]
Viisivuotiaana Kamehameha palasi isansa luo ja sai paallikolle tarkoitetun kasvatuksen, johon kuuluivat muun muassa uskonnolliset asiat, sodankaynti ja suullinen historia. Hanesta tuli isansa kuoleman jalkeen alipaallikko setansa
Kalani'opu'un
alaisuudessa.
[3]
Kamehamehalla oli useita vaimoja, kuten
Ka'ahumanu
,
Ke?p?olani
,
Kalakua
ja
Kanekapolei
. Naista ensimmaisen kanssa Kamehameha ei saanut lapsia, mutta muiden kanssa kuusi lasta, joista kaksi nousi Havaijin kuninkaiksi.
[4]
Setansa kuoleman jalkeen Kamehamehasta tuli sodan jumalan patsaan vartija. Kamehamehan serkku,
Kiwala'?
, sen sijaan peri maallisen vallan, mika ei miellyttanyt Kamehamehaa. Tama johti sotaan, jossa Kiwala'? sai surmansa ja Kamehameha otti haltuunsa koko
Havaijin saaren
(toiselta nimeltaan
Iso saari
).
[5]
Vuonna 1786 saarten poliittinen tilanne oli se, etta
Mauin
kuningas
Kahekili
hallitsi Mauin lisaksi
O‘ahun
,
Kaho‘olawen
,
Moloka‘in
ja
Lana‘in
saaria. Lisaksi
Kaua‘i
ja
Ni‘ihau
olivat kaytannossa hanen alaisuudessaan, koska naita hallitsi hanen velipuolensa
Ka‘eokulani
. Vuonna 1790 Kahekili joutui lahtemaan O‘ahulle kukistamaan kapinaa, jolloin Kamehameha kaytti tilaisuutta hyvakseen ja hyokkasi Mauille. Vaikka Kamehamehan joukot saivat mauilaiset peraantymaan, Kamehameha joutui palaamaan Havaijin saarelle, koska hanen serkkunsa Ke?ua nousi kapinaan. Palattuaan takaisin Kamehamehan joukot ajoivat Ke?uan joukot saaren lansirannikolle. Tulivuorenpurkaus tappoi osan Ke?uan joukoista, minka vuoksi Kamehameha voitti ja koko Havaijin saari paatyi hanen alaisuuteensa.
[3]
Huhtikuussa 1795 Kamehameha hyokkasi O‘ahulle ja ajoi puolustajat Nu‘uanun laaksoon, jossa Kamehamehan joukot saavuttivat voiton. Siten kaikki Havaijin saaret Kaua‘ita ja Ni‘ihauta lukuun ottamatta olivat hanen hallinnassaan.
[6]
Samana vuonna Kamehameha antoi maarayksen, jonka mukaan eurooppalaisten ja amerikkalaisten kanssa ei saanut kayda vaihtokauppaa, elleivat nama vaihtaisi tavaraa aseisiin tai ammuksiin. Maarayksen noudattamatta jattamisesta seurasi kuolemanrangaistus. Tavoitteena oli kerata mahdollisimman paljon tarvikkeita Kaua‘in valloitusta varten.
[7]
Vuonna 1804 Kamehameha siirsi paakaupungin
Lahainasta
Honoluluun. Kuusi vuotta myohemmin viimeinen itsenainen paallikko
Kaumuali'i
, joka hallitsi
Kaua'in
ja
Ni'ihaun
saaria, alistui Kamehamehan vasalliksi.
[8]
Havaijin kuninkaana Kamehameha avasi Havaijin maailmalle.
[5]
Havaijista tuli tarkea valipysahdyspaikka kauppalaivoille Kiinan ja Yhdysvaltain valilla. Havaijilla kasvavasta
santelipuusta
tuli tarkea vientituote.
[9]
Lisaksi han teki santelipuusta kuninkaan omaisuutta ja asetti kapun nuoremmille puille, jotta santelipuuta voitaisiin kerata kestavasti.
[10]
Kuningaskunnan avautumisen myota Kamehameha maarasi, etta Havaijille taytyy suunnitella oma lippu. Vuonna 1816 otettiin kayttoon lippu, jossa on kahdeksan puna-valko-sinista raitaa, jotka kuvaavat Havaijin kahdeksaa paasaarta. Brittilainen
Union Jack
lisattiin ylakulmaan todennakoisesti siksi, etta Kamehameha saattoi luulla brittien suojelevan Havaijia.
[11]
Han pitaytyi havaijilaisessa uskossa ja pyrki johtamaan esimerkilla tyoskentelemalla muun muassa
taaroviljemilla
.
[12]
Kamehameha oli hallitsijana melko autoritaarinen sailyttaen muun muassa kapu-jarjestelman kovat rangaistukset, mutta lopetti kuitenkin ihmisten uhraamisen. Han myos nimitti jokaiselle kuningaskunnan paasaarelle kuvernoorin.
[2]
Yksi Kamehamehan tarkeimmista saadoksista oli niin sanottu
hajonneen melan laki
. Sen mukaan suojattomat ihmiset ja tiella kulkijat ovat valtion suojeluksessa eika heita saa uhata. Kertoman mukaan Kamehameha oli nuoruudessaan hyokannyt kahden kalastajan kimppuun, mutta hanen jalkansa jai jumiin kallion rakoon ja toinen kalastajista loi Kamehamehaa melalla niin, etta se hajosi. Kalastajat osoittivat kuitenkin armoa, eivatka tappaneet Kamehamehaa. Hajonneen melan laki on edelleen osa
Havaijin osavaltion perustuslakia
(art. IX § 10).
[9]
[13]
[14]
Kevaalla 1819 Kamehameha sairastui vakavasti ja papisto suositteli ihmisuhria. Kamehameha kuitenkin kieltaytyi ja halusi, etta uhreiksi tarkoitetut miehet elaisivat mieluummin hanen poikansa Liholihon alamaisina. Kamehameha kuoli
8. toukokuuta
1819
Isolla saarella.
[4]
Kertoman mukaan kuninkaan viimeiset sanat olivat:
[15]
?E oni wale n? ?oukou i ku?u pono ?a?ole e pau.
Loputon on se hyva, jonka olen teille nautittavaksi antanut.
Hanen vanhin poikansa Liholiho peri kruunun ja otti hallitsijanimekseen
Kamehameha II
.
[4]
Perinteiden mukaan Kamehamehan uskotut miehet, Hoapili ja Ho‘olulu, piilottivat maalliset jaanteet salaiseen paikkaan Havaijin saarelle. Jaanteet piilotettiin, jotta kukaan toinen paallikko ei paasisi kasiksi Kamehamehan
manaan
.
[16]
Kamehamehaa juhlitaan vuosittain
11. kesakuuta
, joka tunnetaan
Kamehameha-paivana
, ja se on yleinen vapaapaiva Havaijilla.
[17]
Kamehamehalle on pystytetty patsaita Havaijilla ja yksi Washington DC:ssa.
[4]
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
|