Tama artikkeli kertoo paan luista. Sivulla
Kallo (tasmennyssivu)
on muita merkityksia.
Paakallot
on idiofoninen lyomasoitin.
Kallo
(
lat.
cranium
) on
selkarankaisten
aivoja
suojaava
luinen
tai
rustoinen
kuori. Useimmiten kallossa on
silmakuopat
silmamunia
varten ja reiat
sieraimille
. Kaikilla selkarankaisilla, leuattomia
imukaloja
lukuun ottamatta, kalloon kuuluu
nivelen
valityksella
leukaluu
tai leukarustoja, joiden liikkeen avulla
suu
voidaan avata ja sulkea. Monilla maaelaimilla kallossa on korva-aukot, joissa on erillisia
kuuloluita
.
Paakallolla
voidaan tarkoittaa kalloa tai erityismerkityksessa paljaana olevaa paan luustoa.
[1]
Ihmisen kallo muodostuu 22 erillisesta luusta, jotka ovat luutuneet kiinni toisiinsa. Poikkeus on
alaleuanluu
, joka kiinnittyy liikkuvalla nivelella.
[2]
Paan luista kahdeksan muodostaa paakopan, joka suojaa aivoja ja muita keskushermoston rakenteita. Muut kallon luut muodostavat kasvojen rakenteita.
[2]
-
Simpanssi
-
Virtahepo
-
Afrikkalainen norsu
-
Hevonen
-
Lammas
-
Vuohi
-
Saksanpaimenkoira
-
Kettu
-
Vesinokkaelain
-
Harakka
-
Kuningaskobra
-
Arraukilpikonna
-
Hauki
Ihmisen paakallo on useissa kulttuureissa perinteinen kuoleman symboli. Paakallon kuvalla, jonka alla usein on myos ristikkain asetettujen
reisiluiden
kuva, varoitetaan hengenvaarasta kuten
sahkoiskusta
tai
myrkysta
. Kuvaa on kaytetty myos
merirosvolipussa
. Sotilassymboliikassa on tunnettu saksalainen
Totenkopf
, saariluiden paalle asetettu paakallo, josta tuli pahamaineisen
SS:n
ja erityisesti
SS-Totenkopfverbanden
tunnus.
lahde?
Joissakin kulttuureissa voittoisa soturi on tuonut kotiin voitonmerkiksi paakallon, silla koko
ruumiin
kantaminen olisi ollut turhan tyolasta.
Asteekit
irrottivat
uhraamiensa
ihmisten paakallot, porasivat niiden
ohimoiden
lapi reiat, ja pujottivat ne naista rei’ista keppiin, muiden paiden viereen. Jotkut kristityt uskoivat
keskiajalla
, etta ilman paata haudattu joutuu kadotukseen. Syntisiksi koettuja, muun muassa
itsemurhan
tehneita, on taman vuoksi haudattu paattomina.
- ↑
paakallo.
Kielitoimiston sanakirja
. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑
a
b
Yleista
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Viitattu 14.1.2020.