Kalle Aho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kalle Aho , vuoteen 1907 Kaarlo Kustaa Brofeldt , ( 6. heinakuuta 1865 Lapinlahti ? 10. syyskuuta 1936 Kotka [1] ) oli Kuopion kauppakoulun (perustettu 1887) ensimmainen rehtori, [2] johti ensimmaisena varajohtajan toimessa Suomen Liikemiesten Kauppaopistoa (per. 1898), [3] ja oli vuonna 1897 perustetun Kauppalehden ensimmainen paatoimittaja. Han oli myos naytelmakirjailija. [4] Han oli vuonna 1893 yksi Kuopion yhteiskoulun lupahakemuksen allekirjoittajista. [5]

Henkilohistoria

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ahon vanhemmat olivat rovasti Henrik Gustaf Theodor Brofeldt ja Karolina Fredrika Emelie Snellman. Perheeseen kuului myos kaksi muuta poikaa, Pekka ja Juhani Aho , joista ensimmainen toimitti pitkaan Savo -lehtea ja jalkimmainen oli tunnettu kirjailija. Kalle Aho oli naimisissa Eva Vilhelmina Steniuksen (s. 1870) kanssa 1890?1923. [6] Metsaneuvos Timo Brofeldt oli heidan poikansa. [7] Timo Brofeldtin tytar oli metsanhoitaja, partiojohtaja ja metsaneuvos Kata Jouhki . [8]

Aho oli koulutukseltaan ylioppilas Kuopion lyseosta (1884), jonka jalkeen han jatkoi Raahen Porvari- ja Kauppakouluun (1886). [6] Aho oli stipendiaattina Saksassa ja Itavallassa 1899?1900. [9] Han osallistui poliittiseen elamaan suomalaisen puolueen nuorsuomalaisen suuntauksen edustajana. Han osallistui passiiviseen vastarintaan, ja siksi kenraalikuvernoori Bobrikov karkotti hanet vuonna 1903 valtiollisiin syihin vedoten. Karkotusajan han vietti Yhdysvalloissa ja oli mukana siirtolaislehtien teossa. Suomeen palattuaan han oli porvarissaadyssa Kuopion edustaja viimeisilla saatyvaltiopaivilla 1905-06 . [10] [11] Sen jalkeen han siirtyi politiikasta liike-elaman palvelukseen. Aho tyoskenteli vuosina 1905?1906 A. Ahlstrom Osakeyhtion Tampereen alueen sahojen isannoitsijana ja sen jalkeen Pohjoismaiden Osakepankin johtokunnan jasenena 1907?1916. Vuosina 1916?1936 han toimi sahateollisuudessa vaikuttaneen Halla-yhtion toimitusjohtajana Kotkassa. [12]

Aho julkaisi naytelmia ja toimitti yhden tietoteoksen: [13]

  • Bertha Brender , naytelma (esitetty 1892, painamaton)
  • Epailija , naytelma (1886)
  • Itavallan kauppakouluoloista  : esitelma pidetty lokakuussa 1898. Kansataloudellisen yhdistyksen esitelmia. Sarja 3, 6. Otava, Kuopio 1899
  • Sanomalehtimiehet pikkukaupungissa , naytelma (esitetty 1889, painamaton)
  • Kauppatiedon eri aloilta , tietoteos (Weilin & Goos 1900; toimittanut)
  1. Alanne, Maija & Oinonen, Teemu & Kyyro, Teija:  Heikki, Helvi ja Juhani: Iisalmen kotiseutukirjailijat kahden vuosisadan ajalta . Kirjailijamatrikkeli. Archive.org. Iisalmen kulttuurikeskus, 2005. ISBN 951-97785-2-7 . Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 12.2.2008).
  2. Historiaa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.2.2008.
  3. SLK-tiedote Maaliskuu 2003: Rehtorin palsta  (Archive.org) 2003. Suomen Liikemiesten Kauppaopisto. Viitattu 12.2.2008.
  4. Kauppalehti satavuotias  (Lehdistotiedote) 23.11.1998. Alma Media. Viitattu 12.2.2008.
  5. Kuopion (suomalainen) yhteiskoulu 1893?1975 Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli . Yksityiskoulut.fi. Viitattu 12.2.2008.
  6. a b Aho, Kalle Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia . Bibliografia.kuopio.fi: Kuopion kaupunginkirjasto. Viitattu 12.2.2008.
  7. ”Brofeldt, Timo Kullervo”,  Suomen metsanhoitajat. Finlands forstmastare 1851?1931 , s. 70. Mantta: Suomen Metsanhoitajaliitto, 1931.
  8. Jyrki Vesikansa : Menestystarina katkesi kipeasti. Mahtisuvut: Iltalehden erikoislehti 2016, s. 70. Alma Media.
  9. Kymenlaakson kirjailijat
  10. Sigurd Nordenstreng:  Porvarissaadyn historia Suomen valtiopaivilla 1809?1906: Osa V , s. 39?40. Helsinki: Otava, 1921.
  11. Harjumaki, 2018, Liite 3 Annikki Harjumaki: Demokratisoitumiskehitys Tampereella, Oulussa ja Kuopiossa porvarissaadyn valtiopaivavaalien kautta tarkasteltuna. Lisensiaattitutkielma, Tampereen yliopisto, 2018. Viitattu 19.2.2021.
  12. Jyrki Vesikansa: Brofeldt, Kaarlo (1865-1936) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen) . 17.2.2003.. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  13. Hirvonen, Maija (toim.):  Suomen kirjailijat 1809-1916 . Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993.

Kirjallisuutta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Veli Snellman: ”Liite 5: Maamme metsataloudessa mukana olleiden Snellman-suvun jasenten henkilotiedot”,  Metsasnellmanit . Helsinki: Metsakustannus Oy, 2013. ISBN 978-952-6612-15-7 .
  • Veli Snellman: ”Snellmanit UPM-Kymmenen yritysryppaassa”,  Metsasnellmanit , s. 261. Helsinki: Metsakustannus Oy, 2013. ISBN 978-952-6612-15-7 .
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstia aiheesta: