Kalastus on elinkeinoista vanhimpia. Kalaa pyydetaan yleensa ihmisten ja muiden elainten ravinnoksi . Kalastus voidaan jakaa ammattimaisesti suoritettavaan teollisuustuotantoon, kalan­kasvatukseen , vedenalaiseen kalastukseen, kalaoljyn tuotantoon seka harrastus- ja urheilu­kalastukseen . Se voidaan jakaa myos vesistoalueen mukaan meri-, jarvi- ja jokikalastukseen. Merikalastus on naista tuottavin. Lohi , tonnikala , silli ja turska ovat sen tarkeimmat tuotteet. Jokikalastuksessa halutuimpia kaloja ovat lohikalat .

Yleisyys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kalastuksella tuotettiin vuonna 2013 17 prosenttia ihmiskunnan elainproteiinin kulutuksesta ja 6,7 prosenttia kaikesta proteiinin kulutuksesta. Kalastuksen maailman kokonaistuotanto oli 93,4 miljoonaa tonnia vuonna 2014 (FAO 2014), josta meren osuus 81,5 miljoonaa tonnia ja sisavesien 11,9 miljoonaa tonnia. ^[1] Suurimmat valtiot maailman kalastustuotannossa olivat jarjestyksessa Kiina (sis. Taiwanin ja Hongkongin ), Peru , Japani , Yhdysvallat , Chile , Indonesia , Venaja , Intia , Thaimaa , Norja ja Islanti . Nama maat kalastavat enemman kuin puolet maailman tuotannosta. Merkittava osa, 37,9 miljoonaa tonnia kalastetaan kalanviljelyalueilla.

Kalojen kohtelu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ennen 2000-lukua luultiin, etta kala on tuntoaistiton elain. Viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan kalat kuitenkin tuntevat kipua . Ne saattavat tuntea jopa pahempaa kipua kuin ihminen. ^[2]

Kalan joutuminen ylos vedesta tuottaa sille kipua, koska kidukset alkavat valittomasti kuivua. Kalojen huulten ja suun alue on erityisen tuntoherkka, koska ne kayttavat suutaan ruoanetsintaan. Kalan tarttuminen koukkuun aiheuttaa hetkellista voimakasta kipua, kun taas esimerkiksi katiska kalastuksessa kala voi olla pitkaankin satimessa, menna paniikkiin ja haavoittaa itseaan yrittaessaan paeta. ^[2]

Yksityiskalastuksessa kala kuolee usein nopeammin kuin teollisessa kalastuksessa, jossa kala voi joutua haukkomaan henkea pitkia aikoja kuivalla maalla. ^[2]

Elainten kayttaytymisbiologi Helena Telkanranta kieltaisi ”pyydysta ja vapauta” -kaytannon lailla, silla kielto vahentaisi kalojen karsimysta. Toinen tapa vahentaa karsimysta kalastuksessa on tainnuttaa kalat mahdollisimman nopeasti. ^[2]

Pyydykset ja pyyntitavat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kalastustavat voidaan jakaa isku- , pisto-, silmukka-, saarto-, sulku- trooli- ja verkkokalastukseen . Iskukalastusta (kolkka- eli nuijakalastus) harjoitetaan ohuilla, lumettomilla syysjailla. Saaliina on talloin made , joka ui matalassa vedessa lahella rantaa.

Pistokalastukseen luetaan atrain-, koukku- ja ammuntapyynti. Atraimet ovat joko pisto- tai lyontiatraimia, joihin viimeksi mainittuihin voidaan lukea kalakirves. Koukku, jonka terapuoli on va’alla ja varsipuoli langan kiinnittamista varten lehdella tai silmuksella varustettu, kiinnitetaan kannatuslankaan, joka usein petokalan hampaiden varalta on tehty emalankaa vahvemmaksi perukkeeksi. Vieheeksi sanotaan sita koukun kiinteaa osaa, joka kiillollaan tai varillaan houkuttelee kalaa. Onkipyydyksia, joiden paaosia ovat onki (eli koukku), siima ja vapa, on monenlaisia: matala-, syva- (pohja-), perho-, talvionkia ynna muita. Uistelemiseksi sanotaan vieheella varustetun koukun soutamista. Itseottavia koukkupyydyksia ovat erilaiset pitkasiimapyydykset.

Saartokalastusta on haavi - ja nuottapyynti . Haavia kaytetaan, paitsi apuneuvona eraita pyydyksia kokiessa, myos itsenaisena kalastimena esimerkiksi siian ja kuoreen pyynnissa virroissa. Varretonta, nuoralla suoraan nostettavaa haavia, liippia, kaytetaan sisamaan jarvilla onkirisuilta eli turoilta kalastettaessa. Nuottapyydyksista kulteet ovat muutaman metrin pituisia, tasaliinaisia virtanuottia, joilla pyydetaan lohia ja siikoja , vadat pikkunuottia, joita kaksi tai kolme henkea kahlaten vetaa pitkin tyvenvesien rantoja ja poukamia. Niilla saadaan lahinna pienta kalaa. Kuuritsa on jalaksilla kulkeva, kolmen hengen vedettava nuotta. Suuri nuotta on havaspussi eli -povi, jolla myotavirtaan vetaen pyydetaan lohta ja siikaa. Kierrenuotat, jotka ovat suuria, ovat siita erityisia, etta povi, jos sellainen on olemassa, on toisessa siulassa. Ne poiketaan yhdesta veneesta renkaan muotoon, ja niilla pyydetaan lahinna siikaa ja lohta. Keskipoviset nuotat ovat kooltaan hyvin vaihtelevia. Niita vedetaan seka avoveden aikana etta talvella jaan alla. Pintaan noussutta muikkua pyydetaan kesaisin kohonuotalla, johon kannattimia on pantu niin paljon, etta pyydys pysyy pinnalla.

Sulkukalastuksen valineet voidaan tarkoituksensa mukaan jakaa kahteen lajiin: vangitseviin osiin eli itse pyydyksiin ja johtoaitoihin eli patoihin. Erityisia pyydyksia ovat muun muassa lanat (suiput, ruonit, potkut), jotka asetetaan suu vastavirtaan, katiskat (kierre- tai herttakatiskat), aiemmin pareista tai saleista lyotyja aitauksia, nykyaan useimmin metallilangasta rakennettuja pyydyksia, joilla tyvenesta vedesta pyydetaan paaasiallisesti kutukalaa, merrat , joita rakennusaineensa mukaan sanotaan vitsa-, pare- tai rihmamerroiksi, seka rysat , joissa saattaa olla useampia nieluja ja johdeaidat. Naista suuret, osaltaan yli 1,5 m:n korkuiset meressa kaytetyt ovat ns. isorysia. Sulkukalastimiin johtavat seinat eli padot ovat varsin monenlaisia, kivista, risuista, seipaista, verkosta ym. rakennettuja. Siihen nahden, taittaako pato koko joen vai osan joesta, sanotaan sita poikki- tai korva- eli rantapadoksi.

Kalaverkkokin on tavallaan pato, mutta vangitsee itse kalan ilman erityisia pyydyksia. Verkot ovat erilaisia aina sen mukaan, mita kalaa niilla pyydetaan. Riimuverkossa on ainakin kaksi havasta: tiheampi, jonka kala tarttuessaan painaa pussille harvemman silmaan.

Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Itameren , Suomenlahden ja Pohjanlahden kalastus on Suomessa merikalastusta, ja tarkeimpia saaliskaloja ovat silakka , sita paljon muistuttava kilohaili ja vahemmassa maarin lohi .

Suomen vapaa-ajankalastajien keskusliiton mukaan 1,7 miljoonaa suomalaista kalastaa ongella, pilkkivavalla tai katiskalla vahintaan kerran vuodessa. ^[2] Suomessa jokaisella on oikeus kalastaa yhdella vavalla ilmaiseksi ongella, pilkilla ja silakkalitkalla. Viehekalastusta yhdella vavalla saa harjoittaa jokainen alle 18-vuotias ja yli 64-vuotias ilman erillista maksua. ^[3] Muunlaista kalastusta kuin onkimista ja pilkkimista harrastavan 18?64-vuotiaan tulee maksaa kalastonhoitomaksu valtiolle. Vuonna 2017 kalastonhoitomaksun suuruus oli kalenterivuodelta 39 euroa. ^[4] Kalastonhoitomaksun keraa Metsahallitus ^[5] , ja siita saadut varat kaytetaan kalavesien seka kalastusjarjestelyiden hoitoon seka tiedottamiseen. ^[6]

Ammattikalastus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 2015 ammattikalastusta harjoitti Suomessa merialueella paatoimisesti 487 kalastajaa ja osa-aikaisesti 1596. ^[7] Sisavesilla ammattikalastajia oli vuonna 2012 noin 200. ^[8] Kalastajien maara on vahentynyt 70 prosenttia vuodesta 1980, mutta yksittaisen kalastajan saalis on kasvanut oleellisesti. ^[9]

Kalastusmuotoja on useita, kuten troolaus , verkkokalastus ja siimakalastus . Ammattikalastajat voidaan jakaa kolmeen eri ryhmaan. Rannikkokalastajat , sisavesikalastajat ja avomerikalastajat . ^lahde? Merialueilla suomalaisilla ammattikalastajilla on kaytossa 3900 kalastusalusta , niista vain 54 kappaletta on yli 21 metria pitkia. ^[10] Viime aikoina EU on rahoittanut alusten romuttamista. Lohen ammattimainen kalastus ajoverkoilla paattyi vuonna 2007, Euroopan unionin paatoksesta suojella pyoriaista .

Suomen ammattikalastuksen vuosittainen kokonaissaalis on 120 miljoonaa kiloa ja saaliin arvo on 33 miljoonaa euroa. ^[10] Paaosa saaliista pyydetaan merelta, jossa tarkein saaliskala on silakka , jota pyydetaan 80?90 miljoonaa kiloa vuodessa. ^[11] Varsinaisista merikaloista pyydetaan ammattimaisesti Suomessa siis troolaamalla silakkaa , verkoilla tai siimalla lohta, turskaa ja kampelaa . Sisasaaristossa ja meren lahdissa yleisia saaliskaloja ovat hauki ja ahven .

Muut tarkeat saaliskalat ovat siika , lohi , kuha , turska , kilohaili ja ahven . ^[10] Sisavesilta saalista saatiin vuonna 2006 4,5 miljoonaa kiloa kalaa, joka tuotti noin 6,3 miljoonaa euroa. Sisavesien selvasti tarkein saaliskala on muikku , jota oli yli puolet vuoden 2006 saaliista ja kaksi kolmasosaa tuotosta. Toiseksi tarkein on siika ja kuha, hauki seka ahven ovat paikallisesti merkittavia. Muita taloudellisesti tarkeita kaloja ovat lahna , made , saynava , kuore , sarki , nieria ja jarvilohi. Varsinainen jokikalastus on paaasiallisesti meresta nousevan merilohen, taimenen , siian ja nahkiaisen kalastusta. Suomen kalastustuotteisiin voidaan laskea myos rapu .

Sisavesikalastus Suomessa on melkein yksinomaan kotitarvekalastusta, ammattina sita harjoitetaan vain paikoitellen suurimmissa jarvissa. Ammattikalastajien osuus saaliista oli vain noin 15 prosenttia. ^[9]

Kalastusmatkailu voidaan kasittaa osaksi kalastuselinkeinoa. Erityisesti kalastusopastoiminta on tarkea ja kasvava elinkeino. Kun kalastusmatkailussa huomioidaan myos vuokramokit, joiden asiakaskuntana ovat urheilu- ja vapaa-ajankalastajat, on kalastusmatkailu perinteista ammattikalastusta merkittavampi tapa hyodyntaa luontoa ja kalakantoja. Kalastusmatkailu on merkittava tulonlahde myos niiden paikkakuntien muulle elinkeinotoiminnalle, joissa on urheilu- ja vapaa-ajan kalastuskohteita. Hyotyjina ovat mm. elintarvikeliikkeet, huoltoasemat ja muut matkailukohteet seka kasityoyritykset.

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Liikakalastus

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Aaltonen, Turkka & Arkko, Martti:  Vanhat hyvat erataidot . Helsinki: Ajatus, 1997. ISBN 951-9440-56-9 .

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kalastus .

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Kalastus .

• Kalatalouden keskusliitto
• Vesialueomistajat VEALO
• Kalastuksen-perusteet
• Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjarjesto
• Suomen ammattikalastajaliitto
• Kalatalouden perustutkinto (Opintoluotsi)
• Kalastajan ammatinkuvaus (Ammattinetti)
• Kalastus Suomessa (www.kalapaikka.net) -mm. kalastuskohteet, kalastusluvat ja kalastusuutiset
• Kaikkea kalastuksesta! (Kalassa.net)
• Kalastusportaali Kalasaalis.Com ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Meri- eli pauhakalastus Pyhajoella ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Kalastuslaki, Finlex 2012
• Kalastusasetus, Finlex 2012
• Kalastuskeskustelut
• Ohjauksesta vuorovaikutukseen: kalastuksen hallinnan haasteet
• Findikaattori ? ammattikalastuksen saaliit (aikasarja vuodesta 1980 alkaen)