Tama artikkeli kasittelee sotilaallista palvelusarvoa. Muita merkityksia on
tasmennyssivulla
.
Kadetti
juhlapuvussa m/22
Kadetti
(lyhenne kad.
[1]
;
ransk.
cadet
, nuorempi) on
Maanpuolustuskorkeakoulun
Kadettikoulussa
sotatieteiden kandidaatintutkintoa
suorittavien henkiloiden
palvelusarvo
.
Koulutus on uudistunut vuonna 2006
Bologna-prosessin
seurauksena. Upseerien perustutkintoja ovat sotatieteiden kandidaatin tutkinto ja sotatieteiden maisterin tutkinto. Aiempi upseerin tutkinto oli 4-vuotinen. Viimeinen vanhamuotoinen 4-vuotinen kadettikurssi valmistui huhtikuussa vuonna 2009
yliluutnantteina
. Tutkintorakenneuudistuksen mukaiset kadettikurssit valmistuvat kolmen vuoden opiskelun jalkeen upseerin maaraaikaiseen virkaan ja heidat ylennetaan
luutnanteiksi
. Ensimmainen tutkintorakenneuudistuksen jalkeinen kurssi (kadettikurssi 93/76. merikadettikurssi) valmistui syksylla 2009.
Kaikilla sotatieteiden kandidaateilla on mahdollisuus myohemmin jatkaa opintojaan
sotatieteiden maisterin
opinnoissa. Kandidaatit hakeutuvat maisteriopintoihin tyoelamasta 4-10 vuoden jalkeen suorittamaan palkallisia maisteriopintoja. Maisteriopintojen jalkeen heidat nimitetaan vakinaiseen virkaan.
Haku Kadettikouluun tapahtuu vuosittain. Hakuohje julkistetaan vuosittain joulukuussa ja haku paattyy maaliskuussa.
Kadettikoulussa kaytetaan sisaisia sotilasarvoja. Oppilaitoksen ulkopuoliset kuitenkin puhuttelevat heita kadeteiksi. Kadettien palvelusarvot ovat:
- kadetti
- kadettialikersantti
- kadettikersantti
- kadettiylikersantti
- kadettivaapeli ja kadettipursimies
Kadettivaapeleita on kullakin hetkella vain kaksi (maa- ja ilmavoimien kadettivaapelit). Vastaavasti merivoimien kadettipursimiehia on vain yksi. Kadettivaapelit ja kadettipursimies palvelevat viimeisella vuosikurssilla. Maavoimien kadettivaapeli on kuitenkin kaikkien kadettien esimies.
Sotilaallisessa arvojarjestyksessa kadetti rinnastetaan palvelusarvostaan riippumatta vanrikkiin tai aliluutnanttiin.
Itsenaisyyspaivan vastaanotto presidentinlinnassa
[
muokkaa
|
muokkaa wikitekstia
]
Eras vuosittainen kadettien kunniatehtava on olla itsenaisyyspaivana linnanjuhlissa. Kutsuvieraiden kattelyn aikana kadetit seisovat kunniavartiossa valtiosalin rivistossa, seka linnan muissa huoneissa. Lisaksi osa kadeteista toimii veteraanien henkilokohtaisina avustajina. Kunniavartion jalkeen kadetit ovat presidentin kutsuvieraina ja ovat velvoitettuja tanssittamaan yksinaisia daameja.
kenen mukaan?
Sarkajuhla on vanhimpia Kadettikoulun perinteita. Nuorin kurssi antaa edeltavana aamuna kadettilupauksen, jonka jalkeen se juhlii paasya Kadettitoverikuntaan ja esiintyy ensimmaista kertaa juhlapuvuissaan. Juhla on saanut nimensa 1920-luvulla, jolloin nuorin kurssi sai vaihtaa ylleen diagonaalista tehdyt asetakkinsa ja paasi eroon
sarkapuvuistaan
. Nimi on vaihtunut Diagonaalijuhlasta Sarkatanssiaisten kautta Sarkajuhlaksi.
Sarkajuhlaan osallistuu kadettien ja heidan aveciensa lisaksi lukuisia kutsuvieraita. Juhlien jarjestamisesta vastaa sarkajuhlatoimikunta. Sarkajuhlan yhteydessa vietetaan nykyisin myos kadettikoulun perinnepaivaa.
Toinen suuri juhla on valmistujaisjuhla, jossa juhlitaan vanhimman kurssin kadettien nimittamista ensimmaisiin upseerin virkoihin. Tasavallan presidentti ylentaa upseerit presidentinlinnassa. Nuoret kadettiupseerit aloittavat varsinaisen uransa alkutaipaleet ja liittyvat osaksi Suomen puolustusvoimien upseeristoa.