Kaavoitus on alueiden kayton ja rakentamisen saantelya, jolla paatetaan eri toimintojen, kuten asumisen ja tyopaikkojen, sijoittuminen kaupungin alueelle. ^[1] Kaavoitus on osa maankayton suunnittelua . ^[2]

Suomessa kaavoitus jakaantuu eri kaavatasoihin, joita ovat maakuntakaava , yleiskaava ja asemakaava . Yksityiskohtaisin kaavoista on asemakaava, ja se on alisteinen yleiskaavalle. Yleiskaavaa ohjaa maakuntakaava. ^[2] Joissakin tapauksissa laaditaan myos kaavarunkoja yksityiskohtaisemman asemakaavoituksen pohjaksi, mutta ne eivat ole oikeusvaikutteisia.

Vaikutuksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kaavoituksen vaikutuksia selvitetaan laajasti kaavoitusprosessin aikana. Maankaytto- ja rakennuslain mukaisesti kaavoitusprosessin aikana tutkitaan kaavan vaikutus kuuteen osa-alueeseen;

1) ihmisten elinoloihin ja elinymparistoon,

2) maa- ja kallioperaan, veteen, ilmaan ja ilmastoon,

3) kasvi- ja elainlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin,

4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen seka liikenteeseen,

5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintoon ja rakennettuun ymparistoon.

6) elinkeinoelaman toimivan kilpailun kehittymiseen. ^[3]

Klassisen taloustieteen edustajat ovat kritisoineet hidasta kaavoitusprosessia syyna asumiskustannusten korkeaan tasoon. Nordean paaekonomisti Aki Kangasharjun mukaan tonttien parempi saatavuus rakentamiseen olisi ratkaiseva keino asumiskulujen alentamiseen. Suomessa on hanen mukaansa euromaiden ja Pohjoismaiden korkeimmat asumiskulut. ^[4]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]