Keisarinna K?gyoku / Keisarinna Saimei
皇極天皇
/
?明天皇
|
---|
![](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e3/Empress_Kogyoku-Saimei.jpg/250px-Empress_Kogyoku-Saimei.jpg) Kuva K?gyokusta
|
Japanin keisarinna
(K?gyoku, ensimmainen valtakausi)
|
---|
Valtakausi
|
25. tammikuuta 642 ? 14. kesakuuta 645
|
---|
Edeltaja
|
Jomei
|
---|
Seuraaja
|
K?toku
|
---|
(Saimei, toinen valtakausi)
|
---|
Valtakausi
|
3. tammikuuta 655 ? 24. heinakuuta 661
|
---|
Edeltaja
|
K?toku
|
---|
Seuraaja
|
Tenji
|
---|
Japanin keisarinnapuoliso
|
---|
Valtakausi
|
630 ? 641
|
---|
|
---|
Syntynyt
|
Takara (
?
)
7. elokuuta 594
Japani
|
---|
Kuollut
|
24. elokuuta 661 (66?67 vuotta)
Asakura no Miya
|
---|
Hautapaikka
|
Ochi-no-Okanoe no misasagi (Nara)
|
---|
Puoliso
|
Jomei
|
---|
Lapset
|
|
---|
Koko nimi
|
Postuumisti, japanilaisittain: Ametoyotakaraikashihitarashi-hime no Sumeramikoto (
天豊財重日足?天皇
)
Kiinalaisittain: Keisari K?gyoku (
皇極天皇
),
Keisari Saimei (
?明天皇
)
|
---|
Isa
|
Prinssi Chinu
|
---|
Aiti
|
Prinsessa Kibitsu-hime
|
---|
Keisarinna K?gyoku
(皇極天皇,
K?gyoku-tenn?
, 594?661), eli
Keisarinna Saimei
(?明天皇,
Saimei-tenn?
), oli
Japanin
35.
[1]
ja 37. monarkki
[2]
perinteisen vallanperimysjarjestyksen mukaan.
[3]
Hanen valtakautensa K?gyokuna kesti vuodesta 642 vuoteen 645, ja Saimeina vuodesta 655 vuoteen 661. Han antoi valtaistuimen veljelleen
K?tokulle
vuonna 645, ja nousi takaisin valtaan taman kuoltua uudella nimella Saimei. Saimei hallitsi maata kuolemaansa saakka.
K?gyoku/Saimei oli jarjestyksessa toinen Japania hallinnut keisarinna, joita on tahan paivaan saakka ollut yhteensa kahdeksan. Ensimmainen naismonarkki oli
Suiko
. K?gyokun/Saimein jalkeen muut kuusi naishallitsijaa olivat
Jit?
,
Genmei
,
Gensh?
,
K?ken/Sh?toku
,
Meish?
ja
Go-Sakuramachi
.
Ennen nousuaan
krysanteemivaltaistuimelle
hanen henkilokohtainen nimensa (
imina
) oli Takara (?).
[4]
Keisarinnana hanen nimensa olisi ollut Ametoyo Takara Ikashi Hitarashi hime (天?財重日足姬).
[5]
[6]
Prinsessa Takara (Takara no miko) oli keisari
Bidatsun
lapsenlapsenlapsi.
[7]
Hanen ensimmaisen valtakautensa aikana
Soga-klaani
kaappasi vallan. K?gyokun poika Naka no ?e suunnitteli vallankaappausta ja tappoi
Soga no Irukan
hovissa K?gyokun valtaistuimen edessa. K?gyoku jarkyttyi tapauksesta ja luopui valtaistuimesta.
Elinaikanaan K?gyokun arvonimi ei olisi ollut
tenn?
(keisari), silla useimpien tutkijoiden mukaan tata arvonimea alettiin kayttaa vasta keisari
Tenmun
ja keisarinna
Jit?n
valtakausilla. Hanen arvonimensa oli siis oletettavasti Sumeramikoto tai Amenoshita Shiroshimesu ?kimi (治天下大王), joka tarkoittaa "kaikkea taivaan alla hallitsevaa suurta kuningatarta". K?gyokua on voitu kutsua myos tittelilla Yamato ?kimi (ヤマト大王/大君) eli "Yamaton suuri kuningatar".
K?gyoku hallitsi nelja vuotta. Hanen jalkeensa valtaan nousi hanen veljensa K?toku.
K?tokun kuoleman jalkeen ensimmaisena vallanperimysjarjestyksessa oli Naka no ?e, joka pysyi kruununprinssina aitinsa noustessa jalleen valtaan. Taten han pysyi aktiivisena Japanin politiikassa.
Korean
Baekje
tuhottiin vuonna 660, Saimein viidentena hallintovuonna. Japani auttoi Baekjea yrityksessa Baekjen dynastian palauttamisesta. Vuoden 661 alussa Saimei vastasi tilanteeseen lahtemalla paakaupungistaan
Yamaton provinssissa
. Han aikoi johtaa sotaretken Koreaan. Keisarinna majaili Ishiyan valiaikaispalatsissa
Iyon provinssissa
, joka on nykyaan D?go-onsen. Toukokuussa han saapui Asakuran palatsiin pohjoisessa Tsukushin provinssissa
Ky?sh?ssa
, joka kuuluu nykyaan
Fukuokan prefektuuriin
. Japanin ja Baekjen armeija valmistautui sotaan
Sillaa
vastaan, mutta keisarinnan kuolema esti suunnitelmat. Vuonna 661 Saimei kuoli Asakuran palatsissa, ennen kuin armeija ehti lahtea Koreaan. Lokakuussa hanen ruumiinsa tuotiin Ky?sh?sta meritse Naniwa-zun satamaan (nykyisin
Osakan kaupunki
), ja hanen hautajaisensa pidettiin marraskuun alussa.
Keisarinna Saimei hallitsi seitseman vuotta. Hanen hautapaikkaansa sijaitsee Kengoshizukan haudassa Asukan kylassa
Naran prefektuurissa
.
[2]
[8]
[9]
Hanta kunnioitetaan perinteisesti muistopyhatossa (misasagi) Narassa. Paikka on K?gyokun/Saimein mausoleumi, ja sita kutsutaan virallisesti nimella Ochi-no-Okanoe no misasagi.
[10]
- Ensimmainen aviomies: Prinssi Takamuku (高向王), prinssi Tamen poika (seka keisari Yomein lapsenlapsi)
- Ensimmainen poika: Prinssi Kara (漢皇子)
- Toinen aviomies: Prinssi Tamura (田村皇子), josta tuli myohemmin keisari Jomei, prinssi Oshisaka-no-hikohito-no-?en poika (seka keisari Bidatsun lapsenlapsi)
- Toinen poika: Prinssi Naka no ?e (中大兄皇子), josta tuli myohemmin keisari Tenji
- Ensimmainen tytar: Prinsessa Hashihito (間人皇女, kuoli 665), meni naimisiin keisari K?tokun kanssa
- Kolmas poika: Prinssi ?ama (大海人皇子), josta tuli myohemmin keisari Tenmu
- Aston, William George. (1896).
Nihongi: Chronicles of Japan from the Earliest Times to A.D. 697
. Lontoo: Kegan Paul, Trench, Trubner.
- Brown, Delmer M. ja Ichir? Ishida, eds. (1979).
Gukansh?: The Future and the Past
. Berkeley: University of California Press.
ISBN 978-0-520-03460-0
- Ponsonby-Fane, Richard Arthur Brabazon. (1959).
The Imperial House of Japan
. Kioto: Ponsonby Memorial Society.
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
|