30 mm panssariammuksen koyhdytetysta uraanista valmistettu penetraattori
[1]
Koyhdytetty uraani
on
uraanipolttoaineen
valmistuksessa syntyva sivutuote. Koyhdytetty uraani sisaltaa paaosin uraani-238-
isotooppia
.
Uraanin vakevoinnissa,
polttoaineeksi jalostettavassa uraanissa,
uraani-235
-isotoopin osuutta pyritaan kasvattamaan, jolloin heikommin radioaktiivinen uraani-238 jaa jaljelle. Jokaista 4 % isotooppirikastettua uraanikilogrammaa kohden syntyy noin 7 kg koyhdytettya uraania (ja enemman rikastetussa suhde kasvaa progressiivisesti). Koyhdytetyssa uraanissa U-235 osuus on noin 0,2 %, kun luonnonuraanissa sita on noin 0,72 %. Koyhdytetty uraani on vahemman
radioaktiivista
kuin luonnon uraani tai rikastettu uraani. Koyhdytettya uraania kaytetaan paaasiallisesti aseteollisuudessa
panssariammusten
ja panssarien valmistuksessa, koska metalli on
tiheaa
, siita valmistetuilla
ammuksilla
on hyva lapaisykyky ja panssareilla hyva torjuntakyky. Naita ammuksia on kaytetty ainakin Lahi-idan (Irak) sodissa seka
Kosovossa
[2]
. Koyhdytettya uraania kaytetaan muun muassa sairaaloissa sateilysuojana seka vastapainoissa.
[3]
Yhdysvallat, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska
[4]
kayttavat painavana ja kovana tunnettua koyhdytettya uraania panssarinlapaisevissa ammuksissa. Nama ovat
The Royal Societyn
mukaan aiheuttaneet pahimmillaan vakavia terveysongelmia paikalliselle siviilivaestolle, erityisesti lapsille seka pysyvia ympariston saastumisongelmia. Vaikutukset sotilaiden terveyteen vaihtelivat tyotehtavista riippuen vahaisesta merkittaviksi.
[5]
[6]
Myos
Maailman terveysjarjesto
havaitsi tutkimuksissaan koyhdytetyn uraanin vaikuttavan haitallisesti terveyteen.
[7]
Sateilyturvakeskuksen
mukaan suomalaisten rauhanturvaajien virtsasta mitattiin pienempia lukuja uraania kuin suomessa oleskelleilla. STUK kehottaa kuitenkin valttamaan kontaktia koyhdytetyn uraanin kanssa.
[3]
Yhdysvaltain valtiollinen laaketiedeakatemia,
Institute of Medicine
, ei loytanyt suuria riskeja ja totesi laajemman tutkimuksen kannattavan.
[8]
Koyhdytetylla uraanilla on
raskasmetalleille
, kuten
lyijylle
, ominaiset kemialliset terveysriskit. Se voi keraantya elimistoon yhdisteena, esim. veden mukana, munuaisiin tai maksaan. Talloin seurauksena voi olla raskasmetallimyrkytys ja munuaisten vaurioituminen.
[3]
Kansainvalinen atomienergiajarjesto
toteaa vuoden 2003 raportissaan, etta tieteellinen naytto todistaa etta koyhdytetylla uraanilla ei ole valittomia merkittavia terveyshaittoja (
"based on credible scientific evidence, there is no proven link between DU exposure and increases in human cancers or other significant health or environmental impacts"
). Jarjesto huomauttaa, etta kuten muut
raskasmetallit
, se saattaa hengitettyna tai syotyna olla suurissa pitoisuuksissa myrkyllinen erityisesti munuaisille (
"Like other heavy metals, DU is potentially poisonous. In sufficient amounts, if DU is ingested or inhaled it can be harmful because of its chemical toxicity. High concentration could cause kidney damage"
).
[3]
Siina missa, koyhdytetty uraani (U-238) on melko vaaratonta isossa kappaleessa heikon sateilynsa johdosta, esimerkiksi uraani-ammusta voi kasitella ilman suojavalineita, tai uraanipanssaroidussa ajoneuvossa voi olla ilman erityisia suojavalineita. Koyhdytetylla uraanilla
on
kuitenkin radiologinen terveysriski- ja ekologinen vaikutus. Jos koyhdytettya uraania on kaytetty ammuksessa osa uraanista hienoutuu laukaisun tai iskun yhteydessa hienoksi polyksi. Talloin vaarana on hengittaa tai nielaista radioktiivisia uraanipolyhiukkasia. Hengitettyna tai nielaistuna, niin kuin mika tahansa alfa-sateilija, U-238 voi alfa-hajota ja nain lahteneen Alfa-hiukkasen suuri liike-energia voi hajottaa kemiallisia molekyylisiteita kudoksissa, keuhkoissa, ruuansulatuselimistossa ja DNA:ssa. Tama voi pitkan vaikutusajan myota aiheuttaa vakavia terveysriskeja kuten syopaa ja DNA:n vaurioitumista. DNA:n vaurioituminen sukusoluissa johtaa mm. kasvaneeseen keskenmenon riskiin seka kehittyvan alkion mutaation, epamuodostumisen tai epakehittymisen riskiin. Piileva DNA-vaurio voi periytya monessa sukupolvessa. Tasta on viitteita mm. Irakissa ja Kosovossa, mutta USA ei ole myontanyt, etta mutaatioilla ja koyhdytetyn uraanin kaytolla olisi yhteytta.
[9]
Sotatoimialueilla, missa on kaytetty ammuksia (tai panssareita) koyhdytetysta uraanista, voivat uraanin pitoisuudet maastossa ja vesistoissa nousta luonnollista suuremmiksi.
Irakin sodassa
2003 kaytettiin yli 300 000 koyhdytetysta uraanista valmistettua ammusta. Naista suurimman osan ampui Yhdysvallat. Aikaisemmassa
Persianlahden sodassa
kaytettiin noin 782 400 uraaniammusta. Yli 300 paikan Irakissa on arveltu saastuneen koyhdytetysta uraanista. Irakissa uraaniammuksia on kaytetty myos asutusalueiden lahella.
[10]