Tämä on lupaava artikkeli.

Kosem Sultan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kosem Sultan
Valide Sultan
Syntynyt 1590
Tinos , Venetsian tasavalta
Kuollut 2. syyskuuta 1651
Konstantinopoli , Osmanien valtakunta
Puoliso Ahmed I
Lapset ?ehzade Mehmed (1605-1621)
Ay?e Sultan (1605-1657)
Fatma Sultan (n. 1606-1670)
Gevherhan Sultan (1608-1658)
Murat IV (1612-1640)
?ehzade Kasim (1614-1638)
Atike Sultan (1614-1674?)
Ibrahim I (1615-1648)
Suku Osmani
Uskonto sunnalaisuus , alun perin kreikkalaisortodoksisuus
Ahmed I , Kosemin puoliso.
Murat IV , ensimmainen sulttaaniksi kruunattu Kosemin poika.
Ibrahim I , lisanimeltaan Deli ("Hullu"), toinen sulttaaniksi kruunattu Kosemin poika.
Sulttaani Ahmed I:n mausoleumi sisalta kuvattuna.

Devletlu ?smetlu Mahpeyker Kosem Valide Sultan Aliyyetu'?-?an Hazretleri ( 1590 ? 2. syyskuuta 1651 ), tunnettu paremmin nimella Kosem Sultan , oli Ottomaanien valtakunnan sulttaanin Ahmed I:n haaremin suosikkivaimo ja kahden myohemman sulttaanin aiti, valide sultan . Kosem Sultan toimi virallisena hallitsijana kahdesti ja oli ottomaanien historian aikana toinen nainen, joka lainvoimaisesti hallitsi valtakuntaa. Kosem Sultan oli yksi naisten sultanaatin ajan merkittavimpia hahmoja, ja han kaytti valtaa julkisessa hallinnossa noin 30 vuoden ajan. [1]

Sulttaanin vaimoksi

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kosem oli syntyjaan kreikkalainen tai bosniakki , nimeltaan mahdollisesti Anastasia tai Nasya. [2] Joissakin lahteissa kerrotaan, etta hanet olisi kaapattu Kreikasta Bosniaan, jonka kuvernoori oli esitellyt hanet Ahmed I:lle . [3] Ahmed oli saman ikainen kuin Kosem. Joka tapauksessa hanet tuotiin Ahmed I:n haaremiin noin 15-vuotiaana ja kaantyi islamin uskoon. [4]

Vuonna 1612 Venetsian suurlahettilas kuvaili Kosemia seuraavasti: ”? ?kaunis ja alykas seka monitaitoinen nainen, joka laulaa upeasti, minka vuoksi sulttaani rakastaa hanta suuresti ? ? Ei silla, etta jokainen hanta kunnioittaisi, mutta hanta kuunnellaan joissakin asioissa ja han on sulttaanin, joka haluaa pitaa hanet koko ajan vierellaan, suosikki.” Nelja vuotta myohemmin toisen venetsialaisdiplomaatin kuvaus osoitti Kosemin keranneen kasvavasti arvovaltaa: ”Han voi tehda mita haluaa sulttaanille, jonka sydamen han omistaa taydellisesti, eika mitaan hanelta kielleta”. Diplomaatti huomautti lisaksi, etta Kosem hyvin viisaasti pitaytyi puuttumasta jokaiseen asiaan, silla sulttaani ei halunnut antaa kasitysta, etta olisi naisten johdateltavissa, kuten isansa oli aikoinaan ollut. [5]

Kosem synnytti Ahmed I:lle nelja poikaa ja kolme tytarta. Hanen kahdesta pojastaan, Muratista ja Ibrahimista , tuli myohemmin sulttaaneja, kuten myos pojanpojasta Mehmedista . [1] Kosemin tyttarista Ay?e Sultan ja Fatma Sultan tunnetaan lukuisista poliittisista avioliitoistaan; Ay?e meni naimisiin elamansa aikana kuudesti ja Fatma seitseman kertaa. [6]

Kaantyessaan islamin uskoon Kosem sai uuden nimen Mahpeyker (”Kuun muotoinen”, ts. kurvikas). Nimen Kosem taustasta on eri versioita. Hanen kerrotaan olleen hyvin kaunis ja ihonsa ”silea ja karvaton”, ja siksi han olisi saanut nimen Kosem ( Kose = ”Karvaton, parraton”). [4] Toisaalta ottomaanien turkinkieliset sanat Kosem/Kosemen tarkoittivat myos johtajaa, itsenaista henkiloa. Kosemissa joka tapauksessa yhdistyivat seka aly etta kauneus, ja han eteni muiden Ahmed I:n haaremin naisten ohitse sulttaanin vaimoksi. [1]

Valtaistuimelle

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kosem kerasi paljon vaikutusvaltaa ja poliittista sananvaltaa jo miehensa elinaikana. Kun Ahmed I kuoli 27-vuotiaana vuonna 1617, Kosem tuki hanen kruununperijakseen hanen veljeaan Mustafa I:ta . Kosem liittoutui janitsaarien kanssa, mika takasi hanelle taman voimakkaaksi poliittiseksi tekijaksi nousseen instituution tuen. Hallitsijana heikon Mustafan valtakausi kesti alle vuoden, mina aikana Kosem kaytannossa johti valtakuntaa. Mielenterveyden ongelmista karsinyt Mustafa suistettiin valtaistuimelta, mika oli takaisku Kosemille. Seuraavaksi valtaistuimelle nousi Osman II , joka oli Ahmed I:n poika toisen vaimon kanssa. Tana aikana Kosem pysyi valvottuna sivussa hallinnosta, mutta samoin kuin Mustafan kohdalla han sailytti arvokkaan asemansa valide sultanina, silla kummallakaan sulttaanilla ei ollut elossa olevaa aitia. [7] [2]

Osman II suistettiin vallasta ja teloitettiin 1622, ja sen jalkeen Mustafa I palasi valtaan. Mustafan lyhyeksi jaaneen valtakauden jalkeen valtaistuimelle nousi Ahmed I:n ja Kosemin 14-vuotias poika Murat IV. Kosem julistautui viralliseksi hallitsijaksi siihen asti, kunnes hanen poikansa saavuttaisi taysi-ikaisyyden. [1] Kun Murat IV saavutti taysi-ikaisyyden 20-vuotiaana, hanen onnistui siirtaa valta omiin kasiinsa seka janitsaareilta etta aidiltaan. Han pystyi hallitsemaan itsenaisesti ja oli tassa mielessa poikkeus naisten sultanaatin ja myos pitkalle koko 1600-luvun heikkojen sulttaanien aikakautena. [8]

Osmanien valtakunnassa oli vallinnut kaytanto, jonka mukaan valtaan nousseen sulttaanin tuli teloittaa veljensa. Tavan syntymiseen oli vaikuttanut suuresti Osmanien interregnum , ajanjakso 1400-luvulla, jolloin sulttaani Bayezid I:n pojat taistelivat vallasta eika valtakunnalla ollut kiistatonta hallitsijaa 11 vuoteen. Murat kuitenkin kuunteli Kosemia neuvonantajana, ja Kosem onnistui saastamaan Ibrahim I:n , josta tuli sulttaani Muratin kuoltua. Murat menehtyi maksakirroosiin vuonna 1640 ja eli isansa lailla vain 27-vuotiaaksi. Ibrahim oli kuitenkin epavarma hallitsija; han oli joutunut elamaan arestissa ja alituisessa kuolemanpelossa siita lahtien, kun Murat oli tapattanut hanen veljensa. Han oli neuroottinen, karsi paansarysta ja paniikkikohtauksista ja osoittautui aikaa myoten tehtavaansa mielenterveydeltaan sopimattomaksi. Muutama ensimmainen vuosi hanen hallinnostaan sujui hyvin, mutta aikaa myoten Kosem otti jalleen vallan varsinaisena hallitsijana. Hanen kilpailijansa oli suurvisiiri Kemanke? Kara Mustafa pa??a , josta itse sulttaani piti. Kosem liittoutui suurvisiiria vastaan hoviin Ibrahimia hoitamaan tuomansa henkiparantaja Cinci Hocan ja visiiri Sultanzade Semiz Mehmed pa??an kanssa. Kolmikko arvosteli lakkaamatta suurvisiiria, joka pyysi useita kertoja saada erota. Ibrahim ei myontanyt eroa, mutta lopulta erotti Mustafa pa??an itse tammikuussa 1644, jonka jalkeen hanet teloitettiin. [2] [9] [10]

Aikaa myoten Kosem menetti kykynsa hallita epavakaata poikaansa, jonka hallinto alkoi rappeutua. Ibrahim kulutti yha enemman aikaa jalkavaimojensa parissa, joita han jatkuvasti kohotti arvostettuun hasekin asemaan ja myonsi heille maita ja omaisuuksia. Avioiduttuaan suosikkinsa Telli Hasekin kanssa han maarasi Ibrahim pa??an palatsin lattiat paallystettavaksi soopelinnahkoilla ja annettavaksi Telli Hasekille. Palatsin huikentelevainen rahankaytto ja turmeltumisen lisaantyminen suututti kansan. Viimein janitsaarit ja osa ulaman jasenistosta nousi kapinaan 1648. Ibrahim kuitenkin kieltaytyi hyvaksymasta erottamistaan, mika hermostutti janitsaareja. [10] [11] Monien historioitsijoiden mukaan Kosem valtuutti janitsaarit teloittamaan poikansa pitkaan jatkuneen ja karjistyneen poliittisen prosessin pakottamana. [12] [2] Leslie P. Peircen mukaan Kosem oli kuitenkin jo hyvinkin valmis paasemaan eroon pojastaan, joka katastrofaalisen valtakautensa aikana oli tuhonnut monia vanhemman veljensa Murat IV:n aikaansaannoksia. Aiemmassa kirjeessaan Kosem oli kirjoittanut Ibrahimista virassa olleelle suurvisiiri Tezkereci Ahmed pa??alle seuraavasti: ”Lopulta han ei tule jattamaan minua sen enempaa kuin sinuakaan henkiin. Han tulee menettamaan valtansa hallitukseen. Koko yhteiskunta on raunioina. Pane hanet viralta valittomasti.” [13]

Ahmed pa??a kuristettiin, ja hanen jaannoksensa paloiteltiin kappaleiksi vakijoukon edessa 8. elokuuta 1648. Han sai tapahtuneen vuoksi postuumin lisanimen Hezarpare , ”tuhat palasta”. Ibrahim kuristettiin 18. elokuuta uuden suurvisiirin kaskysta ja virkamiesten todistaessa. Seuraavaksi valtaan nostettiin tuolloin kuusivuotias Mehmed IV , joka oli Ibrahimin poika ja Kosemin pojanpoika. Alaikaisen Mehmedin tultua hallitsijaksi Kosem pystyi jalleen julistautumaan viralliseksi hallitsijaksi. [1] [11]

Kuolema

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kosemilla oli pystyvia vihollisia Topkapin hovinaisissa. Ibrahimin vaimo ja Mehmed IV:n aiti Turhan Sultan , joka oli Kosemin minia, kuuli Kosemin suunnitelman vaihtaa Mehmed IV taman veljeen Suleymaniin. Kosem suunnitteli Mehmed IV:n ja taman aidin surmaamista ja sai hankittua puolelleen janitsaarien johdon. Turhan Sultan ei jaanyt juonittelutaidoissa Kosemista jalkeen, ja han jarjesti itsensa ja poikansa puolustukseksi Kosemin salamurhan. [2] Palatsin henkivartiokaartin jasenet kuristivat Kosemin verhonnyorilla 2. syyskuuta 1651. Hanen ruumiinsa siirrettiin Topkapista Eski Sarayn vanhaan palatsiin ja haudattiin miehensa Ahmed I:n mausoleumiin. [1] Samaan mausoleumiin on haudattu myos heidan lapsensa Murat IV ja Ay?e Sultan ja neljakymmenta muuta hallitsijasuvun jasenta . [14]

Perinto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kosem Sultan oli yksi valtakunnan rikkaimmista henkiloista, ja han kaytti varojaan runsaasti hyvantekevaisyyten. Han muun muassa kustansi kastelujarjestelmien kaivamisen Egyptiin ja tuki koyhia Mekassa . Han myos rakennutti varoillaan julkisia rakennuksia, kuten karavaaniseraljin ja Valide Hanin moskeijan Istanbulin vanhan torin varrelle seka Perjantai-moskeijan Uskudariin . [15] Sailyneen mielikuvan mukaan hanta pidetaan Turkissa jalomielisena, anteliaana ja hyvin alykkaana ihmisena. [1] Hanen perintonsa ja hallintonsa ei ollut kuitenkaan pelkastaan myonteinen, silla hanen aikansa oli ankaran valtataistelun ja juonittelun aikaa. Lisaksi patevan suurvisiirin Kara Mustafa pa??an erottaminen ja surmauttaminen suisti Osmanien valtakunnan pitkaaikaiseen kaaokseen ja epajarjestykseen. Seuranneiden 12 vuoden aikana suurvisiirina toimi 18 miesta, joista nelja teloitettiin ja 11 jouduttiin erottamaan. [16]

Kosem on suosittu ja romantisoitu aihe nykyturkkilaisessa viihteessa, ja hanesta on kirjoitettu romaaneja, tehty oopperoita ja kuvattu elokuvia ja televisiosarjoja. Uusimpia ovat 2010 ensi-iltansa saanut elokuva Mahpeyker - Kosem Sultan ja 2015 alkanut televisiosarja Muhtesem Yuzyil: Kosem . [17] [18] Izmirissa esitetty ooppera Kosem Sultan kertoo kehitystarinan, kuinka nuoresta viattomasta tytosta tulee vihan ja vallanhimon ajama juonittelija. [19]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Gabor Agoston,Bruce Alan Masters:  Encyclopedia of the Ottoman Empire . Infobase Publishing, 2009. ISBN 0-8160-6259-5 .
  • Leslie P. Peirce:  The Imperial Harem - Women and Sovereignty in the Ottoman Empire . Oxford University Press, 1993. ISBN 0-19-507673-7 .
  • Selcuk Aksin Somel:  The A to Z of the Ottoman Empire . Rowman & Littlefield, 2010. ISBN 0810875799 .


Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ a b c d e f g Bosworth, Donzel, Lewis, Pellat:  The Encyclopaedia of Islam vol. V , s. 272-273. Brill, 1986. ISBN 90-04-07819-3 .
  2. ↑ a b c d e Somel, s. 158
  3. ↑ Suad Joseph, Afsaneh Najmabadi:  Encyclopedia of Women & Islamic Cultures: Methodologies, paradigms and sources , s. 75. Brill, 2003. ISBN 9004113800 .
  4. ↑ a b Pietro Della Vallen teoksen Voyages (1645) mukaan (The Encyclopaedia of Islam s. 272-273)
  5. ↑ Peirce 1993, s. 105
  6. ↑ Dorothy O. Helly, Susan Reverby:  Gendered Domains: Rethinking Public and Private in Women's History , s. 53. Cornell University Press, 1992. ISBN 0801497027 .
  7. ↑ Suraiya N. Faroqhi:  The Cambridge History of Turkey vol. 3 , s. 48. Cambridge University Press, 2006. ISBN 0-521-62095-3 .
  8. ↑ Somel: Introduction s. xcix
  9. ↑ Ayhan Buz:  Osmanlı Sadrazamları , s. 96. Neden Yayınları, 2009. ISBN 978-975-254-278-5 .
  10. ↑ a b Agoston, Masters 2009, s. 262-264
  11. ↑ a b Lewis, Menage, Pellat, Schacht et al.:  Encyclopaedia of Islam vol. III , s. 983. Brill, 1986. ISBN 90-04-08118-6 .
  12. ↑ Somel s. 124
  13. ↑ Peirce 1993, s. 264
  14. ↑ Hakan Alan:  Istanbul City Guide (English) , s. 31. Asbook, 2009. ISBN 975011471X .
  15. ↑ Agoston, Masters 2009, s. 136, 137
  16. ↑ Matthee, Rudi:  Persia in Crisis: Safavid Decline and the Fall of Isfahan , s. 120. IB Tauris, 2011. ISBN 184511745X .
  17. ↑ IMDB: Muhtesem Yuzyil: Kosem Viitattu 18.2.2016
  18. ↑ IMDB: Mahpeyker - Kosem Sultan Viitattu 18.2.2016
  19. ↑ Izmir.com: Kosem Sultan ( Arkistoitu ? Internet Archive) Viitattu 18.2.2016

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kosem_Sultan&oldid=21454624 ”