Michelangelon
fresko
Paavalin
kaantymys
(1542)
Kaantymys
tarkoittaa
uskonnon
vaihtamista tai uskoon tulemista.
[1]
Kaantymys voi tapahtua taysin oma-aloitteisesti tai
kaannytyksen
tuloksena. Pakkokaannytyksessa ihminen joutuu jonkin uhan edessa vaihtamaan uskontoaan.
Avioliiton
kautta tapahtuvassa kaantymyksessa henkilo liittyy puolisonsa uskontoon.
Yksilon kaantymys voi olla sisainen tai ulkoinen. Ulkoisella kaantymyksella tarkoitetaan uskonnon muodollista vaihtamista esimerkiksi henkilokohtaisen edun vuoksi tai painostuksen alla. Sisainen kaantymys tapahtuu syvan vakaumuksellisista syista, ja siihen liittyy uuden uskonnon oppien ja kaytantojen hyvaksyminen ja omaksuminen. Sisaisen kaantymyksen takana voi olla useita syita, eika niita aina ole helppo kuvailla kattavasti. Syita voivat olla esimerkiksi eksyneena olemisen kokemus, akillinen subjektiivinen kokemus, asioiden rationaalinen pohdinta,
aivopesu
tai jonkin uskonnollisen ryhman jasenten tapaaminen.
[2]
Aivopesusta on puhuttu varsinkin
kulttien
yhteydessa.
[3]
Erityista huomiota ovat herattaneet kaantymykset, joita on edeltanyt jokin yliluonnolliseksi tulkittu kokemus, kuten naky tai
ilmestys
. Tallaisista kaantymyksista esimerkkeja
kristinuskon
historiassa ovat
Paavalin
ja
Konstantinus Suuren
tapaukset.
Kaantyminen suoritetaan eri tavoin eri uskonnoissa. Usein tapa maaritellaan kyseisen uskonnon omassa laissa, ja tapa voi vaihdella myos maittain ja instituutioittain.
Juutalaisuuteen
kaantymisessa on kyse juutalaiseen yhteisoon liittymisesta.
Islamiin
kaantyminen tapahtuu lausumalla
uskontunnustus
eli
?ahada
.
Buddhalaisuudessa
kaantymyksella tarkoitetaan siirtymista buddhalaiseen luostariin ja maallisen elamaan hylkaamista. Joidenkin kasitysten mukaan kaantyminen tapahtuu myos silloin, kun henkilo vaihtaa yhdesta buddhalaisesta koulukunnasta toiseen. Sama patee
hindulaisuuteen
ja
sikhilaisyyteen
.
[2]
Jotkin uskonnot painottavat
lahetystyota
ja etsivat kaannynnaisia. Joissakin uskonnollisissa ryhmissa kaannynnaisia taas ei aktiivisesti haeta. Syyna saattaa olla esimerkiksi
uskonnon etnisyys
eli sidonnaisuus tiettyyn kulttuuriin.
Historia tuntee useita esimerkkeja joukkokaantymyksista esimerkiksi silloin, kun hallitsijat ovat maaranneet alamaisensa tai vahemmistoryhmansa kaantymaan. Joskus kansanryhmat ovat kaantyneet vapaaehtoisesti vallitsevan uskonnon kannattajiksi, kun siita on ollut heille etua tai turvaa. Esimerkiksi islamiin kaantymista on edesauttanut se, etta muslimeja verotetaan islamissa lievemmin kuin muunuskoisia.
[2]
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
maarittelee artiklassa 18 ihmisoikeudeksi oikeuden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen.
[4]
Mikali henkilo omaksuu
ateistisen
maailmankuvan, hanta ei pideta kaannynnaisena. Siirtymista jostakin uskonnollisesta vakaumuksesta ateismiin kutsutaan
apostasiaksi
, uskosta luopumiseksi.