Jyvaskylan Lyseon lukio
on vanhin suomenkielinen oppikoulu.
[3]
Nykyaan se on opiskelijamaaraltaan Suomen suurimpia lukioita. Jyvaskylan Lyseon lukion yleislinjalla voi halutessaan painottaa opinnot luonnontieteisiin tai yrittajyyteen. Lukiossa toimii myos kansainvalinen
IB-linja
ja tietotekniikkaan keskittyva IT-linja. Tiimiopintoihin keskittynyt Tiimilinja lakkautettiin vuonna 2022.
[4]
Koulu perustettiin
1. lokakuuta
1858
, ja suurimman osan historiastaan se on toiminut Jyvaskylan keskustassa Yliopistonkadulla sijaitsevassa vuonna 1902 valmistuneessa Lyseo-rakennuksessa. Helmikuussa 2012 Jyvaskylan kaupunginhallitus paatti kuitenkin poistaa vanhan Lyseo-rakennuksen koulukaytosta.
Jyvaskylan koulutuskuntayhtyman
toteuttaman lukioverkkouudistuksen myota Lyseon lukio yhdistyi vuoden 2015 alussa Sepan- ja Tikkakosken lukioiden kanssa uudeksi noin 1 200 opiskelijan Jyvaskylan Lyseon lukioksi.
[5]
Vuonna 2018 lukiossa opiskeli opetushallinnon mukaan 1 161 opiskelijaa, ja se oli opiskelijamaaralla mitattuna Suomen 2. suurin lukio
Tikkurilan lukion
(1 338 opiskelijaa) jalkeen, hieman Jyvaskylan
Schildtin lukiota
(1 149) suurempana.
[6]
Jyvaskylan koulutuskuntayhtyman organisaatio- ja nimiuudistuksen myota Lyseon lukio ollut osa Gradia-lukioita
[7]
1.1.2018 alkaen yhdessa
Schildtin lukio
n kanssa.
Jyvaskylan Lyseon lukion tunnuslause on sailynyt samana tahan paivaan asti. Se kuuluu:
Haec schola culturae fennorum protulit lumen
(
suom
. Tama koulu sytytti suomalaisen kulttuurin.
) Tunnuslause loytyy vanhan lyseotalon katon rajasta.
Jyvaskylan Lyseon historiaan voi perehtya siita kirjoitettujen lukuisten kirjojen parissa tai koulun omassa museossa, joka avattiin 1979 vanhan rakennuksen peruskorjauksen ja entisoinnin yhteydessa pohjakerrokseen
[8]
.
Koulu perustettiin keisarillisella paatoksella Jyvaskylan ylaalkeiskoulun nimella 1. lokakuuta 1858. Aloitteen perustamisesta teki piirilaakari
Wolmar Schildt
.
[9]
- Jyvaskylan ylaalkeiskoulu 1858?1862
- Jyvaskylan alkeisopisto 1862?1873
- Jyvaskylan lyseo 1873?1973
- klassillinen lyseo vuoteen 1914
- linjajakoinen lyseo 1914?1963
- linjajakoinen kaksoislyseo 1963?1973
Ennen omaa Lyseo rakennustaan koulu toimi henkikirjoittaja Ronnebergin,
[10]
apteekkari Enckellin ja rehtori Pesoniuksen taloissa (koulu toimi myos niin sanotussa Willgrenin talossa kesken Enckellin isannoinnin). S. Gripenbergin ja W. Polon suunnittelema Lyseo-rakennus valmistui 1902. Aikalaisarkkitehdit kuvasivat rakennustyylia maurilais-tudorilaiseksi.
[11]
Vuonna 1959 rakennus sai lisasiiven.
Lyseo-rakennus kamppaili viimeiset vuotensa koulukaytossa sisailma- ja homeongelmien kanssa. Vuoden 2014 alussa paivalinjan toiminta siirtyi vaistotiloihin Viitaniemeen ja vuonna 2017 Harjulle entiseen Keski-Suomen keskusammattikoulun rakennukseen.
Koulun sinetin tunnus on
Eos
, joka komeili myos entisten oppilaiden yhdistyksen, Jylyn, satavuotisjuhliin 1958 laatimassa lipussa. Vuonna 1993 Jyly uusi lipun.
[12]
- Fil. maist. Gottliep Leopold Pesonius 1858?1862
- Fil. maist.
K. H. Kahelin
1873?1896
- Fil. tri
O. A. Forsstrom
1896?1900
- Fil. kand. V. D. Peltonen 1900?1905
- Fil. tri
K. J. Jalkanen
1905?1917
- Fil. kand.
Ernest Wanttinen
1917?1922
- Fil. maist. Matti Rantala 1922?1925
- Fil. tri Jussi Laurosela 1925?1944
- Fil. tri
Vilho Puttonen
1944?1954
- Fil. maist. Martti Saraste 1954?1973
- Liik.lehtori Martti Pukkala 1973?1984
- Fil. kand.
Jorma Lempinen
1984?2010
- Fil. maist. Arja Aalto-Laaksonen 2010?2011
- Lit. maist. Mika Rantala 2011?2014
- Lit. maist.
[13]
Osmo Polas
2014
[13]
? 2022
- Fil.maist. Samuli Laitinen 2022 ?
Jyvaskylan Lyseota kavi muun muassa arkkitehti
Alvar Aalto
. Han itse nosti leikillaan lyseon kuuluisimmaksi oppilaaksi alaluokkien luokkatoverinsa
Otto Toivaisen
, joka lahti merille ja vaitti edenneensa Fid?isaarilla kuninkaaksi ja jumalaksi
[14]
. Muita tunnettuja koulun oppilaita ovat olleet
Terijoen hallituksen
paaministeri
Otto Wille Kuusinen
ja
pesapallon
kehittaja
Lauri "Tahko" Pihkala
. Ensimmainen pesapallo-ottelu pelattiin Lyseon pihalla. Myos kenraali
Taavetti Laatikainen
ja meteorologi
Matti Huutonen
ovat lyseosta valmistuneita. Tunnettuja lyseon entisia oppilaita ovat myos vuoden 2014 Miss Suomi
Lotta Hintsa
ja valokuvamalli
Julia Valimaki
.
Erityisesti vuonna 1892 lyseon 1. luokalla aloittaneet ja vuonna 1900 ylioppilaaksi tulleet oppilaat ovat Suomen poliittisessa historiassa merkittava joukko. Koko 8-vuotisen koulutaipaleen kavi yhdessa vain 5 oppilasta,
Edvard Gylling
,
Johannes Jaaskelainen
,
Martti Kovero
,
Otto Wille Kuusinen
ja Matti Rossi. Heista nelja ensimmaista olivat vuonna 1905 perustamassa Ylioppilaiden Sosialidemokraattista Yhdistysta. Talla luokalla oli pari vuotta myos
Sulo Wuolijoki
.
Kirjailija ja
reaalifantasia
-termin luoja
Pasi Ilmari Jaaskelainen
opettaa lyseossa aidinkielta ja kirjallisuutta. Runoilija
Einari Kovero
toimi aikoinaan koulun suomenkielen opettajana. Kansalaisaktivisti, maakuntaliiton johtaja
Erkki Vasama
toimi lyseon lehtorina 1960?1975.
Alumniyhdistys Jyvaskylan lyseon entisten oppilaiden yhdistys Jyly ry. on perustettu 1945.
Jyvaskylan Lyseon lukio tarjoaa kurssitarjottimillaan ja niiden ulkopuolella erittain paljon taito- ja taideaineiden kursseja seka projekteja. Osittain taito- ja taideaineet on integroitu.
[15]
Jaksoittain ilmestyy oppilaskunnan lehti nimelta
Osmopolitan
.
Lyseolla on useita
ystavyyskouluja
ympari maailmaa. Koulun kenties nakyvin projekti, Rytminvaihtoa-projekti, liittyy
Burkina Fason
paakaupungissa
Ouagadougoussa
sijaitsevaan Wend Manegda -kumppanuuskouluun.
[16]
Vuonna 2007 projekti sai Jyvaskylan kaupungin Hyva Kansainvalistyja -palkinnon, joka jaettiin tuolloin ensimmaista kertaa.
[17]
Lyseo on osallistunut myos muun muassa
CERN
- ja
EU
:n Comenius-projektiin.
[18]
[19]
Ensiksi mainittu on sisaltanyt tutkimuksia ja matkoja CERN:iin, toista on toteutettu Ranskan ystavyyskoululaisten kanssa.
Jyvaskylan Lyseon lukio jarjestaa opiskelijoilleen vuosittaisia vaihtoja Espanjaan, Isoon-Britanniaan, Ranskaan ja Saksaan.
- ↑
Toimipisteet ja kartat
Jyvaskylan koulutuskuntayhtyma Gradia, gradia.fi. Viitattu 1.6.2020.
- ↑
Jyvaskylan Lyseon lukio
Jyvaskylan kaupunki via peda.net. Viitattu 1.6.2020.
- ↑
Jyvaskylan lyseon museo
Jyvaskyla.fi. Viitattu 16.12.2013.
- ↑
Lyseon tiimilinjan vapaat opiskelijapaikat haussa
Gradia.fi
. 17.6.2022. Gradia.fi. Viitattu 10.4.2024.
- ↑
Terho Tornberg:
Uudet suurlukiot aloittavat saastopaineissa
8.1.2015. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 1.6.2020.
- ↑
Lukiokoulutuksen oppilaat
(xlsb)
(tieto loytyy klikkaamalla opetuksen jarjestajia, esimerkiksi "Jyvaskylan koulutuskuntayhtyma" tai "Vantaan kaupunki") Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen, vipunen.fi. Viitattu 1.6.2020.
- ↑
Gradia-lukiot
Gradia
. Viitattu 25.7.2018.
- ↑
Keski-Suomen museon historiaa
- ↑
Lyseon esittelya
. Web Archive.
- ↑
Seminaarinkatu 34 ? tontilla tapahtunutta: Kestikievari ja koulu
Kauppakadunlaudatur.fi
. Viitattu 16.12.2013.
- ↑
Jyvaskylan ylakaupungin reitti
- ↑
Lyseotalon satavuotisjuhlien puheita
- ↑
a
b
Sydanmaanlakka, Riina: Lyseon rehtori Osmo Polas: ”Lukiokoulutuksen pitaa saada kehittya”.
Suur-Jyvaskylan Lehti
, 10.9.2014, s. 1. Suur-Jyvaskyla: Suur-Jyvaskylan Lehti Oy.
Artikkelin verkkoversio
(PDF)
. Viitattu 7.6.2018.
- ↑
Lindfors, Jorma:
Legenda: Fid?in kuningas ja jumala oli Jyvaskylan Lyseon kasvatti
Ilta-Sanomat
. 3.10.2012. Viitattu 27.7.2018.
- ↑
Lyseon opetussuunnitelma
- ↑
Rytminvaihtoa-projekti
- ↑
Artikkeli Rytmin vaihtoa -projektista
- ↑
Lyseon CERN-sivut
- ↑
Aho Sonja, Arponen Minna, Tervo Marja:
Jyvaskylan Lyseon lukion aikuislinja - Comenius-projekti
(DOC)
1999. Jyvaskylan Lyseo. Viitattu 28.4.2008.
- Fredrikson, Erkki:
Lyseotalon vuosisata: Jyvaskylan lyseon paarakennuksen ja opinkaynnin vaiheita 1900-luvulla
. E. Fredrikson ja Jyly ry, 2002.
ISBN 952-5092-80-1
.