Just-in-time ( JIT ^[1] ) on teollisuudessa ja kaupassa kaytetty johtamisfilosofia ? logistinen varastonhallinta- ja tuotannonohjausstrategia , jonka tarkoituksena on parantaa tehokkuutta tuotanto - tai myyntiprosessin kokonaisuudessa. Menetelman nimi tulee englannin kielen ”juuri ajoissa” tarkoittavasta termista. Suomessa kaytetaan JIT-lyhenteen sijasta enemman termia JOT , joka tulee sanoista ” juuri oikeaan tarpeeseen ” ^[1] . JIT-mallin perusideana on toimittaa vain ja ainoastaan tarvittavia raaka-aineita tai tuotteita niita tarvitsevalle asiakkaalle vasta silloin kun niita tarvitaan, ja vain sen verran kuin niita tarvitaan. Asiakas tassa tarkoittaa seka loppuasiakasta etta sisaisia asiakkaita (kuten prosessin seuraavaa tyovaihetta).

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

JIT on tyypillinen menetelma tuotannon prosessinkehittamisessa ja laatujohtamisessa . Menetelma perustuu japanilaiseen johtamisfilosofiaan, ja sen tiedetaan kehittyneen Toyotan tehtailla.

Perusajatukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

JIT-menetelmalla halutaan vahentaa kaikkea turhaa (laatukustannuksia), kuten turhaa aikaa, resursseja, materiaaleja ja varastointia. Menetelma on omiaan vahentamaan tavaroiden varastoissa viettamaa aikaa, ja nain pienentamaan varastokustannuksia, mutta menetelman vaatimat tiheatahtiset kuljetukset tekevat siita soveltumattoman yrityksille, jotka pyrkivat minimoimaan logististen kuljetusten aiheuttamaa kuormitusta ymparistolle .

Valmistusteknisesta nakokulmasta katsottuna JIT tarkoittaa usein valmistussarjojen koon pienentamista. Tama taas lisaa asetusajoista johtuvien seisokkien maaraa. Kaytannossa joudutaan etsimaan oikeaa kustannusoptimia, esimerkiksi miettimalla yritykselle parhaiten sopivia sarjakokoja, asetusaikoja, seka mahdollista automaatiota ja tuotteiden modulointia ( massaraatalointi ).

Kaytannossa menetelma tarkoittaa sita etta oikea maara oikeita resursseja, kuten laitteita, materiaaleja ja henkiloita on saatavilla juuri (ja vain) oikeaan aikaan. Materiaalien oikeanaikainen saatavuus toteutetaan usein kanban -menetelman avulla. Kanbanin (kortin/signaalin) avulla seuraava tyovaihe viestittaa edelliselle, etta se tarvitsee lisaa ”tuotoksia” (esimerkiksi moduleja). Signaali on siis visuaalinen merkki tuotoksen puuttumisesta tai vahenemisesta.

Alihankinta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kanbanin lisaksi tarvitaan muun muassa luotettavia alihankkijoita , jotka toimittavat materiaalit juuri oikeaan aikaan ? eika taten varmuusvarastoja tarvita. Hyvat alihankintasuhteet perustuvat sopimuksiin, pitkaaikaiseen yhteistyohon, hyotyjen oikeudenmukaiseen jakamiseen, seka avoimeen kommunikointiin. Taman lisaksi toimittajat tarvitsevat mahdollisimman tarkkoja ennusteita toimitusmaarista. Koska ennustaminen on vaikeaa, avointa kommunikointia toteutetaan usein jopa antamalla kayttooikeudet toiminnanohjausjarjestelmaan tarkeimmille alihankkijoille. Parempaan ennustettavuuteen pyritaan usein myos juuri sarjakokoja pienentamalla ja lapimenoaikoja lyhentamalla, jolloin suurten sarjakokojen aiheuttamat heilahtelut tilausmaarissa pienenevat.

Esimerkki yrityksesta, joka on onnistuneesti siirtanyt JIT-menetelman kaytosta saadut kustannussaastot asiakkaille halvempien hintojen muodossa, ja nain saanut arvokkaan kilpailuedun, on yhdysvaltalainen Dell -tietokonevalmistaja. ^[2]

Tunnusluku , jolla voidaan verrata saman alan eri yrityksia JOT-toiminnan onnistumisen suhteen on varaston kiertonopeus .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Pouri, Reijo(2004): Businesslogistiikka , Suomen logistiikkayhdistys Ry.
• opetusmateriaalia ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• JIT historiaa

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]