Usko Johannes "Jussi" Turtola ( 1. marraskuuta 1897 Lehtimaki ? 29. elokuuta 1941 Pinkosalmi ) oli suomalainen sotilas ja jatkosodassa Ryhma J:n komentaja.

Turtolan vanhemmat olivat kirkkoherra Kaarle Kustaa Turtola ja Elin Maria (o.s Enqvist). He saivat 14 lasta, joista vain kahdeksan kasvoi aikuiseksi. Jussi Turtola avioitui vuonna 1932 Olga Magdalena (Matleena) Hjeltin kanssa. Pariskunnalle syntyi poika Heikki Juhani vuonna 1932 ja tytar Ritva Lisbet 1934 .

Sisallissodassa Jussi Turtola pyrki liittymaan valkoisten puolelle, mutta jai punaisten vangiksi Tampereen lahella. Han kuitenkin vapautui ja astui palvelukseen 2. Jaakarirykmentin VI pataljoonaan. Han jai rykmenttiinsa ja osallistui Viipurin upseerikokelaskurssille 1918-1919 ja myohemmin Kadettikouluun 1921-1922. Vuonna 1919 Turtola oli mukana Vienan retkikunnassa ystavansa Erkki Yrjanan kanssa. ^[1] Palveltuaan komppanianpaallikkona Savon Jaakarirykmentissa ja yleisesikunnassa 1925 han suoritti Sotakorkeakoulun yleisen osaston 3. kurssin 1926?1928. Taman jalkeen Turtola toimi yleisesikunnan operatiivisen toimiston paallikkona 1931-1935. Viipurin rykmentissa han toimi pataljoonankomentajana 1935?1937. Taistelukoulussa han oli 1937?1938.

Vuodesta 1938 Turtola sijoitettiin yleisesikunnan huolto- ja kulkulaitostoimiston paallikoksi toimien tehtavassa talvisodan ajan. Talvisodan jalkeen hanet maarattiin paamajaan perustetun evakuoimistoimiston paallikoksi. Tammikuusta 1941 hanesta tuli paaesikunnan huolto-osaston rautatiekuljetustoimiston paallikko. Jatkosodassa 12.6.1941 Turtola komennettiin Jalkavakirykmentti 53 :n komentajaksi. Rykmentti kuului 3.Divisioonaan , joka taas kuului III armeijakuntaan . Armeijakunnan komentajana toimi kenraali Hjalmar Siilasvuo . Turtolan komentamat joukot hyokkasivat aluksi kohti Kiestinkia sivustalta. Koska joukot etenivat parhaiten koko Lapin rintamalla, tehtiin siita paasuunta.

Turtola johti myos Ryhma J :a, mutta erimielisyyksien vuoksi Siilasvuo siirsi hanet takaisin JR 53:n komentajaksi. Hanen rykmenttinsa jai mottiin Kiestingin itapuolella elokuussa 1941. Turtolan veljenpojan Martti Turtolan mukaan hanen epaonneksi koitui saksalaisten joukkojen heikkous, toiseksi suomalaisen ylijohdon heikkous ja Siilasvuon kunnianhimo. ^[2]

Turtola kaatui Pinkosalmella 29. elokuuta klo 16.40 ollessaan pienen tiedusteluryhman johtajana. Seuraavana paivana everstiluutnantti Turtola ylennettiin postuumisti everstiksi ja 12. syyskuuta hanelle myonnettiin 1. luokan vapaudenristi miekkojen kera.

• Raunio Ari & Kilin, Juri:  Jatkosodan hyokkaystaisteluja 1941 . Karttakeskus, 2007, s. 188. ISBN 978-951-593-069-9 .

• Turtola, Martti :  Kylla taalla kaatuakin voidaan : suomalainen upseerinkohtalo 1941 . Helsinki : Otava, 2000. ISBN 951-1-15449-4 .

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Suomi (KANTO) Yhdysvallat