Juhani Arajarvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Juhani Arajarvi
Suomen valtiovarainministeri
Edeltaja -
Seuraaja Kaarlo Castren
Henkilotiedot
Syntynyt 25. heinakuuta 1867
Urjala
Kuollut 13. marraskuuta 1941  (74 vuotta)
Helsinki
Tiedot
Puolue Suomalainen puolue

Juhani Arajarvi (vuoteen 1906 Alin , 25. heinakuuta 1867 Urjala ? 13. marraskuuta 1941 Helsinki ) oli suomalainen pankinjohtaja, poliitikko ja ministeri. [1] [2]

Juhani Arajarven vanhemmat olivat tyonjohtaja Johan Kristian Alin ja Regina Eerola. Han paasi ylioppilaaksi 1888 Hameenlinnan lyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1891 ja filosofian maisteriksi 1894 suorittaen myos teologian opintoja. [2] [1]

Arajarvi oli Viipuri -lehden paatoimittajana 1894?1896, Kymenlaakson kansanopiston johtajana 1896?1903 ja sen jalkeen Kansallis-Osake-Pankin konttorinjohtajana Kotkassa 1903?1906 ja Tampereella 1906?1918 ja viimeksi pankin johtokunnan jasenena Helsingissa 1918?1939. [2] [1]

Arajarvi oli porvarissaadyssa Kotkan edustaja saatyvaltiopaivilla 1904?1905 . [3] Suomalaisen puolueen ja Kokoomuksen kansanedustaja han oli 1907?1914, 1917?1918 ja 1919?1922 seka valtiovaraintoimituskunnan paallikko (eli valtiovarainministeri ) Svinhufvudin I ja Paasikiven I hallituksissa eli senaateissa 1917?1918. Kaikkiaan Arajarvi toimi senaattorina (ministerina) 366 paivaa. Arajarvi on yksi Suomen itsenaisyysjulistuksen allekirjoittajista. Han ajoi lapi kaupan jolla Suomen valtio osti lokakuussa 1918 61,1 % norjalaisomistuksessa olleen Aktiebolaget W. Gutzeit & Co :n (myohemmin Enso-Gutzeit Oy ) osakkeista. Arajarvelle myonnettiin ministerin arvonimi 1918. [4]

Arajarvi toimi myos maanviljelijana Vihdin Olkkalassa omistaen siella 1929?1938 ja 1940?1941 600 hehtaarin kokoisen Kourlan kartanon . Han oli mukana useissa asuinpaikkakuntiensa kotiseutuhenkisissa hankkeissa, muun muassa perustamassa kansanopistoa Kymenlaaksoon . Sukujuuriltaan han oli hamalaista sukua Urjalan ja Akaan seudulta. Arajarven isa oli Urjalan Honkolan kartanon tyonjohtaja ja puoliso vuodesta 1896 Sofie Fredrique Charpentier , jonka vanhemmat olivat kapteeni Carl Axel Theodor Charpentier ja Marie Constance Forsten. Pariskunnan vuonna 1917 syntynyt poika reservin kornetti Matti Risto Juhaninpoika Arajarvi kaatui Talvisodassa maaliskuussa 1940. Juhani Arajarven kuoltua Kourlan kartanon omisti hanen nuorin tyttarensa Eeva Arajarvi (s. 1920) joka oli naimisissa varatuomari Kaarlo Tuurnan kanssa. [5] [4] Arajarven toinen tytar Kerttu oli naimisissa 1920- ja 30-lukujen Suomen urheilutoiminnassa nakyvan persoonan Vaino Teivaalan kanssa. [6]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. a b c Aikalaiskirja 1934
  2. a b c Ylioppilasmatrikkeli 1853?1899
  3. Sigurd Nordenstreng:  Porvarissaadyn historia Suomen valtiopaivilla 1809?1906: Osa V , s. 7?9. Helsinki: Otava, 1921.
  4. a b Olkkalan kylan historiaa : Kartanoiden myohemmat omistussuhteet
  5. Anon.:  Isanmaan puolesta. Talvisodassa 1939-1940 kaatuneiden upseereiden elamakerrasto . Werner Soderstrom Osakeyhtio, 1949. Sivu 24.
  6. Kuka kukin oli (Viitattu 7.4.2020)

Kirjallisuutta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  • Kalevi Kalemaa  : Itsenaisyyssenaattori : Juhani Arajarven elama ja tyo . Ilkka ja Erkki-Juhani Taipale, Helsinki 2009, toinen uudistettu painos 2016 ISBN 9789529371419
  • Eero Tuurna  : Sofie ja Juhani Arajarvi : isovanhempiemme elamanvaiheita  ; perustuu tekijan aiemmin julkaisemiin kirjasiin Kirjeita Vaasasta seka lyhyt johdanto Juhani Arajarven (1867?1941) vaiheisiin , Matti Arajarven kunnian tie ja Isoaitimme suku : johdatus Constance Forstenin, Marie Charpentierin ja Sofie Arajarven vaiheisiin , toimitus ja esipuhe Erkki-Juhani Taipale ja Ilkka Taipale . Erkki-Juhani Taipale ? Ilkka Taipale, Lempaala 2017

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Edeltaja:
-
Suomen valtiovarainministeri
1917 ? 1918
Seuraaja:
Kaarlo Castren