Juhani Arajarvi
(vuoteen 1906
Alin
,
25. heinakuuta
1867
Urjala
?
13. marraskuuta
1941
Helsinki
) oli suomalainen pankinjohtaja,
poliitikko
ja ministeri.
[1]
[2]
Juhani Arajarven vanhemmat olivat tyonjohtaja Johan Kristian Alin ja Regina Eerola. Han paasi ylioppilaaksi 1888
Hameenlinnan lyseosta
ja valmistui
Helsingin yliopistosta
filosofian kandidaatiksi 1891 ja filosofian maisteriksi 1894 suorittaen myos
teologian
opintoja.
[2]
[1]
Arajarvi oli
Viipuri
-lehden paatoimittajana 1894?1896, Kymenlaakson
kansanopiston
johtajana 1896?1903 ja sen jalkeen
Kansallis-Osake-Pankin
konttorinjohtajana Kotkassa 1903?1906 ja Tampereella 1906?1918 ja viimeksi pankin johtokunnan jasenena Helsingissa 1918?1939.
[2]
[1]
Arajarvi oli
porvarissaadyssa
Kotkan
edustaja saatyvaltiopaivilla
1904?1905
.
[3]
Suomalaisen puolueen
ja
Kokoomuksen
kansanedustaja han oli 1907?1914, 1917?1918 ja 1919?1922 seka valtiovaraintoimituskunnan paallikko (eli
valtiovarainministeri
)
Svinhufvudin I
ja
Paasikiven I
hallituksissa eli senaateissa 1917?1918. Kaikkiaan Arajarvi toimi senaattorina (ministerina) 366 paivaa. Arajarvi on yksi
Suomen itsenaisyysjulistuksen
allekirjoittajista. Han ajoi lapi kaupan jolla Suomen valtio osti lokakuussa 1918 61,1 % norjalaisomistuksessa olleen
Aktiebolaget W. Gutzeit & Co
:n (myohemmin
Enso-Gutzeit Oy
) osakkeista. Arajarvelle myonnettiin
ministerin
arvonimi 1918.
[4]
Arajarvi toimi myos maanviljelijana
Vihdin
Olkkalassa
omistaen siella 1929?1938 ja 1940?1941 600 hehtaarin kokoisen
Kourlan kartanon
. Han oli mukana useissa asuinpaikkakuntiensa kotiseutuhenkisissa hankkeissa, muun muassa perustamassa kansanopistoa
Kymenlaaksoon
. Sukujuuriltaan han oli hamalaista sukua Urjalan ja
Akaan
seudulta. Arajarven isa oli Urjalan
Honkolan kartanon
tyonjohtaja ja puoliso vuodesta 1896 Sofie Fredrique
Charpentier
, jonka vanhemmat olivat kapteeni Carl Axel Theodor Charpentier ja Marie Constance Forsten. Pariskunnan vuonna 1917 syntynyt poika reservin
kornetti
Matti Risto Juhaninpoika Arajarvi kaatui
Talvisodassa
maaliskuussa 1940. Juhani Arajarven kuoltua Kourlan kartanon omisti hanen nuorin tyttarensa Eeva Arajarvi (s. 1920) joka oli naimisissa varatuomari Kaarlo Tuurnan kanssa.
[5]
[4]
Arajarven toinen tytar Kerttu oli naimisissa 1920- ja 30-lukujen Suomen urheilutoiminnassa nakyvan persoonan
Vaino Teivaalan
kanssa.
[6]
- Kalevi Kalemaa
:
Itsenaisyyssenaattori : Juhani Arajarven elama ja tyo
. Ilkka ja Erkki-Juhani Taipale, Helsinki 2009, toinen uudistettu painos 2016
ISBN 9789529371419
- Eero Tuurna
:
Sofie ja Juhani Arajarvi : isovanhempiemme elamanvaiheita
; perustuu tekijan aiemmin julkaisemiin kirjasiin
Kirjeita Vaasasta
seka
lyhyt johdanto Juhani Arajarven (1867?1941) vaiheisiin
,
Matti Arajarven kunnian tie
ja
Isoaitimme suku : johdatus Constance Forstenin, Marie Charpentierin ja Sofie Arajarven vaiheisiin
, toimitus ja esipuhe
Erkki-Juhani Taipale
ja
Ilkka Taipale
. Erkki-Juhani Taipale ? Ilkka Taipale, Lempaala 2017
Suomalaisen puolueen kansanedustajat
Kansallisen kokoomuspuolueen kansanedustajat
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
|