John Davison Rockefeller, Sr.
(
8. heinakuuta
1839
Richford
,
New York
?
23. toukokuuta
1937
Ormond Beach
,
Florida
) oli yhdysvaltalainen liikemies, joka perusti maailman suurimman oljy-yhtion
Standard Oilin
ja oli aikanaan maailman rikkain mies. Rockefellerin kuollessa vuonna 1937 hanen omaisuutensa arveltiin olevan 1,4 miljardia
Yhdysvaltain dollaria
, mika olisi nykyrahaksi muunnettuna mittava omaisuus.
Rockefeller 18-vuotiaana
John Davison Rockefeller syntyi Richfordissa,
New Yorkin osavaltiossa
8. heinakuuta 1839 kuusilapsisen keskiluokkaisen perheen toiseksi vanhimmaksi lapseksi.
[4]
Johnin isa William "Devil Bill" Avery Rockefeller (1810?1906) oli seura- ja myyntimies, joka matkusteli ja myi patenttilaakkeita. Johnin aiti Eliza Rockefeller (1813?1889) halusi lapsistaan rehellisia ja yritteliaita kansalaisia eika saastellyt vitsaa saantojensa valvomisessa. Muuan opettaja kuvasi kolmea Rockefellerin veljesta seuraavasti: ”Alykkaita poikia, joiden saattoi arvata viela saavan maailmassa jotain aikaan.” John ei pitanyt itseaan hyvana oppilaana. Matematiikka oli oikeastaan ainoa oppiaine, jonka han hallitsi, mutta kemiakaan ei tuntunut vaikealta. Tulevissa oljybisneksissa nama oppiaineet olivat valttia.
[5]
Rockefeller aloitti liiketoimensa varhain: koulupaivan alussa hanella oli tapana menna ostamaan makeisia, jotka han sitten myi valitunnilla kaksinkertaiseen hintaan. Han lainasi myos rahaa korkoa vastaan. John kavi kansakoulun ja myohemmin kirjanpitokoulua. 16-vuotiaana han sai oikean tyopaikan toimistoapulaisena ja jatti kirjanpitokoulun kesken. Koulunkaynnin ohessa han teki liiketoimia. Han oli kiinnostunut matematiikasta ja kemiasta. Alle 20-vuotiaana han perusti englantilaisen kumppaninsa Maurice B. Clarkin kanssa valitysliikkeen,
[4]
jonka toimialaan kuuluivat vilja, heina ja liha. Yritykseen liittyi myohemmin kaksi Clarkin veljea. John oli jarjestelmallinen ja kaytannollinen periaatteiden ihminen, joka ajatteli kaiken etukateen. Han kunnioitti lakeja ja saantoja ja toimi niiden mukaan. Huolimattomuutta ja laiskuutta John piti syntina ja ajanhaaskauksena. Han ei pelannyt tuoda julki omia aatteitaan, silla hanen kannattamansa arvot olivat perinteisia ja hyvaksi havaittuja. John oli ”yksinyrittaja”, mutta sisimmassaan han uskoi yhteistyohon. Uskonnollisuus oli hanelle tarkea elaman osa-alue, eika han unohtanut tata jakaessaan myohemmin satoja miljoonia dollareita lahjoituksia. Hanelta kysyttiin, miksi han aikoo, kun tulee isoksi. Vastauksena oli: ”Aion hankkia paljon rahaa.”
Pian Rockefeller kuuli, etta
Kaliforniasta
oli loydetty oljya. Sita ei osattu viela porata eika hyodyntaa, mutta Rockefeller naki kuitenkin oljyn tarjoamat suunnattomat mahdollisuudet. Vaestonkasvun takia oljyn kysynta lisaantyi, joten syntyi uusia ja isompia tehtaita ja oljynjalostamoita. Ihmiset keksivat uusia koneita ja laitteita, jotka tarvitsivat oljya voiteluaineeksi. Naihin kuului myos
hoyrykone
, jonka ansiosta maahan pystyttiin poraamaan reikia ja pumppaamaan oljya. Oljylamppujen yleistyessa tavalliset ihmiset tarvitsivat oljya, ja uudet keksinnot, kuten autot ja lentokoneet, moninkertaistivat kysynnan.
Kaikki ryntasivat etsimaan ”mustaa kultaa” ja monet rikastuivat hetkessa. Johnin yhtiokumppani Maurice B. Clark tunsi englantilaisen uutteran kemistin Samuel Andrewsin, joka oli ensimmaisena alkanut tuottaa lamppuoljya toisen englantilaisen, John Alexanderin kanssa. Samuel Andrewsin kanssa John pohti ja punnitsi oljynjalostamon perustamisen mahdollisuuksia kolmen vuoden ajan. Ajatus naytti lupaavalta, ja Rockefeller perusti Andrewsin, tahanastisen yhtiotoverinsa Clarkin ja taman kahden veljen kanssa oljynjalostamon, joka sai nimekseen Andrews & Clark Co. Tarkoituksena oli tuottaa lamppuoljya.
Rockefeller meni naimisiin Laura Celesta Spelmanin kanssa. Tyton isa oli varakas liikemies, joka ei tinkinyt tiukoista mielipiteistaan. Toimelias 25-vuotias nuorukainen kuitenkin miellytti hanta: koska Rockefeller oli osakkaana huomattavassa valitysliikkeessa ja oljynjalostamossa seka jasenena vakuutusyhtion ja pankin johtokunnassa, Spelmanin isan mielesta John naytti olevan oikealla tiella, joka johtaisi viela kunniaan ja rikkauteen. Spelmanin aiti ei pitanyt Johnista, mutta lopulta han myontyi, ja nuoret menivat naimisiin.
Vuonna 1865 oljynjalostamo alkoi kehittya Rockefellerin ollessa 26-vuotias. Clarkin veljekset olivat tyytyvaisia, mutta Rockefellerin mielesta kehitys oli liian hidasta. Han halusi laajentaa yritysta lainarahalla. Yksimielisyyteen ei paasty, koska Clarkin veljekset pelkasivat liian suuria sitoumuksia. Sisallissotakin jatkui kaiken lisaksi. Teknikko Andrews ei ottanut kantaa asiaan, mutta puolusti aina Rockefellerin mielipiteita. John antoi suunnitelmansa mukaan sanomalehdelle tiedon, etta yhtion jasenet aikoisivat erota. Seuraavana aamuna veljekset huomasivat uutisen lehdesta. John kielsi kaiken, kun Clarkin veljekset syyttivat hanta jutusta. Seuraavana aamuna veljekset tulivat toihin lakimies mukanaan; he olivat paattaneet huutokaupata yhtion Rockefellerin ja heidan kesken. Nain Rockefeller oli ajatellut alusta asti. Andrews oli Rockefellerin puolella. Huutokauppa alkoi 500 dollarista. 72 500 dollarilla yritys siirtyi Rockefellerille. Sitten Clarkit lahtivat omille teilleen, eivatka tavanneet enaa hanta. Yrityksen nimi oli tasta lahtien Rockefeller & Andrews. Yhtiokumppaniksi tuli viela Rockefellerin nuorempi veli
William
. Yritys hankki omistukseensa lukuisia uusia oljynjalostamoita ja laajeni nimella Rockefeller, Andrews & Flagler.
[5]
Yhtio menestyi hyvin, koska silla oli kaytossa kemisti Andrewsin uusi oljynjalostusmenetelma. Rockefeller kykeni lyomaan kilpailijansa markkinoilla, silla han pystyi myymaan heita kauemmin tappiolla. Tama johti kilpailijoiden konkursseihin, jolloin Rockefeller paasi ostamaan kilpailijansa. Monista esteista huolimatta hanen yrityksestaan oli tullut mahtitekija valtakunnassa. Rockefellerin paamaarana oli tulla ”oljymaailman yksinvaltiaaksi”, joka keneltakaan kysymatta saattaisi maarata oljyjen hinnat. Hanelle kelpasivat kaikki keinot, kun oli kysymyksessa kilpailevan yrityksen ostaminen, tuhoaminen tai alistaminen. Rockefellerin onnistui saada eraan tytaryhtionsa valityksella oljynkuljetuksilleen tavallista alemmat rautatierahdit. Han rakennutti omia sailiolaivoja ja lahetti niilla tuotteitaan kaikkialle maailmaan. Hanen ei tarvinnut kuljettaa oljyaan tynnyreissa, vaan hanen oljyputkensa ulottuivat haaroineen kaikkialle. Milloin jonkin osavaltion lait asettivat esteita oljyputkien rakentamiselle, turvauduttiin rahaan, tarpeen tullen lahjuksiin.
Rockefeller vuonna 1875
Rockefeller perusti
Standard Oil
-yhtion, joka oli pian tuottoisa. Han rankaisi ankarasti huolimattomuudesta ja tuhlailusta. Han perusti The South Improvement Companyn, jonka tarkoituksena oli perustaa
kartelli
. Sen avulla saataisiin huomattava alennus rautatiekuljetuksista.
Pennsylvanian
oikeusistuin tuomitsi myohemmin Rockefellerin toiminnan, ja yhtio jouduttiin purkamaan.
Yhtio alkoi toteuttaa ennennakemattoman laajaa mainoskampanjaa. Sen oljyvaunu ilmestyi asiakkaan ovelle. Varattomalle vaestolle jaettiin kaikkialla maailmassa ilmaiseksi oljylamppuja, eika aikaakaan, kun oljynmyyja ilmestyi jalleen ovelle ja sai tietysti useimmiten tavaransa kaupaksi. Suurimmat kilpailijat joutuivat myymaan yrityksensa Rockefellerille. Han jatkoi tehokasta liiketoimintaa ja sai
monopoliaseman
oljyalalla. Vuonna 1872 Clevelandin 31 oljynjalostamosta 26 oli liitetty Standard Oiliin. Rockefeller laajensi toimintaansa
Pittsburghiin
,
Philadelphiaan
ja New Yorkiin. Han rakensi putkia, hankki omia sailiovaunuja ja perusti tehtaita valmistamaan oljynkuljetusvaunuja. Rockefeller osti myos proomuja ja hinaajia hoitamaan laivausta New Yorkin satamassa. Lainsaadanto tuli esteeksi toiminnan laajentumiselle ulkomaille. Rockefeller palkkasi lakimiehia jarjestamaan asian. Lakimiehet keksivat ratkaisun luomalla kasitteen trusti. Standard Oilin osakkeenomistajat luovuttivat arvopaperinsa yhdeksalle uskotulle miehelle (
trustees
) vuonna 1882.
Trustin paaoma oli 70 miljoonaa dollaria ja kolmen vuoden kuluttua jo 95 miljoonaa dollaria. Se oli tuolloin maailman suurin oljy-yhtio. Standard Oil oli monopoliasemassa alallaan eli ainoa oljyntuottaja. Monopoliasemaan paasseita trusteja oli muillakin aloilla, esimerkiksi terasteollisuudessa ja pankkitoiminnassa. Uudet keksinnot, kuten auto ja lentokone, moninkertaistivat Rockefellerin oljyimperiumin ja hanen henkilokohtaisen varallisuutensa. Suuryhtioiden toimintaa yritettiin rajoittaa lainsaadannolla. Lainsaadanto tuli lopulta esteeksi myos Standard Oilille, ja se pilkottiin 34 osaan toukokuussa 1911 Yhdysvaltain Korkeimman oikeuden paatoksella. Tuolloin Standard Oilin hallussa oli 64 % Yhdysvaltojen oljynjalostusalasta. Pilkkominen synnytti useita uusia oljy-yhtioita, ja monissa naista esiintyi viela Standard Oilin nimi, esimerkiksi
- Standard Oil of New York
- Standard Oil of Colorado
- Standard Oil of Missouri
- Standard Oil of Brazil.
Syntyneista yhtioista tutuimpia ovat
Esso
Oy ja
Mobil
Oy, jotka yhdistyivat 1999
Exxon Mobiliksi
. Rockefellerit eivat enaa jatkaneet naiden ”kruununperijoiden” johdossa, vaikka Standard Oil oli sukuyritys.
Rockefeller vetaytyi oljyalalta vuonna 1895, jolloin hanta pidettiin maailman rikkaimpana, mutta myos Amerikan epasuosituimpana julkisuuden henkilona hanen julmien liiketoimiensa vuoksi. Taman jalkeen John Rockefeller alkoi kuitenkin niittaa mainetta suurilla lahjoituksilla lahinna laaketieteellisiin tutkimuksiin. Hanen nimellaan toimivia yliopistoja ja tutkimuslaitoksia on vielakin Amerikassa. Han keskittyi koko loppuelamansa ajan tuhlaamaan rahojaan ja pelaamaan
golfia
. John D. Rockefellerin lahjoituksista sai alkunsa muun muassa
Chicagon yliopisto
ja laaketieteen tutkimusta harjoittava
Rockefeller-instituutti
. Vauraimmillaan hanen on arvioitu olleen maailman kaikkien aikojen rikkain ihminen, kun otetaan huomioon
inflaatio
. Hanen omaisuutensa maaraksi on arvioitu 900 miljoonaa dollaria ennen ensimmaista maailmansotaa. Hanen lahjoitustensa maaran arvioidaan olleen noin 600 miljoonaa dollaria.
John D. Rockefeller oli vakaumuksellinen
baptisti
. Muiden hyvantekevaisyyskohteiden lisaksi han lahjoitti suuria summia baptistilahetykselle ja muille kirkollisille kohteille.
Rockefeller kuoli 97-vuotiaana
arterioskleroosiin
23. toukokuuta vuonna 1937 kotonaan
Ormond Beachilla
,
Floridassa
. Rockefeller haudattiin Lake View’n hautausmaalle
Clevelandiin
,
Ohioon
. Hanen vanhin poikansa
John D. Rockefeller, Jr.
jatkoi yhtion johdossa.
Rockefeller n. 1914
John D. Rockefeller perusti
Rockefeller-saation
vuonna 1913. Sen tarkoituksena on edistaa ihmiskunnan hyvinvointia koko maailmassa. Saatio tekee muun muassa laaketieteellisia ja kehitysvammatutkimuksia ja toimii maailmanlaajuisesti. Rockefellerin saation lahjarahasto oli noin 3,1 miljardia dollaria vuonna 2001.
Rockefeller Center
on New Yorkissa sijaitseva rakennuskokonaisuus, joka kasittaa yhteensa 19 pilvenpiirtajaa. Rockefellerien suku rakennutti rakennukset vuosina 1932?1939 paaasiassa John D. Rockefellerin rahoilla. Rockefeller Centeria hallitsee 69-kerroksinen
GE Building
. Rakennuksessa sijaitsee Rockefellerin suvun johtopaikka.
Rockefeller antoi lahjoituksen, jolla perustettiin
Chicagoon
yliopisto vuonna 1890. Taman taloustieteen kehdoksi kutsutun yliopiston varat ovat nykyaan noin 3,3 miljardia euroa.
Rockefeller Institute for Medical Research -tutkimuslaitos perustettiin vuonna 1901. Vuonna 1965 toimintaa laajennettiin kattamaan myos koulutus, ja laitos vaihtoi nimensa Rockefeller Universityksi. Sen tutkijat ovat saaneet yhteensa 23
Nobel-palkintoa
vuosina 1912?2003. Rockefeller-yliopisto sijaitsee
New Yorkissa
.
Vuonna 1902 Rockefellerin omaisuuden arvo oli 200 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Hanen kuolemansa aikoihin 1937 hanen omaisuutensa arvo oli 1,4 miljardia dollaria. Kun otetaan huomioon inflaatio ja verrataan tuolloista ja nykyista kansantalouden kokoa, J. D. Rockefeller on selvasti rikkain koskaan elanyt ihminen.
[6]
On arvioitu, etta Rockefellerin omaisuus olisi vastannut vuonna 2008 noin 318
[7]
?336
[8]
:ta miljardia dollaria, kun omaisuuden ja koko Yhdysvaltain kansantalouden valiset kokosuhteet siirretaan nykypaivaan.
John Singer Sargent
,
John D. Rockefeller
, 1917.
Rockefeller avioitui vuonna 1864
Laura Spelmanin
(1839?1915) kanssa. Pari sai viisi lasta; nelja tytarta ja yhden pojan:
- Chernow, Ron:
Titan. The Life of John D. Rockefeller, Sr
. New York: Random House, 1998.
(englanniksi)
- Coffey, Ellen Greenman:
John D. Rockefeller, Empire Builder
. Englewood Cliffs, New Jersey: Silver Burdett, 1989.
(englanniksi)
- Harr, John Ensor & Peter J. Johnson:
The Rockefeller Century
. New York: Scribner, 1988.
(englanniksi)
- Harr, John Ensor & Peter J. Johnson:
The Rockefeller Conscience. An American Family in Public and in Private
. New York: Scribner, 1991.
(englanniksi)
- Nevins, Allan:
Study in Power. John D. Rockefeller, Industrialist and Philanthropist
. Norwalk, Connecticut: Easton Press, 1989.
(englanniksi)
- Segall, Grant:
John D. Rockefeller: Anointed With Oil
. New York: Oxford University Press, 2001.
(englanniksi)
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|