Johdannaissuure
on
suure
, eli jonkin asian tai esineen
mitattava
ominaisuus, joka voidaan maaritella
perussuureiden
yksinkertaisten laskutoimitusten kuten tulon, osamaaran ja murtopotenssien avulla. Perussuureita ovat
pituus
,
massa
,
aika
,
sahkovirta
,
lampotila
,
ainemaara
ja
valovoima
[1]
. Esimerkiksi
nopeus
saadaan pituuden ja ajan osamaarana, joten se on johdannaissuure. Perussuureiden yksikoita kutsutaan
perusyksikoiksi
ja johdannaissuureiden yksikoita kutsutaan
johdannaisyksikoiksi
.
Kattavaa luetteloa mahdollisista johdannaissuureista ei ole olemassa, koska perussuureista ja jo maaritellyista johdannaissuureista voidaan maaritella uusia johdannaissuureita periaatteessa rajattomasti.
[2]
Johdannaissuure saadaan suorittamalla laskutoimituksia perussuureilla. Esimerkiksi suure
nopeus
[2]
maaritellaan kuljetun matkan eli
pituuden
ja kulkuun kaytetyn
ajan
osamaarana
Nopeuden yksikko saadaan samalla tavalla laskemalla pituuden (
m
eli metri) ja ajan yksikon (
s
, sekunti) osamaara
Johdannaissuureiden johdannaisyksikot lasketaan samalla tavalla kuin ne maaritellaan. Kaikki johdannaisyksikot voidaan ilmaista perusyksikoista johdettuina lausekkeina. Muutamilla niista on kuitenkin erityisnimia, esimerkiksi
voiman
yksikko
newton
(1 N = 1 kg·m/s
2
) ja
energian
yksikko
joule
(1 J = 1 kg·m
2
/s
2
) seka monet naiden ja
ampeerin
avulla johdetut sahkosuureiden yksikot.
Pituuden avulla johdetuilla suureilla ilmaistaan tilaan liittyvia asioita. Naiden yksikot johdetaan pituuden yksikon metrin tuloina ja osamaarina. Lisaksi pituussuureiden asennot voidaan ilmaista tason- tai tilan kulmasuureilla.
[3]
Pituuden ja ajan avulla johdetaan liiketiloihin liittyvia suureita.
[3]
Pituuden, ajan ja massan avulla johdetaan paineeseen, voimaan ja energiaan liittyvia suureita.
[3]
Mitattava suure
|
Suureen tunnus
|
Yksikon nimi
|
Yksikon tunnus
|
Perusyksikoilla
|
Johdannaisyksikoilla
|
voima
|
F
|
newton
|
N
|
kg·m·s
-2
|
|
energia
|
E
|
joule
|
J
|
kg·m
2
s
-2
|
Nm
|
paine
|
p
|
pascal
|
Pa
|
kg·m
-1
s
-2
|
N/m
2
|
teho
|
P
|
watti
|
W
|
kg·m
2
s
-3
|
J/s
|
Samalla periaatteella kuin edellakin.
[3]
- Newell, David B. & Tiesinga, Eite (toimittajat):
The International System of Units (SI)
. NIST Special Publication 330. Gaithersburg, Maryland, USA: Physical Measurement Laboratory National Institute of Standards and Technology, 2019.
Teoksen verkkoversio
(PDF)
(viitattu 24.2.2021).
doi
:
10.6028/NIST.SP.330-2019
.
(englanniksi)
- ↑
Newell, David B. & Tiesinga, Eite (toim.): The International System of Units (SI), 2019, s.6?11
- ↑
a
b
Newell, David B. & Tiesinga, Eite (toim.): The International System of Units (SI), 2019, s.13?14
- ↑
a
b
c
d
Newell, David B. & Tiesinga, Eite (toim.): The International System of Units (SI), 2019, s.14?19
- ↑
a
b
International Bureau of Weights and Measures:
SI:n perussuureista tehdyt johdannaissuureet
- ↑
a
b
International Bureau of Weights and Measures:
SI:n koherentit johdannaissuureet
- ↑
Milton, Hans J.:
Recommended Practice for the Use of Metric (SI) Units in Building Design and Construction
. U.S. Department of Commerce / National Bureau of Standards, 1977.
Teoksen verkkoversio
(viitattu 20.2.2021).
(englanniksi)
- ↑
Dybkær, Rene: The tortuous road to the adoption of katal for the expression of catalytic activity by the General Conference on Weights and Measures.
Clinical Chemistry
, maaliskuu 2002, 48. vsk, nro 3, s. 586?590. PubMed:
11861460
.
ISSN 0009-9147
.
Artikkelin verkkoversio
. Viitattu 20.2.2021.