Owens pituushypyssa Berliinin olympialaisissa vuonna 1936
James Cleveland ”Jesse” Owens
(
12. syyskuuta
1913
Oakville
,
Alabama
,
Yhdysvallat
?
31. maaliskuuta
1980
Tucson
,
Arizona
, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen yleisurheilija. Han voitti
Berliinin olympialaisissa 1936
nelja kultamitalia, ja hanella oli samanaikaisesti hallussaan kaikki
pikajuoksujen
seka
pituushypyn
maailmanennatykset. Urheilu-uransa jalkeen Owens menestyi hyvin yritysten puhemiehena, jarjestotehtavissa ja hyvantahdon lahettilaana.
James Cleveland Owens syntyi 12. syyskuuta 1913 Oakvillessa
Lawrencen piirikunnassa
Alabamassa Henry ja Emma Owensin kymmenlapsisen
afroamerikkalaisen
perheen yhdeksanneksi lapseksi. Pian
ensimmaisen maailmansodan
jalkeen perhe muutti pohjoiseen
Clevelandiin
Ohioon
, mista isa sai toita teollisuudessa. Tarinan mukaan Jamesin opettaja kuuli pojan lempinimen ”J. C.” vaarin ”Jesse”, minka jalkeen poika tunnettiin Jessena. Myohemmin perhe joutui ahdinkoon
suuren laman
ja isan auto-onnettomuuden seurauksena. Saadakseen paremmin toita Owens kirjautui vuonna 1930 teknilliseen lukioon.
[1]
Owens vuonna 1936.
Owensista kehittyi lukionsa tahtiurheilija
pituushypyssa
ja
pikajuoksussa
. Han hallitsi lukioiden valisia kilpailuja ja haastoi vuonna 1933 jo maailman parhaat pikajuoksijat
Amateur Athletic Union
-liiton kilpailuissa. Owens sai yliopistoilta urheilijastipenditarjouksia, ja han valitsi
Ohion osavaltionyliopiston
. Han puhui tuolloin kaytantona ollutta
rotuerottelua
vastaan mutta ei hyokannyt sita vastaan samalla tavoin suoraan kuin jotkin hanen mustista tovereistaan vaan kannatti maltillisia mustien jarjestoja, kuten
Urban Leagueta
.
[1]
Owens rikkoi toukokuussa 1935
Ann Arborissa
yliopistojen valisissa kilpailuissa vajaan tunnin aikana maailmanennatykset pituushypyssa (813),
220 jaardin juoksussa
(20,3) ja 220 jaardin matalien aitojen juoksussa (22,6) seka sivusi
100 jaardin juoksun
maailmanennatysta (9,4).
[2]
[3]
Owens tuki aluksi ehdotettua olympiaboikottia vuoden
1936 Berliinin kisoihin
natsi-Saksan harjoittamien sortotoimien vuoksi, mutta muutti mielensa. Berliinin olympiakisoissa Owens nousi tahdeksi. Han voitti nelja kultamitalia: 100 metrin juoksun (10,3, olympiaennatys), 200 metrin juoksun (20,7, maailmanennatys), pituushypyn (806) seka pikaviestijuoksun Yhdysvaltojen joukkueessa.
[2]
Owensin menestys nahtiin takaiskuksi natsien teorioille valkoisten ja arjalaisten rodullisesta paremmuudesta.
[1]
Tunnetun uskomuksen mukaan Saksan johtaja
Adolf Hitler
kieltaytyi kattelemasta Owensia, mutta Owens itse kiistaa taman. Han kertoi Hitlerin heiluttaneen hanelle ja heiluttaneen itse takaisin. Hitler katteli ensimmaisena kisapaivana saksalaiset voittajat. Olympiakomitea pyysi hanta kattelemaan kaikki tai ei ketaan, ja Hitler valitsi jalkimmaisen.
[4]
[5]
[6]
Owens ystavystyi kisojen aikana saksalaisen kilpakumppaninsa
Lutz Longin
kanssa. Taman antaman neuvon ansiosta Owens onnistui valttamaan kolmannen yliastutun hypyn ja selviytymaan kolmelle jatkokierrokselle.
[2]
Owensilla oli olympialaisten jalkeen hallussaan samanaikaisesti kaikki pikajuoksun maailmanennatykset, ja hanen pituushyppyennatyksensa kesti 25 vuotta.
[2]
Han ei enaa saanut tilaisuutta kilpailla olympiakisoissa, silla seuraavat kisat peruuntuivat
toisen maailmansodan
johdosta.
[1]
Han oli myos menettanyt amatoorikilpailuoikeutensa markkinoituaan olympialaisten jalkeen Yhdysvalloissa kaupallisia tuotteita.
[7]
Owens sai olympiakisojen jalkeen Yhdysvalloissa sankarin vastaanoton vaikkakin yha toisen luokan kansalaisena etnisyytensa vuoksi, ja hanen kunniakseen jarjestettiin suuria paraateja. Owens jatkoi opintojaan yliopistossa mutta ei koskaan valmistunut, mika vei hanelta myohemmin useita tyomahdollisuuksia. Han kuitenkin ansaitsi rotusorrosta huolimatta kohtalaisen hyvan elannon viihdealalla esimerkiksi
swingyhtyeen
keulakuvana ja juoksemalla markkinoilla kilpaa hevosia vastaan. Han sai rahaa myos
republikaaniselta puolueelta
vastineeksi puolueen ehdokkaille vaaleissa antamastaan tuesta. Owens kannatti republikaaneja koko ikansa, vaikka 1930-luvun jalkeen mustat amerikkalaiset tukivat yleensa
demokraatteja
.
[1]
Owens menetti suuren osan omaisuudestaan epaonnistuneissa liiketoimissa ja tuhlaamisen johdosta. Vuonna 1942 Owens sai liittovaltiolta tyopaikan mustille suunnatussa kansallisessa kuntohankkeessa. Seuraavana vuonna
Ford Motor Company
varvasi hanet
Detroitiin
kahdeksi vuodeksi valvomaan yhtion suhteita mustiin tyontekijoihinsa. Sen jalkeen Owens avasi urheilutarvikeliikkeen, joka ei menestynyt. Han jatkoi naytosjuoksuissa esiintymista ja palasi vuonna 1949
Chicagoon
, missa han tyoskenteli useiden yritysten johtotehtavissa ja perusti omia liikeyrityksia. Vuonna 1953
Illinoisin
republikaaninen kuvernoori nimitti Owensin osavaltion nuorisokomission johtajaksi, ja seuraavan seitseman vuoden aikana kun republikaanit olivat vallassa Owens valvoi osavaltion nuorille suunnattuja virkistys- ja opetushankkeita. Sen ohella han toimi useiden yritysten puhemiehena.
[1]
Owens nostettiin 1950-luvun aikana esimerkiksi siita, etta afroamerikkalainenkin pystyy menestymaan Yhdysvalloissa. Presidentti
Dwight D. Eisenhower
lahetti Owensin kansainvalisille hyvantahdon kiertueille, jotka jatkuivat aina 1970-luvulle saakka. 1960-luvun
kansalaisoikeustaisteluissa
Owens otti maltillisen kannan rotujen tasa-arvon edistamiseen ja vastusti radikaaleja mustia aktivisteja, kuten
Black Power
-liiketta,
Muhammad Alia
ja myos
Martin Luther Kingin
uhmakkaita taktiikoita. Han kohtasi arvostelua monien afroamerikkalaisten taholta vaittaessaan, etta
rasismi
ei enaa estanyt mustia menestymasta Yhdysvalloissa. Owens julkaisi ajattelustaan kirjat
Blackthink
(1970) ja
I Have Changed
(1972), joista jalkimmaisessa han antoi jalkikateen tunnustusta kansalaisoikeusliikkeelle ja veti takaisin joitain vaitteitaan rasismin merkityksesta.
[1]
Owens toimi 1970-luvun ajan Yhdysvaltain olympiakomitean johtokunnassa. Han piti julkisia luentoja, joissa han muisteli urheilu-uraansa, antoi ohjeita menestykseen ja kertoi luottamuksestaan
amerikkalaiseen unelmaan
.
[1]
Owens asui viimeiset vuotensa
Arizonassa
. Han kuoli
Tucsonissa
31. maaliskuuta 1980
keuhkosyopaan
. Hanen hautajaisiinsa Chicagossa osallistui tuhansia ihmisia. Jesse Owensin elamaa ja menestyksia kunnioitetaan Jesse Owens Memorial Park and Museumissa Oakvillessa.
[1]
Owens meni vuonna 1935 naimisiin Minnie Ruth Solomonin kanssa. Pari sai liittonsa aikana kolme tytarta.
[1]
Owensille myonnettiin vuonna 1976
presidentin vapaudenmitali
ja postuumisti vuonna 1990
kongressin kultainen mitali
.
[2]
ESPN
sijoitti Jesse Owensin listallaan 1900-luvun suurimmista pohjoisamerikkalaisista urheilijoista sijalle 6. Han oli parhaiten sijoittunut yleisurheilija.
[8]
Owensin mukaan on nimetty
Jesse Owens Memorial Stadium
Columbuksessa
,
Ohiossa
.
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|