Tämä on lupaava artikkeli.

Jesse Owens

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jesse Owens
Owens vuonna 1936.
Owens vuonna 1936.
Henkilotiedot
Syntynyt 12. syyskuuta 1913
Oakville , Alabama , Yhdysvallat
Kuollut 31. maaliskuuta 1980  (66 vuotta)
Tucson , Arizona , Yhdysvallat
Kansalaisuus   Yhdysvallat
Uran tiedot
Laji pikajuoksu , pituushyppy
Saavutukset
Voitot 4 olympiakultaa
Aiheesta muualla
www.jesseowens.com
Mitalit
Maa:   Yhdysvallat
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Berliini 1936 100 m
Kultaa Kultaa Berliini 1936 200 m
Kultaa Kultaa Berliini 1936 4×100 m
Kultaa Kultaa Berliini 1936 Pituus
Owens pituushypyssa Berliinin olympialaisissa vuonna 1936

James Cleveland ”Jesse” Owens ( 12. syyskuuta 1913 Oakville , Alabama , Yhdysvallat ? 31. maaliskuuta 1980 Tucson , Arizona , Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen yleisurheilija. Han voitti Berliinin olympialaisissa 1936 nelja kultamitalia, ja hanella oli samanaikaisesti hallussaan kaikki pikajuoksujen seka pituushypyn maailmanennatykset. Urheilu-uransa jalkeen Owens menestyi hyvin yritysten puhemiehena, jarjestotehtavissa ja hyvantahdon lahettilaana.

Elama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Varhainen elama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

James Cleveland Owens syntyi 12. syyskuuta 1913 Oakvillessa Lawrencen piirikunnassa Alabamassa Henry ja Emma Owensin kymmenlapsisen afroamerikkalaisen perheen yhdeksanneksi lapseksi. Pian ensimmaisen maailmansodan jalkeen perhe muutti pohjoiseen Clevelandiin Ohioon , mista isa sai toita teollisuudessa. Tarinan mukaan Jamesin opettaja kuuli pojan lempinimen ”J. C.” vaarin ”Jesse”, minka jalkeen poika tunnettiin Jessena. Myohemmin perhe joutui ahdinkoon suuren laman ja isan auto-onnettomuuden seurauksena. Saadakseen paremmin toita Owens kirjautui vuonna 1930 teknilliseen lukioon. [1]

Urheilu-ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Owens vuonna 1936.

Owensista kehittyi lukionsa tahtiurheilija pituushypyssa ja pikajuoksussa . Han hallitsi lukioiden valisia kilpailuja ja haastoi vuonna 1933 jo maailman parhaat pikajuoksijat Amateur Athletic Union -liiton kilpailuissa. Owens sai yliopistoilta urheilijastipenditarjouksia, ja han valitsi Ohion osavaltionyliopiston . Han puhui tuolloin kaytantona ollutta rotuerottelua vastaan mutta ei hyokannyt sita vastaan samalla tavoin suoraan kuin jotkin hanen mustista tovereistaan vaan kannatti maltillisia mustien jarjestoja, kuten Urban Leagueta . [1]

Owens rikkoi toukokuussa 1935 Ann Arborissa yliopistojen valisissa kilpailuissa vajaan tunnin aikana maailmanennatykset pituushypyssa (813), 220 jaardin juoksussa (20,3) ja 220 jaardin matalien aitojen juoksussa (22,6) seka sivusi 100 jaardin juoksun maailmanennatysta (9,4). [2] [3]

Owens tuki aluksi ehdotettua olympiaboikottia vuoden 1936 Berliinin kisoihin natsi-Saksan harjoittamien sortotoimien vuoksi, mutta muutti mielensa. Berliinin olympiakisoissa Owens nousi tahdeksi. Han voitti nelja kultamitalia: 100 metrin juoksun (10,3, olympiaennatys), 200 metrin juoksun (20,7, maailmanennatys), pituushypyn (806) seka pikaviestijuoksun Yhdysvaltojen joukkueessa. [2] Owensin menestys nahtiin takaiskuksi natsien teorioille valkoisten ja arjalaisten rodullisesta paremmuudesta. [1] Tunnetun uskomuksen mukaan Saksan johtaja Adolf Hitler kieltaytyi kattelemasta Owensia, mutta Owens itse kiistaa taman. Han kertoi Hitlerin heiluttaneen hanelle ja heiluttaneen itse takaisin. Hitler katteli ensimmaisena kisapaivana saksalaiset voittajat. Olympiakomitea pyysi hanta kattelemaan kaikki tai ei ketaan, ja Hitler valitsi jalkimmaisen. [4] [5] [6] Owens ystavystyi kisojen aikana saksalaisen kilpakumppaninsa Lutz Longin kanssa. Taman antaman neuvon ansiosta Owens onnistui valttamaan kolmannen yliastutun hypyn ja selviytymaan kolmelle jatkokierrokselle. [2]

Owensilla oli olympialaisten jalkeen hallussaan samanaikaisesti kaikki pikajuoksun maailmanennatykset, ja hanen pituushyppyennatyksensa kesti 25 vuotta. [2] Han ei enaa saanut tilaisuutta kilpailla olympiakisoissa, silla seuraavat kisat peruuntuivat toisen maailmansodan johdosta. [1] Han oli myos menettanyt amatoorikilpailuoikeutensa markkinoituaan olympialaisten jalkeen Yhdysvalloissa kaupallisia tuotteita. [7]

Kilpauran jalkeinen ura [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Owens sai olympiakisojen jalkeen Yhdysvalloissa sankarin vastaanoton vaikkakin yha toisen luokan kansalaisena etnisyytensa vuoksi, ja hanen kunniakseen jarjestettiin suuria paraateja. Owens jatkoi opintojaan yliopistossa mutta ei koskaan valmistunut, mika vei hanelta myohemmin useita tyomahdollisuuksia. Han kuitenkin ansaitsi rotusorrosta huolimatta kohtalaisen hyvan elannon viihdealalla esimerkiksi swingyhtyeen keulakuvana ja juoksemalla markkinoilla kilpaa hevosia vastaan. Han sai rahaa myos republikaaniselta puolueelta vastineeksi puolueen ehdokkaille vaaleissa antamastaan tuesta. Owens kannatti republikaaneja koko ikansa, vaikka 1930-luvun jalkeen mustat amerikkalaiset tukivat yleensa demokraatteja . [1]

Owens menetti suuren osan omaisuudestaan epaonnistuneissa liiketoimissa ja tuhlaamisen johdosta. Vuonna 1942 Owens sai liittovaltiolta tyopaikan mustille suunnatussa kansallisessa kuntohankkeessa. Seuraavana vuonna Ford Motor Company varvasi hanet Detroitiin kahdeksi vuodeksi valvomaan yhtion suhteita mustiin tyontekijoihinsa. Sen jalkeen Owens avasi urheilutarvikeliikkeen, joka ei menestynyt. Han jatkoi naytosjuoksuissa esiintymista ja palasi vuonna 1949 Chicagoon , missa han tyoskenteli useiden yritysten johtotehtavissa ja perusti omia liikeyrityksia. Vuonna 1953 Illinoisin republikaaninen kuvernoori nimitti Owensin osavaltion nuorisokomission johtajaksi, ja seuraavan seitseman vuoden aikana kun republikaanit olivat vallassa Owens valvoi osavaltion nuorille suunnattuja virkistys- ja opetushankkeita. Sen ohella han toimi useiden yritysten puhemiehena. [1]

Owens nostettiin 1950-luvun aikana esimerkiksi siita, etta afroamerikkalainenkin pystyy menestymaan Yhdysvalloissa. Presidentti Dwight D. Eisenhower lahetti Owensin kansainvalisille hyvantahdon kiertueille, jotka jatkuivat aina 1970-luvulle saakka. 1960-luvun kansalaisoikeustaisteluissa Owens otti maltillisen kannan rotujen tasa-arvon edistamiseen ja vastusti radikaaleja mustia aktivisteja, kuten Black Power -liiketta, Muhammad Alia ja myos Martin Luther Kingin uhmakkaita taktiikoita. Han kohtasi arvostelua monien afroamerikkalaisten taholta vaittaessaan, etta rasismi ei enaa estanyt mustia menestymasta Yhdysvalloissa. Owens julkaisi ajattelustaan kirjat Blackthink (1970) ja I Have Changed (1972), joista jalkimmaisessa han antoi jalkikateen tunnustusta kansalaisoikeusliikkeelle ja veti takaisin joitain vaitteitaan rasismin merkityksesta. [1]

Owens toimi 1970-luvun ajan Yhdysvaltain olympiakomitean johtokunnassa. Han piti julkisia luentoja, joissa han muisteli urheilu-uraansa, antoi ohjeita menestykseen ja kertoi luottamuksestaan amerikkalaiseen unelmaan . [1]

Viimeiset vuodet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Owens asui viimeiset vuotensa Arizonassa . Han kuoli Tucsonissa 31. maaliskuuta 1980 keuhkosyopaan . Hanen hautajaisiinsa Chicagossa osallistui tuhansia ihmisia. Jesse Owensin elamaa ja menestyksia kunnioitetaan Jesse Owens Memorial Park and Museumissa Oakvillessa. [1]

Yksityiselama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Owens meni vuonna 1935 naimisiin Minnie Ruth Solomonin kanssa. Pari sai liittonsa aikana kolme tytarta. [1]

Kunnianosoitukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Owensille myonnettiin vuonna 1976 presidentin vapaudenmitali ja postuumisti vuonna 1990 kongressin kultainen mitali . [2]

ESPN sijoitti Jesse Owensin listallaan 1900-luvun suurimmista pohjoisamerikkalaisista urheilijoista sijalle 6. Han oli parhaiten sijoittunut yleisurheilija. [8] Owensin mukaan on nimetty Jesse Owens Memorial Stadium Columbuksessa , Ohiossa .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. a b c d e f g h i j Llewellyn, Matthew & Dyreson, Mark (The Pennsylvania State University): Jesse Owens Encyclopedia of Alabama . 5.2.2015. Viitattu 25.7.2018. (englanniksi)
  2. a b c d e Jesse Owens Encyclopaedia Britannica . Viitattu 25.7.2018. (englanniksi)
  3. Mackay, Duncan: The 10 greatest performances in the history of athletics  (3 Jesse Owens) The Observer . 5.8.2001. Guardian News and Media Limited. Viitattu 19.8.2009. (englanniksi)
  4. Tiessalo, Raine: Mustien pikajuoksijoiden esikuvaa muistetaan Berliinissa . Yle urheilu 16.8.2009. Viitattu 9.10.2023.
  5. Did Hitler Really Snub Jesse Owens at the 1936 Berlin Olympics? ThoughtCo . Viitattu 23.4.2019. (englanniksi)
  6. Shenkman, Rick: Adolf Hitler, Jesse Owens and the Olympics Myth of 1936 History News Network . Viitattu 23.4.2019. (englanniksi)
  7. Cavendish, Richard: Jesse Owens born in Alabama History Today . 9.9.2013. Viitattu 26.7.2018. (englanniksi)
  8. Top N. American athletes of the century ESPN.com . 2007. CNN. Viitattu 6.6.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]