Tama artikkeli kasittelee nautarotua. Samannimista saarta Englannin kanaalissa kasittelee artikkeli
Jersey
.
| Jersey
|
|---|
 |
| Kayttotarkoitus:
|
lypsyrotu
|
| Alkupera ja nimet
|
|---|
| Alkuperamaa:
|
Jersey-saari
|
| Polveutuminen:
|
Normandialaiset kannat
|
| Esiintyminen
|
|---|
| Maailmanlaajuinen merkitys:
|
toiseksi yleisin lypsyrotu
|
| Merkitys Suomessa:
|
marginaalinen
|
| Ominaisuudet
|
|---|
| Sarvet:
|
seka sarvellisia etta nupoja
|
| Paino:
|
lehmat keskimaarin 516 kg
|
| Varit:
|
ruskea
|
| Maitotuotos:
|
n. 8 000 kg vuodessa
|
| Maidon pitoisuudet:
|
rasva 5,24 %,
valkuainen 3,84 %
|
| Infobox OK
|
Jersey
on pienikokoinen
Jerseyn
saarelta kotoisin oleva lypsykarjarotu. Se on maailman toiseksi yleisin lypsyrotu. Jerseyt ovat variltaan kullankeltaisia tai harmahtavia, joskus harvoin keltaisen ja valkoisen kirjavia. Turpa ja hanta mustia. Sonnit ovat yleensa tummempia kuin lehmat.
[1]
Lehman keskimaarainen elopaino Suomessa on 516 kg. Suomessa jerseyn keskituotos vuonna 2017 oli 8 045 kg maitoa, rasvapitoisuus oli 5,27 % ja valkuaispitoisuus 3,84 %.
[2]
Suurin osa Suomen populaatiosta on eriasteisia risteytyksia muiden rotujen kanssa, joten tuotannon luvut eivat ole suoraan vertailukelpoisia muiden maiden kanssa, joissa suurin osa on puhdasrotuisia yksiloita. Rotu on suosittu maailmalla, mika selittynee silla, etta rotu on pienikokoinen ja silla on maine seka hyvaluontoisena etta rauhallisena lypsylehmana.
[1]
Painossa ja takakorkeudessa on populaatiokohtaisia eroja. Esimerkiksi USAssa takakorkeus on 135?143 cm, kun taas Tanskassa vastaava lukema on 126?132 cm. Vasikan paino on 25kg.
[1]
Jerseylehmat ovat melko pienia ja ne painavat noin 360?540 kg. Myos sonnit ovat melko pienia (noin 540?820 kg).
lahde?
Rodun pieni koko saa aikaan sen, etta laitumiin kohdistuva rasitus on muita rotuja vahaisempaa. Puhdasrotuisia yksiloita ei kayteta juurikaan lihan tuotannossa, koska niiden kasvukyky ja lihantuotanto ovat selkeasti muita rotuja heikompi.
[1]
Jerseyn keskituotos vaihtelee eri populaatioiden valilla Australian 5 349 kg ja USA:n 8 200 kg. Valkuaispitoisuus ja rasvapitoisuus vaihtelevat eri populaatioiden valilla. Kanadassa rasvapitoisuus on 5,1 % ja valkuaispitoisuus on 3,85 % Tanskassa rasvapitoisuus on 5,94 % ja valkuaispitoisuus 4,18 %.
[1]
Luonteeltaan jerseyt ovat hyvin aktiivisia ja sopeutuvat hyvin pihattoelamaan. Aktiivisuuden seurauksena jerseylle tulee helposti
stereotypioita
, mika johtuu siita, ettei se paase riittavasti liikkumaan tai korsirehua ei ole riittavasti tarjolla. Lehmat ovat luonteeltaan rauhallisia ja helppoja kasitella, mutta sonnit voivat olla hyvinkin aggressiivisia, elleivat jopa vaarallisia.
[1]
Poikimiset ovat yleensa helppoja, mutta vanhemmilla lehmilla esiintyy muita enemman
poikimahalvauksia
. Sorkkaterveys on muita rotuja selkeasti parempi. Solupitoisuus on perinnollisesti keskimaaraista korkeampi. Keskimaarainen solupitoisuus on 200 000 / ml.
[1]
Rodun
harkia
voidaan kouluttaa hyviksi vetohariksi. Jerseyharat ovat pienen kokonsa ja lempean luonteensa ansiosta suosittuja nuorten ohjastajien keskuudessa. Ne eivat kuitenkaan ole yhta vahvoja kuin isompien rotujen harat, minka vuoksi kilpaohjastajat eivat juuri kayta niita.
lahde?
Rotu soveltuu hyvin myos kuumiin olosuhteisiin, ja sita kasvatetaan jopa
Brasilian
kuumimmissa osissa.
lahde?
Jerseykarjaa nayttelytuomarin arvosteltavana maatalousnayttelyissa
Jersey on nimensa mukaisesti peraisin
Jerseyn
kanaalisaarelta
. Se polveutuu kaakkoiseurooppalaisista arojen nautaroduista. Tallainen rotu on esimerkkisi Unkarin harmaa karjarotu. Alkuaan uskotiin, etta se polveutuu lahella sijaitsevasta
Normandiasta
tuodusta karjasta. Ensimmaiset maininnat ovat 1600-luvulta. Amerikkaan jersey tuli 1860?luvulla, ja ensimmaiset jerseyt tuotiin Suomeen vuonna 2002. Toistaiseksi Suomesta on myyty VikingGeneticsilla yksi vasikka, se syntyi vuonna 2014 ja sen nimi on Alapallarin Link Lumo.
[1]
Rotu oli eristettyna ulkopuolisilta vaikutteilta lahes kaksisataa vuotta vuodesta
1789
vuoteen
2008
. Ennen vuotta 1789 lehmia annettiin myotajaisina Jerseyn ja
Guernseyn
saarien valisissa avioliitoissa, mutta kaytanto ei ollut yleinen.
lahde?
Aristokraattiset maanomistajat toivat puistoihinsa koristeiksi pienia laumoja jerseykarjaa rodun pienen koon, viehattavan ulkonaon ja rauhallisen ja uteliaan luonteen vuoksi.
lahde?
Vuonna 1789 ulkopuolisen karjan tuonti Jerseyn saarelle kiellettiin lailla jerseyrodun puhtauden varmistamiseksi, vaikkakin elainten ja
siemenen
vienti onkin ollut saarelle tarkea tulonlahde. Rajoitus karjan tuontiin asetettiin alun perin ehkaisemaan romahdusta vientihinnoissa.
Yhdistynyt kuningaskunta
ei kerannyt maahantuontiveroa Jerseylta tuodusta karjasta. Verotusta kierrettiin tuomalla karjaa
Ranskasta
Jerseylle ja sielta Englantiin. Joskus huonompilaatuisenkin tuontikarjan maaran lisaantyminen laski hintoja ja huononsi jerseykarjan mainetta. Kielto tuoda saarelle karjaa vakautti hinnat ja mahdollisti tieteellisemmin kontrolloidun jalostustavan omaksumisen.
lahde?
Vuoden
2008
kesakuussa Jersey lakkautti maahantuontikiellon ja salli minka tahansa rodun siemenen tuonnin.
lahde?
Katso myos
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
Seppo Niskanen: Jersey ? kuiva-aineiden kunigatar.
Nauta
, Heinakuu 2019, nro 3/2019, s. 12?14. Faba osk.
- ↑
Nautarodut
Faba osk.
Arkistoitu
5.7.2019. Viitattu 7.7.2019.
Kaannos suomeksi
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli:
en:Jersey cattle