Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Jean Moulin ( 20. kesakuuta 1899 Beziers , Ranska ? 8. heinakuuta 1943 Metz , Ranska) oli yksi Ranskan vastarintaliikkeen tunnetuimmista johtajista toisen maailmansodan aikana. Ranskassa hanta pidetaan kansallissankarina . Gestapon vankina kuollut Moulin haudattiin myohemmin Pariisin Pantheoniin , jonne on haudattu myos monia muita kuuluisia ranskalaisia.

Moulin varvattiin Ranskan armeijaan vuonna 1918 , mutta ensimmainen maailmansota loppui juuri ennen kuin han ehti osallistua taisteluihin. Sodan jalkeen Moulinista tuli pian maan nuorin prefekti .

Saksan armeijan valloitettua Ranskan kesalla 1940 Moulin kieltaytyi yhteistyosta saksalaisten kanssa. Gestapo pidatti Moulinin ja kidutti hanta, minka jalkeen han yritti sellissaan itsemurhaa leikkaamalla kurkkunsa. Sen jalkeen han piti aina kaulassaan arven peittona huivia. Moulinin toivuttua hanet vapautettiin.

Vuonna 1940 Vichyn hallitus maarasi prefektina toimivan Moulinin erottamaan kaikki vasemmistoon kuuluvat kaupunginjohtajat. Moulin kieltaytyi ja hanet erotettiin. Sen jalkeen han alkoi liittoutua muiden ranskalaisten kanssa, jotka halusivat syrjayttaa Vichyn hallituksen ja ajaa saksalaiset ulos Ranskasta. Vuonna 1941 Moulin kavi Lontoossa ja tapasi siella Charles de Gaullen ja muita Vapaan Ranskan johtajia. Moulin teki vaikutuksen de Gaulleen, joka paatti tehda hanesta Ranskan vastarintaliikkeen johtajan tehtavanaan yhdistaa Ranskan vastarintaliike. Moulin palasi Ranskaan 1. tammikuuta 1942 ja onnistui tehtavassaan. Hanella oli useita vaaria henkilollisyyksia ja hanen pseudonyymejaan olivat REX ja MAX.

Gestapo pidatti 7. kesakuuta 1943 Ranskan vastarintaliikkeen tarkean hahmon Rene Hardyn , jota kuulusteltiin kiduttamalla. Gestapo ja Klaus Barbie saivat tarpeeksi tietoa pidattaakseen myos Moulinin. Barbie kidutti raa’asti Moulinia, mutta han ei kertonut mitaan. Ranskan vastarintaliike alkoi pelata turvallisuutensa puolesta ja alkoi suunnitella Moulinin pakoa. Saksalaiset lahettivat hanet junalla Berliiniin, mutta han kuoli kidutuksen aiheuttamaan sydankohtaukseen Metzissa 8. heinakuuta 1943.

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI 2 VIAF WorldCat Kansalliset Ranska BnF data Katalonia Saksa Italia Israel Belgia Yhdysvallat Japani T?ekki Alankomaat Portugali Henkilot Deutsche Biographie Muut IdRef