Japanin sotarikoksilla tarkoitetaan keisarillisen Japanin armeijan tekemia rikoksia ajanjaksolla, joka ulottuu 1800-luvun loppupuolelta toisen maailmansodan paattymiseen. Japanilaisia sotilashenkiloita on tuomittu siviilien ja sotavankien ihmisoikeuksien loukkaamisista etenkin vuosien 1937?1945 Kiinan?Japanin sodan aikana seka toisen maailmansodan taisteluissa Aasiassa ja Tyynellamerella vuosina 1941?1945.

Kiinan?Japanin sodan verisin yksittainen tapahtuma oli Nanjingin veriloyly , jossa surmattiin arviolta 300 000 ihmista. ^[1] 1940-luvun alussa sotilaallinen tutkimusryhma nimelta yksikko 731 aloitti kiinalaisvaestolla tehdyt kokeet, joissa selvitettiin muun muassa erilaisten aseiden, bakteerien ja aarilampotilojen vaikutuksia ihmisiin. Nanjingiin levitettiin seka vuonna 1941 etta 1942 tappavia bakteereja, ja julmuuksista tuli osa japanilaisten joukkojen arkipaivaista toimintaa.

Koreassa sotarikosten lasketaan alkaneen vuoden 1910 tapahtumista, kun Japani valloitti niemimaan. Rikoksiin kuului ihmiskokeita sotavangeilla, kemiallisten ja biologisten aseiden kayttoa, raiskauksia ja valloitettujen alueiden naisten pakottamista prostituutioon, niin sanotuiksi lohtunaisiksi .

Manilan veriloylyssa helmikuussa 1945 japanilaiset surmasivat yli satatuhatta filippiinilaista .

Japani ei ollut allekirjoittanut Geneven sopimuksia vuodelta 1864, mutta monet toisen maailmansodan tapahtumat olivat rikoksia muidenkin saannosten mukaan. Sodan paatyttya Tokiossa toimi Tokion kansainvalinen sotarikostuomioistuin vuosina 1946?1948. Syytettyina oli 20 000 entista sotilas- ja siviilijohtajaa. B- ja C-luokan rikoksista eli tavallisista sotarikoksista ja rikoksista ihmisyytta vastaan syytettiin yli 5 000 japanilaista. Heista 900 teloitettiin, ja monet tuomittiin eri pituisiin vankeusrangaistuksiin. Teloitettujen joukossa olivat Filippiinien invaasiosta vastannut kenraali Masaharu Honma seka Singaporen ja Malakan niemimaan hyokkayksista vastannut Tomoyuki Yamashita . ^[2] Tokion paaoikeudenkaynnissa syytettiin 28 henkiloa A-luokan rikoksista eli rikoksista rauhaa vastaan . Heista kaikki todettiin syyllisiksi lukuun ottamatta kahta jotka olivat kuolleet oikeudenkaynnin aikana ja yhta, joka vapautettiin mielenvikaiseksi todettuna. Seitseman, mukaan luettuna paaministeri Hideki T?j? , tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin. ^[3]

Japanilaisen tulkinnan mukaan rauhansopimuksessa vaadittiin sotaan syyllisten tuomioita ja teloituksia, vaikka he eivat olisi rikollisia Japanin lain mukaan. ^[4]

Sotarikokset ja niiden kasittely hiertavat edelleen Japanin ja sen naapurimaiden valeja. Viime vuosina on protestoitu muun muassa japanilaiskoulujen uusia historian oppikirjoja, koska ne eivat mainitse monia japanilaisten tekemia sotarikoksia, seka entisen paaministerin Jun'ichir? Koizumin tapaa vierailla sodassa menehtyneiden muistomerkilla, Yasukunissa , jossa sankarivainajien joukossa on tuhatkunta sotarikollista. ^[5]