Jarjestyslaki ( SDK 612/2003 ^[1] , ruots. ordningslag ^[2] ) on Suomessa lokakuussa 2003 voimaan tullut laki, jonka tarkoitus on edistaa jarjestysta ja turvallisuutta yleisilla paikoilla seka ehkaista vaaratilanteiden syntymista. ^{[3] [4]} Tullessaan voimaan se korvasi kuntien omat jarjestyssaannot, joiden sisalto vaihteli suuresti. ^[3] Jarjestyslaki on siis sama koko maassa riippumatta siita, minka kunnan tai kaupungin alueella ollaan. Yleisella jarjestyksella tarkoitetaan, ettei rauhaa hairita enemmistoa loukkaavalla huonolla kaytoksella, vaikka toisaalta ihmisten on siedettava melko pitkalle sellaisiakin tapoja, jotka poikkeavat heidan omista uskomuksistaan tai kasityksistaan ^[4] .

Jarjestyslaki koskee yleisesti kaytettavia paikkoja riippumatta siita, kuka paikat omistaa. Tallaisia paikkoja ovat esimerkiksi kadut , tiet , torit , puistot , uimarannat , hautausmaat , yleiset kulkuneuvot , virastot ja ravintolat . ^[3] Laissa kasitellaan mm. kiellettyja esineita, lemmikkielaimia ja yleisen turvallisuuden vaarantavaa kaytosta.

Jarjestyslain rikkomisesta yleisimpia seuraamuksia ovat sakko , rikesakko ja huomautus. Poliisi voi myos takavarikoida jarjestyslain tarkoittaman vaarallisen esineen tai aineen. Paihdyttavaa ainetta kielletylla paikalla nauttivalta poliisi voi ottaa pois avatun pullon tai tolkin ja kaataa sisallon maahan. Saannoksen tiettyjen kohtien rikkomisesta, kuten toisen vahingoittamiseen soveltuvien esineiden hallussapidosta, voi saada myos vankeutta . ^[3]

Jarjestyslailla kielletaan tietyt asiat, kuten ^[5]

• Jarjestyksen ja turvallisuuden vaarantaminen seka hairion aiheuttaminen yleisella paikalla esimerkiksi meteloimalla, esineiden heittelylla tai uhkaavalla kayttaytymisella.

• Paihdyttavien aineiden nauttiminen yleisella paikalla taajamassa ja julkisessa liikenteessa olevissa kulkuneuvoissa. Kielto ei koske asianmukaisia lupia saaneita anniskelualueita eika yksityiskaytossa olevia kulkuvalineita. Alkoholijuomien nauttiminen on sallittua puistoissa tai vastaavilla yleisilla paikoilla, mutta tama ei saa estaa tai vaikeuttaa kohtuuttomasti muiden oikeutta kayttaa paikkaa sen varsinaiseen tarkoitukseen.

• Seksuaalipalvelujen ostaminen ja maksullinen tarjoaminen yleisella paikalla.

• Virtsaaminen ja ulostaminen yleisella paikalla siten, etta siita aiheutuu hairiota yleiselle jarjestykselle tai vaaraa terveydelle. Tama patee esimerkiksi kadulla tai porttikongissa virtsaamiseen ^[3] .

• Esitysten jarjestaminen yleisella paikalla, jos se on lainvastaista tai siita aiheutuu vaaraa terveydelle, vahinkoa omaisuudelle tai huomattavaa hairiota yleiselle jarjestykselle.

• Yleista jarjestysta tai turvallisuutta vaarantavan haikaisevan valon, liikenteenohjauslaitetta muistuttavan tai muuten turvallisuutta vaarantavan mainoksen kaytto.

• Viranomaisen yleisesti nahtaville asettaman julkisen kuulutuksen tai tiedonannon luvaton poistaminen tai turmeleminen.

• Lisaksi jarjestyslaissa esitetaan lista esineista ja aineista, joita on kiellettya pitaa mukana yleisilla paikoilla ilman hyvaksyttavaa syyta. Tahan kuuluvat mm. teraaseet , patukat, pesapallomailat , rikotut lasiesineet, terveydelle vaaralliset laserosoittimet ja tikat . Jarjestyslaissa on lista myos vaarallisista esineista, joiden mukana pitaminen ei ole siviilille koskaan hyvaksyttavaa. Tama lista kattaa nyrkkiraudat, stiletit, muuksi esineeksi naamioidut teraaseet, heittotahdet, sahkolamauttimet ja -patukat, jousipatukat ja ritsat joissa on rannetuki, eli ns. tarkkuussingot. Laki antaa kuitenkin poliisille seka yksityisten turvallisuuspalveluiden vartijoille oikeuden pitaa hallussaan teleskooppipatukkaa, vaikka teleskooppipatukan mukana pitaminen muille onkin kiellettya. Ampuma-aseiden ja rajahteiden hallussapidosta saadetaan tarkemmin muissa laeissa. Tohrimiseen soveltuvia aineita kuten spraymaalia ei saa pitaa mukana yleisella paikalla ilman hyvaksyttavaa syyta.

Jarjestyslaki velvoittaa tiettyihin asioihin, kuten ^[5]

• Rakennuksen tai rakennelman omistajan tai haltijan on huolehdittava siita, ettei rakennelman paalta putoava lumi tai muu vastaava aiheuta vaaraa ihmisille tai omaisuudelle.

• Rakennuksen omistajan tai haltijan velvollisuus on huolehtia siita, etta kerrostalossa on nakyvalla paikalla sellaisen henkilon (esim. isannoitsija ) yhteystiedot, jonka avulla esimerkiksi poliisi, terveydenhuoltoviranomainen tai haastemies voi viipymatta paasta rakennukseen.