Itsetuho on mekanismi, joka aiheuttaa laitteen tuhoutumisen mikali tietyt esiasetetut maaritykset tasmaavaat. Itsetuhomekanismia kaytetaan muun muassa korkean turvallisuuden vaativissa massamuistilaitteissa , joissa tiedon tuhoutuminen on tarkeaa turvallisuuden tai maineen suojaamiseksi. Myos mekanismeissa, jotka toimintahairioisena vaarantavat ihmisten tai ympariston turvallisuuden saattavat sisaltaa itsetuhomekanismin.

Tieteis- ja toimintaelokuvissa itsetuho tarkoittaa yleensa sita, etta laite, kulkuvaline tai rakennelma tuhoutuu rajahtamalla.

Koska ilmatorjunta toimii kotiseudulla tai selustassa ilmatorjuntatykkien kranaateissa kaytetaan usein itsetuhomekanismeja jotteivat ohi menneet laukaukset maahan pudotessaan aiheuttaisi vahinkoa. Itsetuhomekanismeja on erilaisia, esimerkiksi valojuova voi loppuun palaessaan rajayttaa kranaatin tai ammuksen kiertoliikkeen hidastuminen lennon lopussa voi vapauttaa itsetuhosytyttimen jousen. Raskaissa ilmatorjuntatykeissa kaytettiin useimmiten aikasytytyskranaatteja jotka oli tarkoitettukin rajahtamaan tietyn ajan kuluessa; naissa kranaateissa ei siis tarvittu erillista itsetuhomekanismia koska kranaattien oli tarkoituskin rajahtaa ilmassa. ^[1]

Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli: en:Self-destruct