Itseisarvo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee matemaattista itseisarvoa. Itseisarvo on myos moraalifilosofian termi.

Itseisarvo kuvaa matematiikassa luvun suuruutta riippumatta sen etumerkista. [1]

Reaaliluvun itseisarvo

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Itseisarvon kuvaaja origon laheisyydessa. Kuvaajasta ilmenee, ettei itseisarvo voi saada negatiivisia arvoja.

Reaaliluvun itseisarvo on sen etaisyys lukusuoran nollasta riippumatta, onko luku positiivinen tai negatiivinen. Luvun itseisarvoa merkitaan . Itseisarvon muodollinen maaritelma on

Positiivisen reaaliluvun ja nollan itseisarvo on luku itse, negatiivisen reaaliluvun itseisarvo on luvun vastaluku eli luku kerrottuna luvulla ?1. Esimerkiksi luvun kolme itseisarvo merkitaan ja se on 3. Miinus kahden itseisarvo puolestaan on kaksi, . Helpoiten negatiivisen lukuarvon itseisarvon saa lasketuksi poistamalla miinusmerkin.

Kompleksiluvun itseisarvo eli moduuli

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kompleksiluvun itseisarvo on . Tama on sama kuin kompleksilukua c kompleksitasolla vastaavan pisteen etaisyys origosta . Kompleksilukujen itseisarvoa kutsutaan myos moduuliksi. Itseisarvo voidaan yhtapitavasti esittaa myos muodossa , missa c * on luvun c kompleksikonjugaatti . [2]

Muita itseisarvoja

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vektorin itseisarvosta kaytetaan tavallisesti nimitysta normi ja se vastaa vektorin euklidista pituutta . Tavallisen kolmiulotteisen vektorin v pituus on

Kvaternion itseisarvo maaritellaan analogisesti vektorien kanssa

Itseisarvon ominaisuuksia

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Itseisarvolle voidaan todeta patevan seuraavat laskusaannot. Olkoon . Talloin patee

( kolmioepayhtalo )


Pitkaranta, Juhani:  Calculus Fennicus  : TKK:n 1. lukuvuoden laaja matematiikka (2000-2013) . 1020 sivua. Helsinki: Avoimet oppimateriaalit ry, 2015. ISBN 978-952-7010-12-9 , 978-952-7010-13-6 (pdf download) . Teoksen verkkoversio .

  1. Pitkaranta, s. 18
  2. Pitkaranta, s 224

Kirjallisuutta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Kivela, Simo K.:  Algebra ja geometria . Espoo: Otatieto, 1989. ISBN 951-672-103-6 .
  • Rikkonen, Harri:  Matematiikan pitka peruskurssi I: Vektorialgebra ja analyyttinen geometria . Helsinki: Otakustantamo, 1969. ISBN 951-671-067-0 .