Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Itasiperianlaika
Avaintiedot
Alkuperamaa	Venaja
Maara	Suomessa rekisteroity 8 474 [1]
Alkuperainen kaytto	Metsastys
Nykyinen kaytto	Metsastys
Elinika	10-15 vuotta
Muita nimityksia	italaika, East Siberian Laika, laika de Siberie Orientale, Ostsibirischer Laika, laika de Siberia Oriental, ida-siberi laika
FCI-luokitus	ryhma 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat alaryhma 2 Pohjoiset metsastyskoirat #305
Ulkonako
Paino	30?50kg
Sakakorkeus	uros 55?64 cm, narttu 51?60 cm
Varitys	pilkullinen, taplikas, pippuri ja suola ; mustan, harmaan, ruskean, punaisen ja valkoisen vivahteet
Infobox OK

Itasiperianlaika ( ven. восточносибирская лайка , vostot?nosibirskaja laika ) on venalainen metsastykseen jalostettu pystykorvarotu . Se on Suomen suosituin laikarotu.

Itasiperianlaika on yleisvaikutelmaltaan voimakasrakenteinen. Luusto on voimakas ja lihakset ovat hyvin kehittyneet. Runko hieman korkeutta pidempi. Paa on kiilanmuotoinen ja kallo-osa levea. Huulet kuivat ja tiiviit. Silmat variltaan tummat. Korvat ovat pystyt. Lanne lihaksikas ja hieman kaartunut. Rintakeha syva, levea ja lihaksikas. Hanta kiertyneena tai sirpinmuotoisena lanteelle tai reidelle, ojennettuna ulottuu kintereille. Eturaajat pidemmat kuin puolet sakakorkeudesta. Lavan ja olkavarren valinen kulmaus 90?100°. Takaraajat hyvin kulmautuneet. Karva on pitkaa, pohjavilla tiheaa ja pehmeaa. Turkinlaatu on kuitenkin verrattain helppohoitoinen. Vareista sallitaan pippuri ja suola , pilkullinen, taplikas, valkoisen, harmaan, mustan, punaisen ja ruskean eri vivahteet. Pienet pilkut raajojen pohjavarissa ovat sallittuja. Sakakorkeus uroksilla 55–64 cm ja nartuilla 51–60 cm.

Itasiperianlaika on lansisiperianlaikaa karumpi ja kovempi luonteeltaan, mutta kuitenkin seurallinen ja ystavallinen ihmisia kohtaan. Ne pitavat lapsista ja ovat leikkisia. Italaika on uskollinen isannalleen ja vaaran uhatessa puolustaa isantaansa. Vieraita kohtaan se on useimmiten avoin ja valinpitamaton.

Itasiperianlaikalla on hyvat hermot ja se on peraanantamaton ja maaratietoinen. Se on rauhallinen, mutta sen reagointi- ja harkitsemiskyky on nopea. Koulutus on suhteellisen helppoa. Nartut ovat usein luonteeltaan pehmeampia kuin urokset.

Itasiperianlaika on aina toiminut metsastyskoirana, ja jalostus on painottunut metsastysominaisuuksiin. Italaika on kotoisin Ita-Siperian vuoristo- ja taiga-alueilta , jossa sita kaytettiin kaiken riistan koirana. Sen avulla metsastettiin karhuja, hirvia, metsakanalintuja, vesilintuja ja turkisriistaa.

Italaikaa on jalostettu viidesta eri kantatyypista: evenki ja irkutsk , jotka olivat jalostuksessa paatyyppeja, seka jakutia , amur ja tofolar . Tyypit on jaettu alueittain ja ne eroavat myos ulkonaoltaan. Evenki-tyypilla on suuri rooli italaikan jalostuksessa, ja pohjoismaiden kantakoirat ovat suureksi osaksi tata tyyppia. Evenki-tyyppinen laika on suuri, rakenteeltaan voimakas ja pitkajalkainen. Varit ovat valkoinen, valkoharmaa tai valkoinen suurin mustin tai harmain laikuin. Toinen tarkea tyyppi on irkutsk. Se on keskikokoinen ja voimakas, ehka hieman raskas. Vari on tavallisimmin musta tai mustanruskea pienilla valkoisilla laikilla. Muut tyypit ovat sulautuneet ja niilla on vahaisempi merkitys.

Itasiperianlaikan tullessa Suomeen 70- ja 80-lukujen vaihteessa oli Suomessa vain tietylle riistalle tarkoitettuja koiria, joten italaikan oli vaikea saada jalansijaa ja vakuuttaa metsastajille hyvista kayttoominaisuuksistaan. 20 vuoden aikana rotu on kuitenkin onnistunut kasvattamaan suosiotaan.

FCI hyvaksyi itasiperianlaikan rotumaaritelman 1980.

Itasiperianlaika on suosituin laikaroduista. Suomen kanta on lahes 4900 koiraa ja vuosittain rekisteroidaan noin 300 koiraa. Suurin osa itasiperianlaikoista on Venajalla, Suomessa ja Ruotsissa, mutta niita on myos Norjassa, Baltian maissa ja Kanadassa.

Itasiperianlaikaa kutsutaan usein ”kaiken viljan koiraksi”. Se toimii karhun ja hirven metsastyksessa, se haukkuu ja noutaa linnut seka etsii haavoittuneet elaimet. Karhun metsastyksessa kaytetaan usein kahta laikaa, mutta italaikaa voi rohkeutensa ansiosta kayttaa yksinkin. Hirven metsastyksessa italaika on pysayttava koira. Italaikoja kaytetaan myos naata- ja turkiselainten metsastykseen. Vaikka italaika olisikin kiva seurakoira, ei italaikaa tule pitaa seurakoirana sen riistavietin (ja riistavietin sailyttamisen) vuoksi.

Monet harrastavat italaikojensa kanssa myos valjakkohiihtoa .

Itasiperianlaikoilla esiintyy jonkin verran epilepsiaa. Sita sairastavia koiria ei saa kayttaa jalostukseen. Myos ihottumaa sairastavien italaikojen kaytto jalostukseen on kielletty. Purentavikaisia ja hammaspuutoksista karsivia koiria on valtettava jalostuksessa, silla viat ovat perinnollisia.

• Suomen laikajarjesto
• Kennelliiton jalostustietokanta
• Rotumaaritelma (Suomen Kennelliitto, pdf)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta itasiperianlaika Wikimedia Commonsissa

n k m Venalaiset koirarodut FCI etelavenajankoira itasiperianlaika jakutianlaika kaukasiankoira keskiaasiankoira lansisiperianlaika samojedinkoira siperianhusky venajanmustaterrieri venajantoy venajanvinttikoira venalais-eurooppalainen laika SKL englantilais-venalainen ajokoira itaeuroopanpaimenkoira venajanajokoira venajanbolonka venajanspanieli Muut RKF:n hyvaksymat burjaattikoira chortai etelavenajanvinttikoira moskovanvahtikoira nenetsinlaika sulimovinkoira venajansalonkikoira Harvinaiset etelakaukasianvuoristokoira kamt?atkanrekikoira kaukasiantasankopaimenkoira koillissiperianlaika moskovsky drakon pohjoiskaukasianpaimenkoira siperianlammaskoira t?ukotkanrekikoira Sukupuuttoon kuolleet amurinlaika evenkinlaika irkutskinlaika kostromanajokoira kriminvinttikoira medelan moskovanvesikoira tofolarinlaika t?erkessiansusikoira venajannoutaja venajansetteri