Isovilistaja
(
Traversia lyalli
) on
sukupuuttoon
kuollut, varpuslintuihin kuulunut, maailman pienin tunnettu lentokyvyton lintu. Lintulajin nimena on aikaisemmin ollut nykyisten nimistosaantojen vastainen nimi
Stephensaarten kalliopeukaloinen
. Ennen nykyista nimea se tunnettiin nimella
stephensaarenvilistaja
(
Traversia insularis
).
Lajin ulkonako tunnetaan vain kissan tappamien yksiloiden nahkoista.
[2]
Peukaloista
muistuttavalla lajilla oli lyhyet, pyoreapaiset siivet ja erittain lyhyt
[2]
(17 mm) pyrsto. Koiraat olivat naaraita pienempia. Siiven pituus 46-49 mm ja nokka 17 mm. Nilkan pituus 19?20 mm, keskivarvas 20?21 mm. Heimosta tunnetaan kaikkiaan 7 lajia, joista jopa 5 on kuollut sukupuuttoon.
Mustarotta
(
Rattus rattus
) ja
polynesianrotta
(
Rattus exulans
) ovat syypaina useimpiin naista sukupuutoista.
Laji loydettiin eristaytyneena
Uuden-Seelannin
Etela- ja Pohjoissaaren valiselta
[2]
pienelta
Stephen-saarelta
, jonka pinta-ala on vain 2,6 km². Saaren majakanvartijalla nimeltaan
David Lyall
oli kissa, jonka nimi oli "Tibbles". Tama kissa kantoi useammissa erissa isannalleen linnun 17 viimeista yksiloa.
[3]
Viimeinen yksilo kuoli vuonna 1894.
[2]
Fossiilisten
loytojen perusteella on voitu paatella, etta laji on aikaisemmin asuttanut myos Uuden-Seelannin paasaarta. Tama asettaisi kyseenalaiseksi tiedon sen
endeemisyydesta
juuri mainitulla saarella. Lintu on yksi niista 33:sta lintulajista, joiden
kotikissan
tiedetaan tappaneen sukupuuttoon.
[4]
Majakanvartija naki lajin elavana hieman ennen sen lopullista katoamista ainoastaan kaksi kertaa, jolloin se pakeni kallionkolosta juosten ja vaikutti hyvin nopeasti liikkuvalta hiirelta.
[2]
Lajin arvellaan olleen hamaraaktiivinen hyonteissyoja.
- ↑
BirdLife International:
Traversia lyalli
IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2
. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.3.2014.
(englanniksi)
- ↑
a
b
c
d
e
Jarvinen, Olli; Miettinen, Kaarina:
Sammuuko suuri suku? ? Luonnon puolustamisen biologiaa
, s. 94. Vantaa: Suomen luonnonsuojelun tuki Oy, 1987.
ISBN 951-9381-20-1
.
- ↑
http://www.terranature.org/wren.htm
www.terranature.org
- ↑
Juha Valste, Suomen Luonto 9/2005
