Intian varakuningas ja kenraalikuvernoori
johti
Brittilaisen Intian
hallintoa vuosina 1774?1950.
Varakuningas
edusti
Britannian
kruunua
Intiassa
ja toimi sen itsenaistymisen (1947) jalkeen maan valtionpaamiehena
kenraalikuvernoorin
arvolla. Tama Intian korkeimman brittilaisen hallintoviranomaisen asema perustettiin vuonna 1773
Kalkutan
satamaa hallinneen
Fort Williamin
linnoituksen kenraalikuvernoorin virkana. Aluksi kenraalikuvernoori hallinnoi suoraan vain linnoituksen aluetta ja valvoi
Britannian Ita-Intian kauppakomppanian
virkamiesten toimintaa. Vuonna 1833 kuvernoorin valta laajennettiin kattamaan koko Brittilainen Intia.
Vuonna 1858 Ita-Intian kauppakomppania lakkautettiin ja sen hallinnoimmat alistettiin brittihallitukselle, joka muodosti alueelle kruunua edustaneen varakuninkaan johtaman Intian varakuningaskunnan (
British Raj
). Varakuninkaan johtama keskushallinto hallinnoi vain Intian brittilaisia provinsseja (ml.
Punjab
,
Bombay
,
Madras
,
Yhdistyneet provinssit
) jattaen loput alueista itsehallinnollisiksi
maharad?ojen
hallitsemiksi ruhtinaskunniksi, jotka eivat olleet brittihallinnon alaisuudessa, vaan eraanlaisessa
feodaalisuhteessa
monarkkiin eli varakuninkaaseen.
Kun Intia itsenaistyi vuonna 1947, varakuninkuus lopetettiin ja maa jai
Intian dominion
asemassa uuden kenraalikuvernoorin hallinnon alaisuuteen. Intian dominion kenraalikuvernoorin virka lopetettiin vuonna 1950, kun Intiasta tuli tasavalta.
