Imhotep
Imhotep
Hieroglyfein
Kulttikeskus
Sakkara
Roolit
parantaminen viisaus
Infobox OK Nimi-testi OK

Imhotep ( muinaisegyptin " Rauhassa tuleva ", kreik. Imuthes ; 2600-luku eaa.) oli alhaista syntyperaa oleva farao Djoserin visiiri , joka toimi arkkitehtina ja Ptah-jumalan ja Ra-jumalan ylipappina Heliopoliissa muinaisen Egyptin vanhan valtakunnan 3. dynastian aikaan. Han palveli neljaa Egyptin kuningasta , mutta leimallisinta hanen vaikutuksensa oli farao Djoserin aikana ^[1] . Imhotepia pidetaan myos ensimmaisena nimelta tunnettuna arkkitehtina ja insinoorina. ^[2] . Kauan kuolemansa jalkeen Imhotep korotettiin jumalaksi ja hanta alettiin kunnioittaa laakarina ja laakinnan jumalana.

Imhotepia pidetaan todennakoisena Sakkaran porraspyramidin suunnittelijana. Porraspyramidi poikkesi ratkaisevasti varhaisemmista mastaba -haudoista paitsi porrasmaiselta ulkomuodoltaan, myos rakennusmateriaaliltaan: mastaba-haudat rakennettiin auringossa kuivatuista savitiilista, mutta pyramidi rakennettiin kalkkikivesta . Mallia otettiin mahdollisesti myos sumerien zikkurateista , jotka nekin oli rakennettu tiilesta.

Kreikkalaisen historioitsija Manethon mukaan Imhotep keksi taidon rakentaa kivesta. ^[3] Tama ei pida paikkaansa, mutta Djoserin hautakompleksin muodostava pyramidi ymparoivine temppeleineen oli aikansa suurin kokonaan kivesta rakennettu monumentti. ^[4] Syy perinteisesta tiilisesta mastabahaudasta kiviseen kuusiportaiseen pyramidiin siirtymiseen saattoi olla Mesopotamian zikkurateista otettu esikuva, mutta yhta lailla muutos kuvastaa faraon vallan kasvua seka tyovoiman etta resurssien suhteen. Kivimonumentti oli huomattavasti vaikeampi rakentaa kuin tiilinen.

Hautakompleksi on myos edeltajiaan paljon suurempi, ja alkuperaista suunnitelmaa on ilmeisesti laajennettu parin vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi pyramidista oli tarkoitus tulla alun perin nelikerroksinen kuusikerroksisen sijaan. ^[5] Pyramidin alla risteilee labyrinttimainen verkosto kuiluja ja gallerioita, joiden tarkoitus oli suojella hautaa ryostajilta ja toimia sailytystiloina hautauhreille. Kuudessa etelaisessa galleriassa oli noin 40 000 kiviastiaa erilaisten tuonpuoleisessa tarvittavien asioiden sailyttamiseen. ^[5] Nain massiivinen hautaesineisto ei olisi mahtunut perinteiseen mastabaan. Pyramidin nurkat osoittavat paailmansuuntiin, ja niiden virhe on vain 3 astetta. ^[6]

Imhotep saattoi olla ensimmainen, joka kaytti pylvaita kantavina rakenteina. ^lahde?

Noin 2000 vuotta Imhotepin kuoleman jalkeen hanta alettiin palvoa jumalana. Hanta kutsuttiin ylipappiutensa vuoksi "Ptahin Pojaksi", mutta myohemmassa vaiheessa hanen kulttinsa ylitti jopa hanen jumalallisen isansa suosion. ^[7] Kreikkalaiset yhdistivat hanet laaketieteen jumala Asklepiokseen . ^[8] Imhotep kuvattiin istuvana miehena, jolla oli paljaaksi ajeltu paa (papin tunnusmerkki) ja papyruskaaro polvillaan. Hanta palvottiin tiedon ja parannustaidon jumalana. Myohasyntyisen perinteen mukaan Imhotepia alettiin kunnioittaa muinaisegyptilaisen laaketieteen perustajana. ^[9] Imhotepin kultilla oli vaikutusta myos antiikin laaketieteeseen, silla laaketieteen isaksi kutsuttu Hippokrates opiskeli Imhotepin temppelissa. ^[10]

Imhotepin nimiin on laitettu useita viisausteksteja, joita arvostettiin viela ptolemaiolaisellakin kaudella ( 305 eaa. - 30 eaa. ). Varmuudella hanen kirjoittamiaan teksteja ei nykyaan kuitenkaan enaa tunneta.

Elefantinessa sijaistee ptolemaiolaiselle kaudelle ajoittuva kallioon hakattu steela , "nalanhatasteela" . Steela kertoo Egyptissa vallinneesta seitseman vuoden nalanhadasta ja faraon nakemasta unesta, jonka Imhotep tulkitsi jumala Khnumin viestiksi siita, miten kuivuus saataisiin paattymaan. ^{[11] [12]} Steelan pohjalta Imhotepin tarinan on jopa arveltu vaikuttaneen Raamatun Vanhan testamentin kertomukseen Joosefista , joka vastaavasti tulkitsi faraon unen enteeksi seitsemasta hyvasta ja seitsemasta huonosta satovuodesta. ^[13]

Imhotepin haudan sijaintia ei tunneta, mutta sen uskotaan sijaitsevan Sakkarassa, lahella Djoserin pyramidia. Imhotepille omistettu temppeli sijaitsee samalla alueella. Tohtori Zahi Hawass on esittanyt myos mahdollisuuden, etta Imhotep olisi haudattu itse pyramidiin. Koska Djoserin 11 tytarta on haudattu porraspyramidiin, ei ole lainkaan mahdoton ajatus, etta myos faraolle erittain tarkean arkkitehdin viimeinen leposija sijaitsisi taman vierella. ^[14]

Vuosien 2005 ja 2006 mittausten aikana The Saqqara Geophysical Survey Project paikansi kaksi aiemmin tuntematonta suurta hautakompleksia, joista toinen saattaisi kuulua Imhotepille. Suurempi haudoista on lahes taydellinen kopio Djoserin pyramidin ymparysmuurista, mika haudan sijainnin ja kokoluokan (ymparysmuurin koko on 40 m x 70 m) huomioon ottaen johtaa epailemaan Imhotepia haudan omistajaksi. Alueelle on kuitenkin asetettu kaivauskielto herkan luonnon takia. ^[15]

Vuonna 1932 tehdyssa yhdysvaltalaisessa kauhuelokuvassa Muumio samoin kuin vuonna 1999 tehdyssa samannimisessa elokuvassa ja sen jatko-osassa Muumion paluu esiintyva henkiin herannyt muumio on nimetty Imhotepin mukaan.

• Amenhotep, Hapun poika

• Margaret Bunson:  The Encyclopedia of Ancient Egypt . Yhdysvallat: Gramercy Books, 1999. ISBN 0-517-20380-4 . (englanniksi)
• Regine Schulz & Matthias Seidel. (toim.):  Egypti: Faraoiden maa . (Agypten: Die Welt der Pharaonen.) Suom. Sonja Makinen ja Kaarina Niemi. Koln: Konemann, 2000. ISBN 3-8290-5710-5 .

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Imhotep Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF 2 WorldCat 2 Kansalliset Chile Espanja Ranska BnF data Saksa Israel Yhdysvallat Alankomaat Puola Taiteenala ULAN Henkilot Deutsche Biographie Muut IdRef