Ikosaedri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Animoitu kolmiulotteisuutta simuloiva kuva saannollisesta ikosaedrista.
Osa artikkelisarjaa
Geometria

Tasogeometria
Piste
Suora
Kayra
Taso
Pinta
Pinta-ala
Pituus
Kulma
Trigonometria

Ympyra
Ellipsi
Monikulmio
Kolmio
Nelikulmio
Suorakulmio
Nelio
Suunnikas
Neljakas
Puolisuunnikas

Avaruusgeometria
Tilavuus
Avaruuskappale
Pallo
Kartio
Lierio
Sarmio
Suuntaissarmio
Suorakulmainen sarmio
Saannollinen monitahokas
Platonin kappale
Tetraedri
Heksaedri eli kuutio
Oktaedri
Dodekaedri
Ikosaedri
Keplerin?Poinsot'n kappale

Euklidinen geometria
Paralleeliaksiooma

Epaeuklidinen geometria
Hyperbolinen geometria
Elliptinen geometria

Analyyttinen geometria

Ikosaedri eli 20-tahokas on geometrinen kappale.

Tavallisesti ikosaedrilla tarkoitetaan saannollista ikosaedria , joka on saannollinen monitahokas . Sen tahkot ovat tasasivuisia kolmioita . Sarmia on 30 ja karkia 12. Jos sarman pituus on , niin ikosaedrin tilavuus ja tahkojen yhteis pinta-ala ovat

ja .

Jos saannollisen ikosaedrin tahkojen keskipisteet yhdistaa, syntyy sen sisaan saannollinen dodekaedri , ikosaedrin duaalikappale .

Saannollinen ikosaedri on eras Platonin kappaleista . [1]

Saannollista ikosaedria kaytetaan useissa roolipeleissa noppana. Silloin sita voi kutsua myos nimella d20, joka tarkoittaa, etta siina on kaksikymmenta tahkoa. Tunnetuin roolipeli jossa on ikosaedrin muotoinen noppa lienee Dungeons & Dragons.

Kultaiset suorakulmiot ikosaedrin sisällä
Kultaiset suorakulmiot ikosaedrin sisalla

Karteesiset koordinaatit

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Karteesiset koordinaatit , ja maarittavat origokeskisen ikosaedrin karjet, missa vakio

on kultainen leikkaus . Karjista voidaan muodostaa kolme kultaista suorakulmiota, jotka ovat keskenaan suorassa kulmassa.

  1. Facta 2001 s. 403

Kirjallisuutta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]