Unilaakkeet eli hypnootit ovat yksi maailman kaytetyimmista laakeryhmista . Suomessa kaytetaan unilaakkeita enemman kuin muualla Euroopassa. ^[1] Bentsodiatsepiinia tai niiden kaltaiset unilaakkeet eivat kuitenkaan tarjoa pysyvaa ratkaisua unettomuuden hoitoon. Parempia pitkaaikaistuloksia saadaan laakkettomia menetelmia kayttamalla. ^[2] Unilaakkeet menettavat yleensa tehonsa elimiston tottumisen seurauksena. Unilaakkeiden teho alkaa heiketa usein jo yli kahden viikon kayton aikana. Yli 60-vuotiaiden unettomuutta ei suositella hoidettavaksi laakeaineilla. ^[3] Iakkailla ihmisilla esimerkiksi perinteisten bentsodiatspiinien kaytosta on enemman haittaa kuin hyotya. On myos tutkimuksia, joiden mukaan unilaakkeiden pitkaaikainen kaytto voisi lisata riskia sairastua muistisairauksiin kuten Alzheimerin tautiin. Asiasta tarvitaan kuitenkin viela lisatutkimuksia. ^[2]

Unettomuutta tulisi hoitaa aina ensisijaisesti laakkeettomin menetelmin. Unilaakkeita voidaan kayttaa tilapaisesti (paasaantoisesti alle 2 viikkoa) haluttaessa nopeata hoitovastetta tai jos laakkeettomien menetelmien aloittaminen viivastyy. Joskus saattaa tulla kyseeseen esimerkiksi korkeintaan 3?4 iltana viikossa kaytettava laakehoito kunnes unettomuus korjaantuu. Unilaakkeiden jatkuvaan kuukausia kestavaan kayttoon tulisi olla selva syy. Kyseessa voi olla esimerkiksi niin sanotun idiopaattisen unettomuushairion hoito. Oikea diagnoosi perustuu huolellisiin unilaaketieteellisiin tutkimuksiin.

Kaikilla unilaakkeilla on haittavaikutuksia, esimerkiksi paivaaikaista vasymysta, muistihairioita, sekavuutta ja aamuyon heraamista. Naisilla tsolpideemi voi aiheuttaa sekavuutta ja unissakavelya, jonka takia naisten enimmaisannos ei saisi ylittaa 5 mg:aa. Suomen eniten kaytetty unilaake tsopikloni voi haitata autolla ajamista viela yli 10 tuntia laakkeen ottamisen jalkeen. Yli 60-vuotiailla erityisesti hoitoa aloitettaessa yhden tabletin (7.5 mg) annoksen ottaminen vastaa 10 tuntia laakkeen ottamisesta yli 0.5 promillen humalatilaa. ^[4] Lahinna allergiaan liittyvan unettomuuden hoidossa joskus kaytettavat vasyttavat antihistamiinit voivat haitata autolla ajamista viela huomattavasti pitempaan. ^[2]

Kaikkiin keskushermostoon vaikuttaviin laakeryhmiin liittyy toleranssin kasvun lisaksi myos vieroitusoireiden riski. Esimerkiksi suurina annoksina kaytettyna erityisesti vanhojen masennuslaakkeiden sivuvaikutukset ja vieroitusoireet voivat olla samankaltaisia kuin bentsodiatsepiineilla. ^{[5] [6]} Sen sijaan erittain pienia annoksia doksepiinia (3-6 mg) tai mirtatsapiinia (3.75-7.5 mg) pidetaan nykyisin unettomuushairion ensisijaisina laakkeina. Pienina annoksina naiden laakkeiden vaikutus selittyy histamiini-1 reseptorien salpauksella. Nain pienina annoksina doksepiinilla ja mirtatsapiinilla ei ole antidepressiivista vaikutusta eika myoskaan haitallisia antikolinergisia vaikutuksia. ^[2]

Vanhojen neuroleptien saannolliseen kayttoon tiedetaan liittyvan huomattavia terveyshaittoja ja -riskeja. Myoskaan uudempia psykoosilaakkeita (esimerkiksi ketiapiini ja olantsapiini) ei tulisi kayttaa, paitsi jos niiden kayttoon on olemassa psykiatriset perusteet. Molemmat laakkeet voivat pidentaa sydamen QT-johtumisaikaa altistaen rytmihairioille. Ennen laakityksen aloittamista tulisikin aina tarkistaa EKG.

Unilaakkeet aiheuttavat pitkaikaiskaytossa myos riippuvuutta, joka ilmenee kayton lopettamisen yhteydessa ilmaantuvina vieroitusoireina , kuten rebound-unettomuutena. Talloin unihairio palaa takaisin aiempaa voimakkaampana.

Jos uni- tai mielialalaakkeita kaytetaan saannollisesti raskauden aikana, on vaarana, etta vastasyntyneella ilmenee voimakkaita vieroitusoireita. ^[7]

Unilaakkeet luokitellaan laaketieteellisen puoliintumisajan mukaan lyhytvaikutteisiin nukahtamislaakkeisiin ja varsinaisiin unilaakkeisiin, joilla on pidempi puoliintumisaika. Usein oletetaan, etta "nukahtamislaakkeet" olisivat jotenkin turvallismepia kuin unilaakkeet. Nukahtamislaakkeilla tarkoitetaan kuitenkin vain erittain lyhytvaikutteisia unilaakkeita (esimerkiksi midatsolaami ja triatsolaami) ja itse asiassa niiden haitat ovat keskimaarin suurempia kuin keskipitkavaikutteisilla unilaakkeilla. Niiden kaytto onkin rajattu nykyisin vain sairaalakayttoon. ^[2]

Askettain on hyvaksytty uusi unilaake suvoreksantti (Belsomra, MSD), joka on oreksiinin estaja. Suvoreksantin vaikutusmekanismi on uusi. Se estaa aivoissa oreksiinireseptoreja (OX1R ja OX2R), jotka yllapitavat valvetilaa. Laake on hyvaksytty unettomuushairion hoitoon USA:ssa, mutta ei viela toistaiseksi Euroopassa. tulee kayttoon 5, 10, 15 ja 20 mg:n tabletteina, ja hoitosuosituksena on pienin mahdollinen potilaan tarvitsema laakeannos. ^{[8] [9]}

Klonatsepaami on erittain pitkavaikutteinen bentsodiatsepiini . Myos se voi aiheuttaa muistihairioita ja vasymysta . Klonatsepaami aiheuttaa helposti vaikean riippuvuuden. Klonatsepaamin liian nopea lopettaminen voi aiheuttaa hankalia vieroitusoireita. Sen kaytto tulisi rajata vain poikkeustapauksiin esimerkiksi epilepsiassa tai joissakin muissa neurologisisa sairauksissa. ^[2]

Tryptofaanin on eraissa tutkimuksissa osoitettu nopeuttavan nukahtamista ilman, etta se heikentaisi unen laatua tai vahentaisi unen maaraa, kuten useimpien muiden unilaakkeiden kohdalla tapahtuu. ^[10] Tryptofaani on ihmiselle valttamaton aminohappo , jota tarvitaan muun muassa serotoniinin ja melatoniinin tuotantoon elimistossa. Tieteellista nayttoa on kuitenkin vain vahintaan 2 gramman (8 kpl 250 mg tabletteja) annoksesta. Nain suuri annos voi aiheuttaa vaikeita vatsakipuja. ^[2]

Melatoniinia voidaan kayttaa unettomuuden tilapaiseen hoitoon. Pitkavaikutteinen melatoniini saattaa tulla kyseeseen yli 55-vuotiaiden unettomuushairion hoidossa. Naytto pitkaaikeisesta tehosta on kuitenkin vahaista. ^[2] Melatoniini nopeuttaa eraan tutkimuksen mukaan unihairiosta karsivien Asperger -lasten nukahtamista keskimaarin 18 minuutilla. Nukkumisen kokonaistehokkuus ei kuitenkaan parantunut merkitsevasti, koska melatoniini lisasi myos younen katkonaisuutta. Lisaksi tuloksissa oli hyvin paljon yksilollista vaihtelua. ^{[11] [12]}

Unettomuuden hoidossa kaytetaan myos yleisesti sedatiivisia eli vasyttavan tai rauhoittavan vaikutuksen omaavia masennuslaakkeita , kuten doksepiini , mirtatsapiini ja amitriptyliini seka pienina annoksina myos neurolepteja eli antipsykoottisia laakkeita (esimerkiksi ketiapiini ), vaikka unettomuuden hoito ei olekaan edella mainittujen laakeryhmien virallisesti hyvaksytty kayttoaihe ^{[13] [14] [15]} . Ketiapiinilla saattaa olla tehoa primaarisen unettomuuden lyhytkestoisessa hoidossa ^[16] . Psykoosilaakkeiden tehosta pitkaaikaisen unettomuuden hoidossa ei ole kuitenkaan olemassa tutkimusnayttoa ^[17]

Suomessa ovat jotkut unettomat kayttaneet myos disykloveriinihydrokloridia ( disykloveriini , disykloamiini, disyklamiini). Yleensa laaketta on annettu nestemaisessa muodossa. Kyseessa on voimakkaasti keskushermoston, lihasten ja sydamen kolinergisia reseptoreja salpaava laakeaine. Disykloveriinin haittoja ovat muun muassa muistihairiot, dementia, sydamen rytmihairiot, sekavuus, harhojen nakeminen, vasymys, lihasheikkous, hengityskatkokset, ummetus ja virtsaamishairiot. Disykloveriini rentouttaa lihaksia, ja uneton saattaa kokea sen myonteiseksi. Laakkeen haitat ovat kuitenkin selvasti suuremmat kuin sen edut. Disykloveriinin kehittyy myos riippuvuutta. ^{[2] [18] [19]} Laakeriippuvaiset ihmiset kayttavat usein disykloveriinin kanssa samanaikaisesti klonatsepaamia (kauppanimeltaan Rivatril ). Runsaista haitoista johtuen disykloveriinia ei tule kayttaa unilaakkeena. ^[2]

Oopiumi oli Rooman valtakunnan ylivoimaisesti suosituin unilaake ^[20] .

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Unilaakkeet .

• Potilaan Laakarilehti: Unilaake voi pahentaa unettomuutta