Hu?n taistelu
Osa Vietnamin sotaa ja Tet-hyokkaysta
Kartta joukkojen asemista taistelun alkupuolella.
Paivamaara: 31. tammikuuta ? 25. helmikuuta 1968 Paikka: Hu? , Etela-Vietnam Lopputulos: Yhdysvaltojen ja Etela-Vietnamin voitto
Osapuolet
Pohjois-Vietnam Vietkong	Yhdysvallat   Etela-Vietnam
Tappiot
yli 5 000 kaatunutta	221 kaatunutta ja 1 364 haavoittunutta 384 kaatunutta ja 1 830 haavoittunutta

Hu?n taistelu oli 31. tammikuuta ? 25. helmikuuta 1968 kayty taistelu Hu?n kaupungin hallinnasta Vietnamin sodan aikana. Taistelu kaytiin Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin Tet-hyokkayksen aikana ja siita tuli kiivaiden katutaistelujen takia Tet-hyokkayksen verisin ja pisin molempien osapuolien karsiessa suuret tappiot. Etela-Vietnamin ja Yhdysvaltojen joukot valtasivat lopulta takaisin Pohjois-Vietnamin armeijan ja Vietkongin taistelun alussa osittain valtaaman kaupungin.

Hu?n kaupunki oli Vietnamin paakaupunki aina vuoteen 1945 saakka, jolloin keisari B?o đ?i lahti maanpakoon Pariisiin . Kaupungin historia teki siita arvokkaan symbolisen kohteen Pohjois-Vietnamin armeijalle ja Vietkongille , ja kaupungin valtauksen toivottiin herattavan yleisen kapinan Etela-Vietnamissa . ^[1] Hu? sijaitsi muutaman kilometrin paassa rannikolta ja noin sata kilometria etelaan Etela- ja Pohjois-Vietnamia erottaneelta demilitarisoidulta rajavyohykkeelta. Kaupungissa oli ennen taistelujen alkamista noin 140 000 asukasta. Kaupungin sitadelli oli rakennettu vuonna 1802, ja sita ymparoi vallihauta ja noin yhdeksan metria korkea muuri. Sitadellin muurien itapuolella oli tiheaan rakennettu Gia Hoin kaupunginosa. Sitadelli sijaitsi kaupungin kahtia jakavan Parfyymijoen pohjoisrannalla. Etelarannalla sijaitsi Hu?n uudemmat kaupunginosat, sairaala ja vankila. ^[2]

Hieman ennen Tet-hyokkayksen alkua vuonna 1968 Vietkong ja Pohjois-Vietnamin armeija olivat keskittaneet kaupungin ymparille 10 000 sotilasta, jotka aloittivat hyokkayksen kaupunkiin kello kahden aikoihin aamuyolla 31. tammikuuta. Harhautuksena Etela-Vietnamin sotilaiksi naamioituneet pohjoisvietnamilaiset valtasivat kaupungin sitadellin lansiportin, jonka kautta joukot etenivat keisarilliseen kompleksiin. ^[1] Vietkongin jasenia oli lisaksi soluttautunut kaupunkiin jo ennen hyokkayksen alkamista. ^[2] Samaan aikaan heidan muut joukkonsa etenivat uuteen kaupunginosaan kaupungin lapi kulkevan joen etelarannalla. Kaupunki oli puolustettu heikosti. Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin joukot valtasivat nopeasti tarkeimmat kohteensa kaupungissa, kuten kaupungin vankilan, jonne oli sailotty 2 000 poliittista vankia ja 400 sotavankia. Vietkongin lippu nostettiin kaupungin sitadellin ylle aamunkoittoon mennessa. ^[1]

Pieni joukko amerikkalaisia sotilasneuvonantajia oli kuitenkin linnoittautunut Hu?n liikekeskustaan MACV:n tukikohtaan, ja etelavietnamilaisen 1. divisioonan oli torjunut sitadellissa sijainneeseen paaesikuntaansa kohdistuneen hyokkayksen. Lisaksi etelavietnamilaiset tiedustelujoukot pitivat hallussaan Tay L?cin lentoasemaa . 1. divisioonan komentaja kenraali Ngo Quang Tr??ng maarasi lopulta tiedustelujoukot puolustamaan divisioonan esikuntaa, mutta tasta huolimatta vaikutti aluksi silta, etteivat hanen joukkonsa pystyisi jatkamaan vastarintaa kovin pitkaan. ^[1]

Amerikkalaisilla oli sijoitettuna merijalkavaen joukkoja Phu Bain lentoasemalla noin 16 kilometrin paassa Hu?sta, ja ne maarattiin tukemaan joukkoja kaupungissa. ^[1] Muita reservin joukkoja ei tahdottu aluksi kayttaa, koska kenraali William Westmoreland uskoi Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin joukkojen hyokkaavan pian Khe Sanhiin . ^[2]

Yhdysvaltalaisten etenemista kohti Hu?ta hidastivat merkittavasti vastahyokkaykset ja rakettituli . Panssarivaunujen tukeman merijalkavaen onnistui kuitenkin lopulta saapua MACV:n tukikohdalle etelasta iltapaivaan mennessa. Merijalkavaki eteni edelleen kaupunkia halkovan joen etelarannalle, jossa he yrittivat ylittaa joen ylittavan sillan. Vihollisen tuli pakotti heidat vetaytymaan takaisin tukikohdalle, joka piiritettiin yolla. Aamulla 1. helmikuuta amerikkalaiset ja etelavietnamilaiset olivat koonneet taydennyksia kaupungin ymparille ja aloittivat etenemisen tuntematta hyvin vietkongin tai pohjoisvietnamilaisten joukkojen kokoa tai niiden asemia. MACV:n tukikohdassa piiritetyt joukot yrittivat turhaan vallata asemia liikekeskustassa, ja etelasta saapuvia taydennyksia hidastivat ankarat katutaistelut. Joen pohjoispuolella sitadelilla etelavietnamilaiset eivat olleet saaneet lainkaan taydennyksia, mutta heidan onnistui silti murtaa piirityksensa ja vallata uudelleen lentoasema, jolloin heita saatettiin taydentaa helikoptereilla. ^[1]

Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin asema kaupungissa alkoi hitaasti muuttua entista tukalammaksi, ja paikallinen esikunta pyysi Hanoista lupaa vetaytya kaupungista. Ne saivat kuitenkin maarayksen jatkaa taistelua muualla Etela-Vietnamissa tehtyjen hyokkaysten tukena. Joukoille luvattiin kuitenkin taydennyksia, joita Pohjois-Vietnamin ilmavoimien onnistui pudottaa kaupunkiin huonosta saasta ja vihollisen ilmaylivoimasta huolimatta Ilju?in Il-14 -lentokoneilla, joista nelja menetettiin lentojen aikana. ^[2]

Amerikkalaiset olivat aluksi paattaneet olla kayttamatta ilmapommituksia ja tykistoa saastaakseen kaupungin siviilivaestoa ja sen historiallisia rakennuksia, mutta paatos kumottiin, kun kaupunkiin etenevien joukkojen eteneminen osoittautui helmikuun alkupuolella hitaaksi. ^[1] Ajoittain joukot etenivat vain parisataa metria paivittain, ja molemmat osapuolet kayttivat katutaistelujen aikana kyynelkaasua . ^[2] Amerikkalaisten ilmaiskuja hankaloittivat pitkaan monsuunipilvet , jotka rakoilivat 21. helmikuuta. Ilmaiskujen mahdollistuminen merkitsi kaannekohtaa taistelussa, ja heti niiden alettua Pohjois-Vietnamin ja Vietkongin joukot menettivat suurimman osan sitadellin alueesta. Viimeiset joukot sitadellin kaakkoisosassa maarattiin vetaytymaan yon pimeydessa. Viimeiset operaatiot sitadellin ja uuden kaupungin alueella toteutettiin 25. helmikuuta ^[1] , ja Hu? julistettiin virallisesti turvalliseksi 2. maaliskuuta. ^[2]

Hu?n taistelu oli pisin ja verisin Tet-hyokkayksen taisteluista. ^[2] Sitadelli, puolet Hu?n liikekeskustasta ja lahes kaikki kaupungin historialliset kohteet tuhoutuivat taistelujen aikana. Molemmat osapuolet karsivat huomattavia tappioita. ^[1] Yhdysvaltain maavoimat menetti 74 miesta kaatuneina ja 507 haavoittuneina ja merijalkavaki vastaavasti 147 kaatuneina ja 857 haavoittuneina. Etela-Vietnamin tappiot olivat 384 kaatunutta ja 1 830 haavoittunutta. Pohjois-Vietnam ja Vietkong menettivat kaatuneina yli 5 000 miesta ja tuntemattoman maaran haavoittuneina. Lisaksi amerikkalaiset ja etelavietnamilaiset ottivat 89 sotavankia. ^[2]

Vietkongin jasenet olivat surmanneet kaupungissa vihollisikseen mieltamia ihmisryhmia, kuten ulkomaalaisia, uskonnollisia tai poliittisia johtajia seka muita ”taantumuksellisia elementteja”. Sodan ensimmaiset siviiliuhrien joukkohaudat loydettiin 26. helmikuuta, ja niissa oli 2 810 henkilon ruumiit. Joidenkin tutkijoiden mukaan surmattujen maara saattaa olla jopa 5 700. Monet siviilit saivat lisaksi surmansa jaadessaan eri osapuolten tulen valiin. Kaikkiaan 116 000 kaupungin asukasta oli jaanyt taistelun jalkeen kodittomaksi. ^[2]

Vuonna 2004 kaytya Fallujan toista taistelua verrattiin Hu?n taisteluun. ^[3]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hu?n taistelu Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet : Kansalliset Israel Yhdysvallat Latvia T?ekki