Hiilidioksidiekvivalentti
(lyhenne
CO
2
-ekv.
tai
CO
2
e
) on
ilmastotieteessa
kaytetty
suure
, joka kuvaa ihmisen tuottamien
kasvihuonekaasujen
ilmastovaikutusta
[1]
. Ilmastovaikutuksella tarkoitetaan tassa
kasvihuonekaasujen
yhteenlaskettua globaalia
ilmastopakotetta
eli
ilmastoa lammittavaa
vaikutusta.
Lammityspotentiaalin
lukuarvo ilmaistaan GWP-kertoimena (eng.
global warming potential
) useimmiten 100 vuoden (GWP100) tai 20 vuoden (GWP20) ajalle.
[2]
Paastoista puhuttaessa hiilidioksidiekvivalentit ilmaistaan massana (esim. kiloa tai tonnia vuodessa) siten, etta muiden kasvihuonekaasujen vaikutus on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta eli globaalia lammityspotentiaalia sadan vuoden tarkastelujaksolla. Hiilidioksidille on annettu GWP-arvo 1, ja muiden kasvihuonekaasujen GWP-arvot on maaritetty vertaamalla niiden yhden kilogramman paaston aiheuttamaa sateilypakotetta hiilidioksidin vastaavaan
sateilypakotteeseen
.
[3]
IPCC:n neljannen arvioraportin mukaan metaanipaastot kerrottiin talloin kertoimella 25 ja typpioksiduulipaastot kertoimella 298
[4]
. Viidennen arviointiraportin mukaiset kertoimet taas ovat metaani 28 ja typpioksiduuli 265.
[3]
Puunpolton aiheuttamat hiilidioksidipaastot muodostavat kuitenkin poikkeuksen: niita ei huomioida, koska niiden ei oleteta
lisaavan ilmakehan hiilidioksidimaaraa pitkalla aikavalilla.
lahde?
Ilmakehan pitoisuuksista puhuttaessa hiilidioksidiekvivalentit ilmaistaan pitoisuuksina (miljoonasosina = parts per million = ppm). Ilmakehan talla hetkella sisaltamien kasvihuonekaasujen yhteismaara on noin 450 miljoonasosaa hiilidioksidiekvivalenttia.
lahde?
Hiilidioksidin osuus on noin 380 miljoonasosaa.
lahde?
Ilmakehan pitkaikaisten kasvihuonekaasujen yhteenlaskettu ilmastoa lammittava vaikutus vastaa siten noin 450 miljoonasosan hiilidioksidipitoisuutta.
lahde?
