Hiekka-aavikko
(
arab.
???
,
erg
) eli hiekkameri, dyynimeri tai hiekkaeramaa on
aavikko
, jossa on vaihtelevan korkuisia tuulen kasaamia hiekkakumpuja,
dyyneja
. Hiekka on paaosin irtonaista ja siina liikkuminen on hyvin vaikeaa.
[1]
Hiekka-aavikolla saattaa kasvaa joitakin ruohomattaita ja pensaita dyynien harjalla.
Hiekka-aavikoilla esiintyy
hiekkamyrskyja
. Monesti hiekka-aavikot ovat kuumuutensa ja kuivuutensa takia elamalle hyvin vihamielisia ymparistoja. Dyynit muistuttavat monesti vuorta tai suurta aaltoa, ja yleensa vaeltavat aikojen saatossa tuulen mukana. Dyyneja on eri kokoisia ja ne muodostavat enemman tai vahemman saannollisen kuvion. Aavikoiden sisaosissa dyynit asettuvat yleensa vallitsevan tuulen suuntaisiksi, mutta aavikoiden reunoille syntyy kuunsirpin muotoisia
barkaaneja
, jotka asettuvat vallitsevaan tuuleen nahden poikittain. Rannikolla kasvillisuus voi aiheuttaa joko rantaviivan suuntaisia tai vallitsevaan tuuleen nahden poikittaisia dyyneja.
[2]
Yleensa hiekka-aavikot ovat erittain kuivia ja niissa ei ole pysyvaa asutusta. Jos alueella on keitaita, aavikon poikki voi kulkea vakiintuneita matkareitteja.
[3]
Saharasta 20 % on hiekka-aavikkoa ja 70 %
sora-aavikkoa
.
[4]
Maailman laajin hiekka-aavikko on
Arabian aavikoihin
kuuluva
Rub al-Khali
, 595 700 km
2
.
[3]
Pohjois-Afrikan
Saharassa
on monia suuria ergeja, muun muassa
Itainen iso erg
,
Lantinen iso erg
,
Majabat al-Koubra
,
Erg Chebbi
,
Erg Iguidi
ja
Erg Chech
, jotka kattavat yhteensa noin 15?25 % Saharasta
[5]
.
Suurimmat Saharan dyynikentat eli
erg
it:
- Algeria
- T?ad
- Egypti
- Libya
- Mali
- Mauritania
- Marokko
- Niger
- Sudan
- Swift, Jeremy: Sahara. Sarja: Maailman villi luonto/Time-Life-kirjat -sarja. WSOY 1982.
ISBN 951-0-10936-3
.