Hengityselimisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hengityselimistoon ( lat. apparatus respiratorius ) lasketaan kuuluvaksi ne elimet , jotka osallistuvat kaasujen vaihtoon ympariston ja verenkierron valilla. Lisaksi hengityselimisto osallistuu aanenmuodostukseen, kaasumaisten kuona-aineiden poistoon ja elimiston happo-emastasapainon saatelyyn.

Nisakkailla hengityselimisto jaetaan yla- ja alahengitysteihin seka keuhkoihin . Ylahengitysteihin kuuluvat nenaontelo , nenan sivuontelot , nielu ja kurkunpaa , joista hengitysilma kulkee kehon sisaan ja poistuu elimistosta. Alahengitysteihin kuuluvat henkitorvi ja keuhkoputket , joita pitkin hengitysilma kulkee nenasta tai suusta keuhkoihin ja painvastoin. Keuhkoista hengitysilman happi siirtyy vereen ja hiilidioksidi poistuu siita.

Linnuilla hengityselimiston osia ovat nisakkaiden tapaan nenaontelo, nenan sivuontelot, nielu, henkitorvi, keuhkoputket ja keuhkot, mutta erikoisuutena linnun hengityselimistossa ovat ilmapussit . Lisaksi lintujen keuhkot eivat ole rakenteeltaan samanlaiset kuin nisakkaiden keuhkot. Linnun keuhkot laajenevat vain hyvin vahan ja ilmapussien ansiosta keuhkoissa kulkee hengitysilma vain yhteen suuntaan.

Kalojen hengityselimistoon kuuluvat kidukset , joissa kaasujen vaihto tapahtuu veden ja veren valilla. Keuhkokaloilla tosin loytyy keuhkot.

Hyonteisilla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Monilla hyonteisilla on vain yksinkertainen ilmaputkisto.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Tama anatomiaan liittyva artikkeli on tynka . Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.